Hasardeja luonnonhasardikarttoja


Aineistonkeruuta kiukuttelevalla puhelimella

Viimeisiä viedään. Kuudes kurssikerta lähti käyntiin tervetulleella vaihtelulla lähtiessämme ruutujemme äärestä ulkomaailmaan keräämään aineistoa Epicollect 5 -sovellukseen. Minulla oli mahtipontiset suunnitelmat aineiston keruuseen, mutta vesisadetta seurannut pakkanen oli onnistunut tehtävässään ja jättänyt maan aivan älyttömän jäiseksi tehden kävelystä hidasta tasapainottelua. Kapuloita rattaisiin heitti myös iki-ihana iPhoneni, jonka akku tippui jo muutamassa minuutissa parikymmentä prosenttia. Ehdin tallentaa ensimmäisen kohteen ja aloittaa seuraavaa, ennen kuin puhelimeni päätti sammua noin 30 prosentissa suostumatta enää käynnistymään. Ja ei kun kotiin.

Epicollect 5 -sovelluksen käyttö oli varsin positiivinen kokemus, joka osoitti jopa tietokantojen ja paikkatieto-ohjelmistojen voivan olla arkisia ja helposti lähestyttäviä juttuja. Oli melko hauskaa myös nähdä QGIS:issä kurssitovereiden keräämien kohdeaineistojen sijaintipalloja oman yksinäisen martsaripalloni lisäksi. Epicollect-sovelluksella on hyviä käyttömahdollisuuksia datan keräämisen helppouden ja itse määriteltävien kysymysten vuoksi. Erilaisten kysymysten ja vastausten avulla voi tarkastella ja visualisoida jos jonkinmoisia kokemus- ja mielipidepohjaisia aineistoja. Sovelluksen avulla olisi esimerkiksi helppoa kerätä tietoa vaikkapa kouluikäisten koulumatkakokemuksista: millaisessa ympäristössä kävely koetaan mukavimmaksi tai onko reitin varrella epämiellyttäviä pätkiä?

Harjoittelimme itse kerättyjen aineistojen avulla interpolointia, jonka avulla alueita voi värjätä eri sävyin esimerkiksi turvallisuuden kokemusten mukaan asteikolla 1–5. Sirkku Pieniniemi tarkasteli interpoloinnin avulla Laajasalon viihtyisyyttä (Viikko 6 – aamu-ulkoilua ja interpolointia -blogikirjoitus, 26.2.2021). En oikein hahmota interpoloinnin käyttömahdollisuuksia, eikä mieleeni tule lainkaan muita käyttötarkoituksia, mutta Sanna Korpi oli hyödyntänyt interpolointia maanjäristysaiheisissa kartoissaan (Hasardit paikat (vko6) -blogikirjoitus, 23.2.2021).

 

Viimeaikaisia maanjäristyksiä ja Oseanian tsunamivaroituksia

Itsenäiset tehtävät, joiden tekoon oli taas varattu kurssikerran aikaa, koskivat hasardikarttojen tekoa varsin vapain lähestymistavoin. Minulta meni ohi kurssikerran ohjeisiin lisätyn ensimmäisen linkin takaisten aineistojen kopiointi ja muokkaus sopivaan muotoon excelissä, joten en sitten päässyt karttojeni kanssa liikkeelle. Päätin kerrankin pitää pääni kiinni typerien kysymysten esittämisen sijaan, joten aikani kriiseiltyäni siirryin suosiolla seuraavalle sivustolle, jolta sain ladattua maanjäristysaineistoa vaivattomasti. En kuitenkaan jaksanut tehdä aineistolle vielä mitään. Palasin tehtävien pariin vajaata viikkoa myöhemmin yhdessä Maija Jalosen kanssa.

Ensimmäinen hasardikarttani kuvaa maanjäristyksiä 30 päivän ajalta aikavälillä 24.1.–22.2.2021 (kuva 1). Latasin kolme eri aineistoa kuvatakseni järistyksiä kolmessa eri voimakkuusluokassa. Aineistossani eniten järistyksiä – peräti 2068 – on tapahtunut 2–3,9 magnitudin kategoriassa. Järistykset sijoittuvat lähinnä Kanadan ja Yhdysvaltojen länsirannikolle. 4–5,9 magnitudin luokassa järistyksiä on tapahtunut yhteensä 1040, ja järistykset ovat tapahtuneet ympäri maailmankarttaa. Eniten maanjäristyksiä kuitenkin on tapahtunut Kaakkois-Aasiassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikan länsirannikolla. Yli kuuden magnitudin järistyksiä oli määrittelemälläni aikavälillä sattunut 18. Suurin osa järistyksistä on tapahtunut Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa. Yllättävintä oli, että peräti kahdeksan järistystä oli tapahtunut verrattain pienellä alueella Uuden-Kaledonian kaakkoispuolella. Alueella on sattunut myös lähemmäs 170 4–5,9 magnitudin järistystä. Järistysten syynä on Australian mantereisen ja Tyynenmeren mereisen litosfäärilaatan alityöntövyöhyke, jossa raskaampi mereinen laatta painuu mantereisen laatan alle.

Kuva 1: Maanjäristyksiä aikavälillä 24.1.–22.2.2021.

Aineiston attribuuttitaulukon läheisempi tarkastelu osoitti seitsemän kahdeksasta yli kuuden magnitudin maanjäristyksestä tapahtuneen saman 24 tunnin aikana. Maanjäristyksistä kolmas ja voimakkain oli 7,7 magnitudia, joka poiki useita jälkijäristyksiä. Ranskan merentakaisilla alueilla toimivan La Première -radio- ja TV-aseman 10.2.2021 julkaiseman artikkelin Un séisme d’une magnitude 7.7 s’est produit au sud-est des îles Loyauté, en Nouvelle-Calédonie mukaan yhdysvaltalainen Tyynenmeren tsunamivaroituskeskus antoi tsunamivaroituksen välittömästi 7,7 magnitudin järistyksen jälkeen. Tsunamivaroituksia annettiin myös muun muassa Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, joskin varoitukset peruttiin. Uusi-Seelanti kuitenkin kehotti kansalaisiaan varovaisuuteen veden äärellä. The New Zealand Herald -lehden samana päivänä julkaisemassa artikkelissa Tsunami activity warning for NZ coastal areas after 7.7 earthquake near New Caledonia kerrotaan esimerkiksi pienten tsunamiaaltojen ennustetuista saapumisajoista, jaetaan rannikkovartioston veneilijöille suunnattuja kehotuksia ja listataan toimintaohjeita. Henrietta Nyström on omissa kurssikerran kartoissaan kuvannut maanjäristysten lisäksi tsunameja sekä kertonut ilmiöiden välisestä yhteydestä tai sen mahdollisesta puutteesta (Kurssikerta 6 -blogikirjoitus, 3.3.2021).

Karttaani tarkastellessa huomaa helposti pallosymboleiden piirtävän esiin mannerlaattojen reunoja, vaikka poikkeuksiakin toki on. Kaikki pisteet eivät kuitenkaan näy kartallani, sillä pisteet peittävät toisiaan pienessä mittakaavassa tarkasteltuna: yksittäisten järistysten sijaintia voi tarkkailla QGIS:ssä vasta zoomatessa tarpeeksi lähelle. Olin lievästi yllättynyt siitä, miten paljon maanjäristyksiä 30 päivän aikana voi tapahtua, vaikka tiesinkin jo etukäteen maapallolla järisevän varsin tasaista, jatkuvaa tahtia. Olisin toki voinut korostaa laattojen reunavyöhykkeiden järistysherkkyyttä laatamalla maanjäristysaineistoa pidemmältä aikaväliltä. Toisaalta voisin myös mainita viime viikolla perjantaina 5.3. tapahtuneen hieman yli kahdeksan magnitudin maanjäristyksen, joka poiki tsunamivaroituksia 10.2. tapahtuneen 7.7. magnitudin järistyksen tavoin. Varoituksista uutisoi muun muassa Les Nouvelles Calédoniennes -lehti, jonka artikkeli Alerte tsunami: que faut-il faire? keskittyy jakamaan väestölle toimintaohjeita. La Première sen sijaan otti omaan uutisointiinsa laajempaa näkökulmaa haastattelemalla paikallisia aina ohikulkijoista terveydenhuoltohenkilökuntaan. Kouluikäisiä ei hieman harmillisesti haastateltu. Olisi ollut kiva kuulla, mitä lapsilla olisi ollut sanottavaa, varsinkin kun artikkelissa mainitaan kymmenisen koulun varmuuden vuoksi evakuoineen (Tsunami: alerte levée à 11h30 dans le Nord, et 12h30 sur le reste de la Calédonie, 5.3.2021).

 

Vulkanismia: litosfäärilaattojen reunakohtia, Tyynenmeren tulirengas sekä Itä-Afrikan hautavajoama 

Seuraavassa hasardikartassani yhdistin aikavälin 24.1.–22.2. maanjäristykset samalle karttatasolle ja lisäsin näkyviin tunnetut tulivuoret (kuva 2). Vaihtelun vuoksi päätin kuvata kartalla myös valtiorajat. Kahden eri aineiston ajallinen vertailu ei ole kovin järkevää: siinä missä maanjäritykset ovat tapahtuneet kuukauden aikana, tulivuoriaineistossa esiintyy sekä aktiivisia että muinaisia tulivuoria. Aineistojen spatiaalinen vertailu sentään kannattaa, ja kartalta voikin huomata vulkaanisuuden ja seismisyyden esiintyvän pitkälti samoilla alueilla – erityisesti mannerlaattojen reunakohdilla, mikä saa reunat piirtymään paremmin esiin. Tulivuoriaineiston lisääminen kartalle auttaa tunnistamaan Tyynenmeren tulirenkaan, vaikka alueen voi tunnistaa jo pelkän maanjärisyskartan avulla.

Kuva 2: Tulivuoria ja maanjäristyksiä.

Tyynenmeren tulirengas on nimensä mukaisesti Tyynellä valtamerellä sijaitseva voimakkaan vulkaanisen ja seismisen toiminnan vyöhyke. Britannican Ring of Fire -artikkelin mukaan vyöhyke on pituudeltaan noin 40 000 kilometriä, ja alueella tapahtuu noin 75 % maapallon maanjäristyksistä. Karttojeni eurosentrisyyden eli Eurooppa-keskeisyyden vuoksi maailmankarttani katkovat Tyynen valtameren kahtia häiritsen tulirenkaan tarkastelua. Britannicalta löytyy onneksi ehyt karttakuva alueelta (kuva 3). Kuvassa on myös esitetty myös muuta hyödyllistä tietoa, kuten litosfäärilaattojen törmäys- ja erkanemisvyöhykkeitä sekä tulivuorikaaria. Karttaa tarkastellessa tulee kuitenkin muistaa sen olevan tulkinta ja pelkistetty esitys: netin kuvia selailemalla voi huomata, että jotkin tahot piirtävät vyöhykkeen monimutkaisemmin. Lisäksi joissain kartoissa jo mainitsemani Uuden-Kaledonian kaakkoispuoli on myös esitetty sijaitsevan tulirenkaan alueella.

Kuva 3: Tyynenmeren tulirengas (Britannica).

Tulivuoria sijaitsee tulirenkaan ja litosfäärilaattojen reunojen lisäksi myös kuumien pisteiden päällä tai lähettyvillä.  Esimerkiksi vulkaanisten Havaijisaarten saarikaari on syntynyt Tyynenmeren mereisen laatan liikkuessa kuuman pisteen yli. Toisaalta litosfäärilaatat ja kuumat pisteet voivat yhdessä vaikuttaa jonkin alueen vulkanismiin: tällaisista alueista kartallani korostuu erityisesti Islanti. Huomiota kiinnittää myös Afrikan mantereen itäosien tulivuorten runsaslukuisuus (kuva 4). Kyseessä on Itä-Afrikan hautavajoama eli suuri repeämälaakso, ensimmäinen askel koko mannerlaatan halkeamisessa (kuva 5). James Wood ja Alex Guth ovat kirjoittaneet ja julkaisseet Geology-sivustolla varsin kattavan artikkelin aiheesta.

Kuva 4: Itä-Afrikan hautavajoaman alueella on runsaasti tulivuoria, sekä sammuneita että aktiivisia.

Kuva 5: Yksinkertaistettu karttakuva Itä-Afrikan hautavajoamasta (Wikimedia Commons).

Ajattelin olla nokkela ja selvittää, kuinka monta tulivuorta – niin aktiivisia kuin sammuneitakin – tulivuoria kunkin valtion alueella sijaitsee, ja lähdin kokeilemaan count points in polygon -toimintoa, joka ei tuottanut minulle mitään tulosta. Seuraavaksi kokeilin hakuammunnalla join attributes by location (summary) -toimintoa, joka kahden yrityksen jälkeen tuotti minulle vain hyödyttömiä NULL-taulukoita ja pastellipinkkejä valtiorajoja. Sitten välähtikin, missä ongelma piili: valtioraja-aineisto koostui pelkistä viivavektoreista polygonien sijaan. Eipä siinä sitte. Olin kuitenkin yllättynyt halukkuudestani edes kokeilla toimintoja, vaikka edellisessä blogitekstissäni valitinkin sen puutteesta. Yllättävää oli myös ahaa-elämys siitä, mikseivät toiminnot antaneet minulle kaipaamaani tietoa. Kolmas yllätyksen aihe oli hinkuni etsiä netistä vektoritiedostoa litosfäärilaatoista karttoihini liitettäväksi. Tämäkään kokeilu ei mennyt putkeen: vaikka latasin useampia tiedostoja jopa tutuissa muodoissa, en saanut avattua mitään QGIS:ssä. Huomasin kuitenkin, että aineiston etsiminen jopa täsmällisillä hakusanoilla oli haastavaa ja ärsyttävää. Emilia Halmes (Harjoitus 6: Raikasta talvisäätä ja interpolointia -blogikirjoitus, 4.3.2021) ja Nelli Vasse (Viikko 6 -blogikirjoitus, 4.3.2021) sen sijaan olivat onnistuneet lisäämään omiin karttoihinsa litosfäärilaattojen reunat.

 

Meteoriitti-impakteista

Neljäs karttani koski maapallon tunnettuja meteoriitti-impakteja, joita oli kurssikerran aineistolinkin takaiseen aineistoon listattu yli 45 700 eli aivan järjetön määrä. Maailmankartta sellaisenaan oli vähintäänkin epämääräinen tapaus, eikä sijaintipisteistä huolimatta ollut kovinkaan informatiivinen (kuva 6). Kartan värit myös muuttuivat haaleammiksi kuvan tallentamisen yhteydessä, mikä oli outoa. Sama juttu oli käynyt myös maanjäristyskartan yhteydessä. Pienessä mittakaavassa meteoriittikarttaa tarkastellessa huomasi kuitenkin heti, kuinka kuinka muun muassa Kanadan arktinen saaristo, Amazonin sademetsä, suuri osa Venäjästä ja Etelämanner loistivat tyhjyyttään. Tyhjille tai vain muutamia havaintoja kattaville alueille yhteistä on niiden puutteellinen infrastruktuuri, haasteellinen saavutettavuus sekä vähäinen väestömäärä. Verraten meteoriitti-impaktien suhteellisen tasaiseen esiintymiseen maapallolla, olisi perusteltua uskoa näiltä alueilta löytyvän impaktijälkiä niitä etsittäessä. Toisaalta – hieman huvittavastikin – kartalta löytyy myös alueita, joilla impaktijälkiä on löydetty runsaina ryppäinä huolimatta siitä, että meteoriittien putoamisen pitäisi olla satunnaista: tällaisia alueita löytyy esimerkiksi Omanista, Libyasta ja Atacaman aavikon eteläosista. Yksi selitys ryppäille voisi olla suuremman kappaleen hajoaminen pienempiin osiin ilmakehässä ennen varsinaista impaktia.

Kuva 6: Meteoriitti-impakteja maapallolla.

Maailmankarttan tulkitsemista mielenkiintoisemmaksi koin pienempien alueiden tarkastelun sekä alueellisten erojen pohdinnan: eroihin voisi esimerkiksi vaikuttaa impaktikraatterien eroosion määrä, kiinnostus kraatterien etsimiseen ja tutkimiseen tai datan avoimuus. Maankäyttömuodotkin varmasti vaikuttavat impaktijälkien tunnistukseen: mikäli jälkien päälle on rakennettu runsaasti vaikkapa kerrostaloja, jälkien tunnistaminen voi olla mahdotontakin.

Aineistoa hieman tutkiakseni päätin rajata kymmenet tuhannet meteoriitit niiden oletettavasti arvioidun painon perusteella yli 1000 kiloa eli yli tonnin painaviin meteoriitteihin, joille tein oman karttatason. Yli tonnin painavia meteoriitteja on vain 54, eli noin 0,12 % kaikista tiedetyistä meteoriitti-impakteista. Tulee toki mainita, ettei aineistossa lainkaan kuvattu mereen pudonneita meteoriitteja. Jälleen pystyi huomaamaan “todennäköisempiä” impaktialueita, sillä Kalifornia-Meksiko -linjalla iskuja on tapahtunut peräti 19. Euroopassa vastaavia impakteja on tapahtunut vain yksi. Australiaan yli 1000 kiloa painavia meteoriitteja on tippunut kuusi (kuva 7). Päätin tarkastella Australiaa lähemminkin ja tulin huomanneeksi, kuinka erityisen suuri rykelmä impakteja on tapahtunut Etelä- ja Länsi-Australian osavaltioiden rajan molemmin puolin. Pohjoisessa ja Queenslandissa impakteja tunnetaan verrattain vähän.

Kuva 7: Australian tunnetut meteoriitti-impaktit.


LÄHTEET

Britannica: Ring of Fire, 22.5.2020 (viitattu 8.3.2021).
<https://www.britannica.com/place/Ring-of-Fire>

Halmes, E.: Harjoitus 6: Raikasta talvisäätä ja interpolointia, Emilian GIS-blogi, 4.3.2021 (viitattu 9.3.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/emhalmes/2021/03/04/harjoitus-6-raikasta-talvisaata-ja-interpolointia/>

Korpi, S.: Hasardit paikat (vk6), sakorpi’s blog, 23.2.2021 (viitattu 7.3.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/2021/02/23/hasardit-paikat-vk6/>

La Première: Tsunami: alerte levée à 11h30 dans le Nord, et 12h30 sur le reste de la Calédonie, 5.3.2021 (viitattu 8.3.2021).
<https://la1ere.francetvinfo.fr/nouvellecaledonie/alertes-tsunami-levees-en-nouvelle-caledonie-950827.html

La Première: Un séisme d’une magnitude 7.7 s’est produit au sud-est des îles Loyauté, en Nouvelle-Calédonie, 10.2.2021 (viitattu 8.3.2021).
<https://la1ere.francetvinfo.fr/un-seisme-de-magnitude-7-5-ebranle-les-iles-loyaute-et-la-nouvelle-caledonie-931306.html>

Les Nouvelles Calédoniennes: Alerte tsunami: que faut-il faire?, 5.3.2021 (viitattu 8.3.2021).
<https://www.lnc.nc/article-direct/nouvelle-caledonie/faits-divers/alerte-tsunami-que-faut-il-faire>

Nyström, H.: Kurssikerta 6, Geoinformatiikan menetelmät 1, 3.3.2021 (viitattu 9.3.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/nystrhen/2021/03/03/kurssikerta-6/

NZ Herald: Tsunami activity warning for NZ coastal areas after 7.7 earthquake near New Caledonia, 10.2.2021 (viitattu 8.3.2021).
<https://www.nzherald.co.nz/nz/tsunami-activity-warning-for-nz-coastal-areas-after-77-earthquake-near-new-caledonia/DYYY26BTMQYOZKES2QNO2BM6II/>

Pieniniemi, S.: Viikko 6 – aamu-ulkoilua ja interpolointia, Sirkun kurssiblogi 26.2.2021 (viitattu 7.3.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/sipisi/2021/02/26/viikko-6-aamu-ulkoilua-ja-interpolointia/>

Vasse, N.: Viikko 6, Nellin seikkailut GIS-maailmassa, 4.3.2021 (viitattu 9.3.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/nvasse/2021/03/04/viikko-6/

Wood, J. & Guth, A.: East Africa’s Great Rift Valley: A Complex Rift System, N.d (viitattu 9.3.2021).
<https://geology.com/articles/east-africa-rift.shtml>

 

KUVALÄHTEET

Britannica: Tyynenmeren tulirengas (käytetty 9.3.2021).
<https://cdn.britannica.com/57/5457-050-84F0FBED/ring-volcanoes-arcs-tectonic-plate-boundaries-Pacific.jpg>

Wikimedia Commons: Itä-Afrikan hautavajoama (käytetty 9.3.2021).
<https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0d/EAfrica.png>

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *