6. kurssikerta: Pisteaineisto maanjäristyksinä

Kuudes kurssikerta aloitettiin reippaalla ulkoilulla -17 asteen pakkasessa. Teimme 45 minuutin mittaisen aineistokeruuretken Kumpulan läheisyyteen pienehköissä ryhmissä. Harjoituksen tarkoituksena oli itse hankkia pistemuotoista aineistoa Epicollect5-sovelluksella. Myöhemmin näitä tietoja tarkasteltiin yhdessä kaikkien kanssa. Toinen pisteaineiston käsittelyyn liittyvässä tehtävässä valittiin Google ViewStreet-työkalun avulla Helsingin keskustan alueelta kaupallisia kohteita ja merkittiin ne pisteillä. Valittu pisteaineisto interpoloitiin ja visualisoitiin niin, että kartalle valitut liiketilat näkyivät kaupallisuuden mukaan korkeimpina.

Itsenäisenä tehtävänä tarkoitus oli tehdä maanjäristyksiin, tulivuoriin tai meteoriitteihin liittyvä kolmen kartan karttasarja. Valitsin aiheekseni maanjäristykset. Tein kartat (Kuva 1., Kuva 2. ja Kuva 3.) jakamalla maanjäristysten mittauksissa käytetyn suureen magnitudin kolmeen eri osaan 0-3,9 eli vähäiset järistykset, joissa vahingot eivät ole merkittäviä, 4-6,9 eli keskinkertaiset ja voimakkaat järistykset ja >7 eli todella voimakkaat maanjäristykset. Kaikissa kartoissa aineisto on saatu samalta aikaväliltä eli 01.01.2000-05.03.2018. Pisteaineistot sain osoitteesta http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html. Näin jälkikäteen katsellessa karttoja huomaan, että olen unohtanut niistä pohjoisnuolet. Samoin ne eivät ole otsikoinneiltaan kovin yhtenäiset. Huomasin myös muiden hienoja karttoja tarkastelemalla, että ilmeisesti maanjäristyksen sijaintia kuvaavien pisteiden kokoa saa muutettua QGIS:ssä. Olisimpa tämän tiennyt karttoja tehdessäni! Päädyin myös katsomaan Lian tekemiä karttoja kyseiseltä kurssikerrolta ja VAU. Kartta-animaatioita ja ties mitä. Olen sanaton. En tiedä milloin itse pääsen samalle tasolle QGIS:n kanssa. 😀

Tehtävä oli tarkoitus myös pohtia karttasarjan käyttöä opetustilanteessa. Maanjäristyksistä ja niitä esittävistä kartoista voisi ainakin havainnoida litosfäärilaattojen rajakohtia ja alityöntövyöhykkeitä, jossa maanjäristykset suurimmaksi osaksi tapahtuvat, ja kuinka ne sijoittuvat maapallolle. Kuvista voi myös havainnoida Tyynenmeren tulirenkaan, eli alueen jossa enemmistö maanjärityksistä tapahtuu. Tekemistäni kartoista voi havaita sen, että yli 7 magnitudin maanjäristyksiä tapahtuu vähäisessä määrin verrattuna kahteen muuhun karttaan, ja lisäksi ne sijoittuvat suurimmaksi osaksi Tyynenmeren tulirenkaan ympäristöön. Ellillä oli myös hyvä idea, että karttoihin olisi hienoa vielä saada mannerlaattojen rajat sekä nuolet mihin suuntaan mannerlaatat liikkuvat. Löysin yhden mielestäni hyvän esimerkkikuvan (Kuva 4.) tästä, jossa ilmenevät litosfäärilaattojen rajat sekä liikesuunnat.

Kuva 1. Maanjäristykset maailmankartalla 0.00-3.90 magnitudiasteikolla.

Kuva 2. Maanjäristykset maailmankartalla 4.00-6.90 magnitudiasteikolla.

Kuva 3. Maanjäristykset maailmankartalla 7.00-9.10 magnitudiasteikolla.

Kuva 4. Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat. (Lähde: https://thelithoshere.weebly.com/).

Lähteet

Kaarto, Elli 2018: 6. kurssikerta: QGIS-järisee. https://blogs.helsinki.fi/elkaelka/2018/02/22/qgis-jarisee/. Luettu 19.03.2018.

Vahtera, Lia 2018: Kurssikerta VI. https://blogs.helsinki.fi/vahlia/2018/03/04/kurssikerta-vi/. Luettu 19.03.2018.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *