Viikko 6: Kumpulan loskaretki ja maapallon hasardit

Epicollect-aineistot ja koettu turvallisuus

Kuudes kurssikerta aloiteltiin poikkeuksellisesti reippaalla kävelyllä loskaisessa Kumpulassa. Lähdimme kartoittamaan Epicollect-sovelluksen avulla kampuksen ympäristön sattumanvaraisten paikkojen herättämiä tunteita ja mielikuvia. Kirjasimme sovellukseen esimerkiksi näkemyksemme paikan herättämästä turvallisuudentunteesta ja viihtyisyydestä. Palattuamme kampukselle meillä oli mielenkiintoinen paketti dataa, jota voisimme tutkia QGISin avulla. Jo näin pienen ihmisjoukon nopealla kävelyretkellä saatiin ihan relevanttia ja käyttökelpoista dataa. Pisteiden sijainnit eivät Epicollect-sovelluksen GPS-paikannuksella ole kuitenkaan kovin tarkat, vaan tarkkuus oli huonoimmillaan noin 20 metriä. Ali Ylikoski huomioi myös blogissaan, että Kumpulan ympäristössä on kovin vähän selkeästi rajattavissa olevia kohteita, jotka ovat bussipysäkkiä tai puistonpenkkiä merkittävämpiä. Tämä tekee pisteiden järkevästä sijoittelusta hieman hankalampaa. Mielestäni lopputuloksena syntynyt kartta on kuitenkin todella visuaalisesti miellyttävä ja informatiivinen (kuva 1).  Sovelluksen avulla luotiin taulukkotiedosto pisteistä ja pisteiden data visualisoitiin interpoloimalla. Turvalliseksi oli koettu hiljaisemmat ja ruuhkattomat paikat, kuten Kumpulan idyllinen puutalomiljöö. Kustaa Vaasan tien ja Arabian kauppakeskuksen ympäristöt oli puolestaan koettu epäturvallisina, johtuen todennäköisesti liikenteen melusta ja määrästä. Todellisuudessa Arabianrannan perjantainen aamu ei kuitenkaan ole erityisen turvaton, ehkä lukuun ottamatta tutkimuspäivän liukkaita kelejä.

Kuva 1. Koettu turvallisuus Kumpulan ympäristössä. Tutkittu Epicollect5-sovelluksen avulla.

Hasardikartat

Seuraavaksi siirryimme omavalintaisten hasardikarttojen pariin. Tavoitteena oli luoda opetuskäyttöön soveltuvat kolme karttaa, jotka selkeästi visualisoivat hasardien sijoittumista maapallolla. Päätin keskittyä maanjäristyksiin ja tulivuoriin. Ensimmäisessä hasardikartassa (kuva 2) näkyy kaikki yli kuuden magnitudin maanjäristykset vuosina 1899-2022. Kartta on ihan selkeä, toisaalta aika yksinkertainen mutta se ei opetustilanteessa välttämättä ole huono asia. Tulivuoria merkitsevät kolmiot voisivat kyllä olla vähän pienempiä, jotta kartta ei olisi niin sekalainen.

Kuva 2. Yli 6 magnitudin maanjäristykset 1899-2022

Toisessa hasardikartassa (kuva 3) kuvataan kaikki yli kahdeksan magnitudin maanjäristykset samalta ajalta kuin edellisessä kartassa. Kahdeksan magnitudin maanjäristys on huomattavasti voimakkaampi kuin kuuden, mutta onneksi ne ovat myös huomattavasti harvinaisempia. Näissä kartoissa olisi voinut näyttää litosfäärilaattojen rajat, sillä ne ovat tietenkin maanjäristyksistä puhuttaessa olennaisia.

Kuva 3. Yli 8 magnitudin maanjäristykset 1899-2022

Kolmannessa hasardikartassa tarkastelin kahta ilmiötä, maanjäristyksiä ja tulivuoria (kuva 4). Ne sijoittuvat selkeästi litosfäärilaattojen rajavyöhykkeille. Maanjäristykset on visualisoitu heatmap-muodossa. Heatmapia olisi ehkä voinut hienosäätää enemmän näyttämään vähän nätimmältä, mutta kyllä tämäkin kartta aika hyvin kuvaa tulivuorten ja maanjäristysten välistä suhdetta. Tätä karttaa tehdessä eteen tuli muutamia melko haasteellisia säätöjä juuri heatmapin kanssa, mutta ystävämme Google oli jälleen avulias.

Kuva 4. Kaikki tulivuoret ja maanjäristykset 1899-2022

Näitä ilmiöitä olisi hyödyllistä tarkastella sellaisella kartalla, joka näyttää Tyynen valtameren kokonaisuudessaan. Näin Tyynenmeren tulirenkaan eli Tyyntä merta ympäröivä vulkaanisesti ja tektonisesti aktiivinen vyöhyke hahmottuisi selkeämmin. Löysinkin juuri tällaisen kartan netistä (kuva 5), joka on hyvin informatiivinen ja siten opetuskäyttöön soveltuva.

Kuva 5. Tyynenmeren tulirengas

Kokonaisuutena tämän kurssikerran tehtävät tuntuivat helposti lähestyttäviltä, eikä aivan tajuttoman vaikeisiin ongelmiin jouduttu. Kai se on pakko uskoa, että olen tällä kurssilla jotain oppinutkin!

Viittaukset

Ylikoski, Ali (2022). Alin geoinformatiikkablogi. Lainattu 24.3.2022, saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/alingeoinformatiikka/2022/02/24/kurssikerta-6-saan-aari-ilmioita-ja-maanjaristyksia/

Tyynenmeren tulirengas (Pacific Ring of Fire).  Saatavilla: https://www.researchgate.net/figure/Subduction-zones-in-the-Pacific-ocean-the-Ring-of-Fire-or-the-circum-Pacific_fig1_327866962

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *