2. kurssikerta: Vääristymiä

Toisella kurssikerralla keskityimme QGIS-ohjelman harjoittelun ohessa vertailemaan erilaisia karttaprojektioita ja niiden aiheuttamia vääristymiä. Ensimmäisen karttaharjoituksen QGIS:llä teimme yhdessä opettajan avustuksella. Siinä vertailimme Lambertin ja Mercatorin projektioita ja niiden aiheuttamia eroja.

Yleisesti kaikkien karttaprojektioiden tarkoitus on esittää maapallonpinta tasomaisessa muodossa. Kun 3D-pinta muutetaan 2D-tasoksi, syntyy väistämättä vääristymiä. Esimerkiksi Mercatorin projektio vääristää kartalla olevia pinta-aloja sitä enemmän, mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan. Mercatorin projektio onkin oikeakulmainen projektio, jonka kuvaamat muodot ovat oikeassa suhteessa toisiinsa, mutta pinta-alat ovat täysin vääristyneet. (Muukkonen, Petteri 2017: https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/1784388/mod_resource/content/1/JGM2017_Luento6.pdf. Luettu 06.02.2017). Saku olikin linkittänyt blogiinsa mielenkiintoisen sivuston nimeltään The True Size of, jolla pystyy tarkastelemaan Mercatorin aiheuttamia vääristymiä. Vääristymiä voi havaita myös tekemässäni Lambertin ja Mercatorin projektioita vertailevassa kartassa (Kuva 1.). Suurimmat vääristymät ja pinta-ala erot ovat havaittavissa kaikista pohjoisimmassa Suomessa, jossa prosentuaalinen vääristymä on pahimmillaan jopa 724%. Pienimmät erot löytyvät Etelä-Suomesta, mutta vääristymä on silti piennimilläänkin jopa 295%.

Kuva 1. Lambertin ja Mercatorin projektioiden aiheuttamat vääristymät prosentuaalisesti.

Kurssikerran toinen harjoitus tehtiin itsenäisesti ja voin sanoa, että aika monta kertaa sain ihmetellä miksi kartta ei näyttänyt siltä miltä piti ja alustakin taisin muutaman kerran tehtävän aloittaa. Hyvä puoli virheiden tekemisessä on siinä, että niistä pitäisi oppia. Ehkä siis joku muistijälki on minunkin päähäni jäänyt tästä harjoituksesta.

Toisessa kartassa vertailin Lambertin ja Robinsonin projektioita (Kuva 2.). Aivan kuten Mercatorin projektiossa, Robinsonin projektiossa vääristymät ilmenevät samalla tavalla: mitä kauempana päiväntasaajasta ollaan, sitä suuremmat ovat kartalla ilmenevät vääristymät (Muukkonen, Petteri 2017: https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/1784388/mod_resource/content/1/JGM2017_Luento6.pdf. Luettu 06.02.2017). Kartat saattavat vaikuttaa nopealla vilkaisulla näyttää hyvin samankaltaisista, mutta legendaa tarkastellessa voi huomata, että prosentuaaliset erot ovat kartoissa täysin toisistaan poikkeavat. Siinä missä Mercatorin ja Lambertin projektioita vertaillessa vääristymien erot pienimmästä suurimpaan olivat 295-724% väliltä, on Lambertin ja Robinsonin projektioiden erot vain 15.5 prosentista 29.1 prosenttiin.

Kuva 2. Lambertin ja Robinsonin projektioiden aiheuttamat vääristymät prosentuaalisesti.

Mielestäni toinen kurssikerta oli hyvä tapa opetella lisää QGIS:n käyttöä, mutta myös palauttaa mieliin vanhoja, jo ennestään opittuja, asioita esimerkiksi juurikin karttaprojektioista. QGIS:n käyttö toisen kurssikerran jälkeen vielä ehkä hieman takkuilee, mutta ehkä sen oppimiseen tarvitaan niitä toistoja, mitä tällä kerralla tulikin tehtyä.

Milena

Lähteet

Muukkonen, Petteri 2017: Luento 6. Perustiedot projektioista ja koordinaatistoista. Luettu 06.02.2018. https://moodle.helsinki.fi/pluginfile.php/1784388/mod_resource/content/1/JGM2017_Luento6.pdf.

Ruuskanen, Saku 2018: Projektiosta toiseen. Luettu 06.02.2018. https://blogs.helsinki.fi/ruusaku/2018/01/25/projektiosta-toiseen/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *