Viimeisellä Geoninformatiikan menetelmät 1 -kurssin kerralla teimme yhden tai useamman kartan täysin itsenäisesti. Alun perin halusin tehdä kartat, jotka esittäisivät viimeisimpiin eduskuntavaalein liittyviä tuloksia. En kuitenkaan löytänyt mistään karttaa vaalipiireistä. Tämän takia vaihdoin aiheeni ja etsin uudet tilastot kuntavaaleista Tilastokeskuksen sivuilta, koska kuntavaalien tuloksia löytyi sieltä maakuntiin jaettuina ja kartta maakunnista löytyi helposti myös Tilastokeskuksen sivuilta. Valitsin tilastot viimeimmistä, eli vuoden 2017, kuntavaaleista.
Olin ennen kurssikertaa hieman epävarma omista taidoistani ja mietin saankohan mitään lopulta tehdyksi. Karttojen teko oli kuitenkin yllättävän helppoa, vaikka minulla ei ollut valmiita ohjeita mitä karttaa tehdessä kuten aiemmin. Oli ihan hauska siis huomata, että omista epäilyistä huolimatta, olen näköjään oikeasti oppinut jotain QGIS:n käytöstä. Tokikaan tekemäni kartat olivat vaikeustasoltaan aika matalimmasta päästä. Ainoa pieni ongelma oli, kun yritin saada toiselle kartalle näkymään pylväsdiagrammeja. Pienen taistelun jälkeen nekin sitten lopulta ilmestyivät kartalle!
Tein kaksi karttaa aiheilla kunnallisvaaleissa 2017 valittujen naisehdokkaiden prosentuaalinen osuus puolueittain sekä naisehdokkaiden saama prosenttiosuus äänistä (kartassa myös naisehdokkaiden lukumäärä maakunnittain) (Kuva 1. ja Kuva 2.). Molemmat kartat liittyvät siis kunnallisvaaleihin sekä kunnallisvaaleissa ehdokkaina olleisiin naisiin.
Kuva 1. Valittujen naisehdokkaiden prosenttiosuus maakunnittain kunnallisvaaleissa 2017.
Kartta 1 esittää siis kunnallisvaaleissa 2017 valtuustoihin valittujen naisehdokkainen prosenttiosuuden määrän eri puolueissa. Kartan lisäksi tarkastelin muita Tilastokeskuksen tilastoja vuoden 2017 kunnallisvaaleista, jossa huomasin, että erityisesti Vihreissä ja Kristillisdemokraateissa on paljon naisia suhteessa miesehdokkaisiin nähden. Tämä näkyy myös kartalla, koska monissa maakunnissa Vihreiden ja KD:n osuus ympyrädiagrammista on suurempi kuin muiden puolueiden. Voi olla, että Vihreissä ja Kristillisdemokraattien arvot puhuttelevat keskiarvoa enemmän naisia kuin miehiä, jonka vuoksi naisehdokkaita on myös enemmän. Pelkän kartan tuloksia tarkastelemalla huomasin, että Uudenmaan maakunnan ympyrädiagrammissa on lähes tasaisesti sama määrä naisehdokkaita joka puolueesta, kun taas esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, joka on pienempi maakunta, prosenttiosuudet puolueiden välillä jakautuvat paljon epätasaisemmin. Tämän voisi kuvitella johtuvan muun muassa siitä, että Uusimaa on asukasmäärältään suuri, jossa asuu paljon erilaisia ihmisiä erilaisine arvoineen. Etelä-Pohjanmaalla saattaa olla ehkä suppeampi arvopohja, joka vaikuttaa siihen, että ihmiset ovat erityisen kiinnostuneita vain tietyistä puolueista.
Kuva 2. Naisehdokkaiden saama osuus äänistä maakunnittain ja naisehdokkaiden lukumäärät kunnallisvaaleissa 2017.
Kartassa 2 on esitetty naisehdokkaiden saama osuus äänimääristä kunnallisvaaleissa 2017 sekä naisehdokkaiden lukumäärät maakunnittain. Karttaa tarkastelemalla huomaa selkeästi, että Pohjanmaan maakunnissa valittujen naisehdokkaiden prosenttiosuudet ovat muuta Suomea pienemmät. Tämä saattaa johtua siitä, että Pohjanmaa on tietyllä tapaa ehkä muuta Suomea konservatiivisempi. Korkeat prosenttiosuudet ovat Etelä-Suomessa, mutta myös maakunnissa, joissa on Suomen mittakaavassa suuria kaupunkeja kuten esimerkiksi Oulu tai Lappeenranta. Suuremmissa kaupungeissa voi olla esimerkiksi vahvoja naisehdokkaita, jotka saavat itselleen suuria äänimääriä. Kartassa on myös esitetty pylväsdiagrammien avulla naisehdokkaiden lukumäärät maakunnittain. Naisehdokkaiden lukumäärät ovat absoluuttisia eikä niitä voi siksi suoraan verrata toisiinsa, koska maakunnat ovat asukasmääriltään erikokoisia. Jotta luvut ehdokkaista eri maakunnissa olisivat vertailukelpoisia keskenään, tulisi ehdokkaiden lukumäärä olla suhteutettuna maakunnan väestömäärään.
En ole ihan varma, mitä hain tekemällä kartat juuri näistä aiheista, mutta itselleni ainakin lopputulosten analysointi oli mielenkiintoista. Samalla olen ihan ylpeä itsestäni, että sain tehtyä edes jotain yksin ilman ohjeita QGIS:llä. Samaistuin myös Jannikan viimeisen blogipostaukseen, koska ihan yhtälailla muiden hienoja karttoja selailemalla itselleni tuli fiilis, että omat tekemäni kartat olivat aika pienellä vaivalla tehtyjä. Toisaalta ne ehkä kertovat myös jotain omasta osaamistasostani. 😀
Lähteet
Brofelt, Jannika 2018: 7. Elinajanodotteita ja pitkäaikaissairauksia. https://blogs.helsinki.fi/brofeltj/2018/03/25/7-elinajanodotteita-ja-pitkaaikaissairauksia/. Luettu 27.03.2018.