4. Kurssikerta | Ruutukarttoja

Ruutuja ja soluja

Neljännen kurssikerran aiheena olivat ruutuaineistot, ruutukartat sekä pistemuotoiset aineistot, ja niiden hyödyntäminen maantieteellisen todellisuuden esittämisessä. Aloitimme operoinnin QGIS:ssä luomalla ruudukon aineistollemme (vector grid). Ruudukon tekemisessä oli tärkeää kiinnittää huomiota etenkin solujen kokoon, koska sillä on suuri merkitys kartan esittämän tiedon visuaalisuudessa. Ensimmäisessä harjoituksessa asetin ruutukoon 400 x 400 metriin.

Aineistonamme oli pääkaupunkiseudun väestötietokanta. Data oli pistemuodossa, ja se sisälsi tarkkaa tietoa PK-seudun kaikista asuinrakennuksista ja niiden asukkaista (ikä, äidinkieli etc..) Seuraava operaatio oli yhdistää pistetietokanta ruudukkoon. Ensin kavensimme aineistoa siten, että poistimme ruudukosta kaikki sellaiset solut, joissa ei ollut asutusta lainkaan. Toiminto onnistui helposti Spatial query -työkalulla tehdyllä kyselyllä. Nyt kun turhat ruudut olivat karsittu pois, onnistui uuden datan lisääminen sujuvammin.

Aloitin tarkastelemalla alle 15-vuotiaiden asukkaiden spatiaalista esiintymistä pääkaupunkiseudulla. Valitsin Join attributes by location työkalulla esitettäväksi 0-14 -vuotiaat asukkaat/ruutu. Loppusilauksena ruututeemakartta täytyi vielä visualisoida, kategorisoimalla solut eri luokkiin alle 15-vuotiaiden asukkaiden mukaan. Lopputulos oli hieman koropleettikarttaa muistuttava. Ruututeemakartta ja koropleettikartta ovat molemmat hyvin käytännöllisiä, mutta soveltuvat hieman eri tarkoituksiin. Matti Hästbacka tuo blogissaan asian hyvin esille:                                                                 ”Ruutukartta on hyvä analyysityökalu, ja se tarjoaa ilmiöiden tutkimiseen hieman toisenlaisen näkökulman kuin tavalliset koropleettikartat: koska kaikki alueyksiköt ovat keskenään saman kokoisia, voi niillä esittää myös absoluuttisia lukuarvoja. Kartalla, jonka aluejako koostuu valmiista alueyksiköistä (esim. kunnat tai valuma-alueet), voidaan vertailla vain suhdelukuja.”

Ulkomaan kansalaisten sironta PK-seudulla

Seuraavaksi oli aika tehdä itsenäisesti uusi ruutukartta jostain pääkaupunkiseudun väestöllisestä muuttujasta. Valitsin aiheekseni – minua paljon kiinnostavan – maahanmuuton. Halusin tarkastella ulkomaan kansalaisten alueellista jakaantumista pääkaupunkiseudulla absoluuttisesti. Absoluuttisella tarkoitan, että kartta esittää ulkomaalaisten absoluuttisen määrän yhdessä ruudussa suhteellisen sijaan. Aloitin jälleen luomalla aineistolleni ruudukon, mutta tällä kertaa halusin tarkempaa alueellista tietoa, joten asetin ruudut 250 x 250 ruutukokoon. Mielestäni kyseinen ruutukoko toimi paremmin kuin aiemmin käyttämäni 400 x 400 metriä. Lopputuloksena syntyi alla oleva ruututeemakartta (kuva 1).

 

Kuva 1. Ulkomaan kansalaisten sironta pääkaupunkiseudulla absoluuttisin luvuin esitettynä

Kartassa – kuten legendasta selviääkin – tummemmat alueet kuvastavat suurempaa maahanmuuttajien määrää. Selviä kartalla erottuvia tummempia alueita ovat Espoossa: Matinkylä, Espoon keskus sekä Leppävaara. Vantaalla lännessä Myyrmäki ja idässä Koivukylä-Korso akseli. Helsingissä tällaisia alueita on eniten. Kartalla erottuvat varsinkin Itä-Helsinki, Malmi, Kannelmäki sekä kantakaupunki.

Karttaa analysoidessa täytyy muistaa, että luvut ovat absoluuttisia. Helsingissä asukkaita on merkittävästi enemmän kuin viereisissä kunnissa Espoossa ja Vantaalla, joten luonnollisesti myös ulkomaan kansalaisten määrä on siellä suurin. Toinen muistettava asia on, että kartta kuvaa kaikkia ulkomaan kansalaisia, eikä ainoastaan turvapaikan saaneita pakolaisia. Esimerkiksi opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto edustavat suurta osaa ulkomaalaisista. Hyvä esimerkki on Otaniemen Teekkarikylä, joka erottuu mustana pisteenä kartalla.

Maahanmuuttajien akkumuloitumista tietyille asuinalueille selittävät monet tekijät. Tällaisia ovat muun muassa halvat vuokrat (kaupunkien vuokra-asunnot), mutta myös sosiaaliset ulottuvuudet. Ihmiset tutkitusti haluavat asua samankaltaistensa seurassa, joten kulttuurilliset tekijät vetävät ulkomaalaisia myös yhteen. Ilmiötä esiintyy myös suomalaisten keskuudessa. Esimerkkinä Thaimaan ja Espanjan Aurinkorannikon suomalaisyhteisöt.

Yhteenveto

Jälkikäteen ajateltuna kartan värimaailmaa olisi voinut miettiä tarkemmin. Valkoinen – kantasuomalaiset ja musta – ulkomaalaiset asetelma voi herättää negatiivista symboliikka, vaikka se ei tarkoituksenani ollut. Ruudukon ääriviivat olisi myös voinut jättää kartalta pois, jolloin kokonaisuudesta olisi tullut yhtenäisempi. Muuten olen kartan visuaaliseen ulkonäköön tyytyväinen. 

 

Lähteet:

Matti Hästbacka – Eri muotoisia aineistoja,       ”https://blogs.helsinki.fi/madhastb/” (Luettu: 24.2.2018)

 

 

 

 

 

Yksi vastaus artikkeliin “4. Kurssikerta | Ruutukarttoja”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *