Siltoja aiheesta toiseen

Kuudennen kurssikerran karttani ovat tavanomaisen informatiivisia. Ne eivät kuitenkaan sellaisenaan kelpaa esimerkiksi oppikirjoihin epäsiistin ja irrallisen yleisilmeen vuoksi. Kuten arvata saattaa, en taaskaan ole tyytyväinen tekemiini karttoihin muun muassa niiden epämiellyttävän värimaailman ja epämääräisten, rumien symbolien vuoksi. En osannut vaikuttaa taustakarttana toimivan kuvan väreihin, mutta myönnettäköön, etten edes liiemmin yrittänyt. Haluaisin lakaista karttani maton alle ja olla näkemättä niitä enään ikinä kuten pölyä lakaiseva Lumikki. Erityisen ylpeä kartoistaan saa kuitenkin olla Ilari Leino (Kuudes kurssikerta -blogikirjoitus, 25.2.2021).

Karttojeni avulla voi hahmotella mannerlaattojen saumakohtia, bongailla järistysherkempiä alueita, pohtia tulivuorten sijaintien syytä tai ihmetellä meteoriitti-impaktien runsautta. Aasinsiltaa luonnonmaantieteellisten aiheiden pintaraapaisutyylisillä kartoillani voi sen sijaan vetää useampaankin asiaan: Seismisyyttä ja vulkanismia ei voi käsitellä jättämällä maapallon rakenteen huomiotta. Maanjäristyskarttani tarkastelun yhteydessä voi käydä läpi laattatektoniikkaa ja maanjäristysten syntyä, uusien mannerlaattojen muodostumista sekä tsunameita.  Tulivuorikarttojeni avulla opetuksen voi ohjata vaikkapa Tyynenmeren tulirenkaaseen, kuumiin pisteisiin sekä Islannin erikoisuuteen. Oppilaita voi myös kehottaa lähestymään aiheita paitsi globaalilla tasolla myös paikallisesti: mistä esimerkiksi johtuu, ettei Suomessa tapahtunut lainkaan maanjäristyksiä valitsemallani järistysaineistojen aikavälillä?

Jokseenkin turhien meteoriittikarttojeni avulla oppilaita voisi ohjata miettimään syitä impaktien alueellisiin eroihin sekä kannustaa heitä keskustelemaan tutkimuksen rajoitteista erilaisissa ympäristöissä, kuten sademetsissä, jäätiköillä, konfliktialueilla tai palveluyhteiskunnissa. Samalla voisi esimerkiksi lukiolaisten kanssa käsitellä tutkimusmenetelmiä ja muun muassa esihistoriallisten impaktien tai tulivuorenpurkausten ajoittamista. Opiskelijoita voi myös muistuttaa lähdekriittisyydestä: mahdollisia virhetulkintoja on saattanut tapahtua esimerkiksi hyvin vanhoja ja eradoituneita impaktikraatteireita tunnistessa, historialliset kirjalliset lähteet ovat voineet välittää virheellistä tietoa ja esimerkiksi merenalaisten tulivuorten vähyys tai puuttuminen – karttojeni perusteella on epäselvää, sijaitsevatko merialueiden tulivuoret merenpohjalla vai saarilla – voi vaikuttaa koko aineiston tulkintaan.

Kannattavaa olisi ottaa huomioon myös muun muassa meteoriittien havainnoinnin ja impaktien ennustamisen menetelmät, vulkaanisen toiminnan aktiivisuuden seuraamisen keinot sekä ihmisjoukot, joiden arkeen seismisyys vaikuttaa. FAO:n eli YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön mukaan keskimäärin 3,5 miljoonaa ihmistä kärsii maanjäristysten seurauksista vuosittain (FAO, N.d.). Maanjäristyksiin varaudutaan eri tavoin ympäri maailmaa. Tunnetuimpia maanjäristyksenkestävän rakentamisen valtioita on esimerkiksi Japani, jossa laki ottaa rakentamissäädökset vakavasti huomioon. New York Times on julkaissut hyvän artikkelin, jossa käsitellään ja vertaillaan sekä Japanin että Yhdysvaltojen ratkaisuja että asennetta maanjäristyksiä kohtaan (Fuller ym., 2019). Artikkeli sisältää myös erinomaisen selkeitä animaatioita rakennustekniikan vaikutuksista esimerkiksi rakennusten huojumiseen järistysten mukana – tekniikan, jota Haitilla ei ollut tuhoisan maanjäristyksen iskiessä vuonna 2010 (Pallardy, 2010). Valtio oli tuolloin edelleen toipumassa vuoden 2008 valtavia vahinkoja aiheuttaneista hurrikaaneista. Eroja Japanin ja Haitin maanjäristysvarautuneisuuden välillä tuo myös tiedotuksen ja yleisen valmistautumisen taso: Japanista löytyy jos jonkinmoisia monivaiheisia mutta yksinkertaisesti kirjoitettuja ohjeita erilaisten katastrofien ja pienempien mahdollisesti vaarallisten tilanteiden varalle. Esimerkiksi Tokion metropolin hallituksen julkaiseman Disaster Preparedness Tokyo -ohjekirjan maanjäristysohjeissa on huomioitu muun muassa kodin, kauppakatujen sekä avoimien ulkotilojen vaaratilanteet järistyksen iskiessä.. Ohjeita on myös annettu juna-asemilla ja evakuointikeskuksissa toimimiseen tai autolla ajamiseen sillalla tai tunnelissa.

Leikkimielisempää lähestymistapaa

Henna Sanaksenaho kirjoittaa blogissaan, kuinka opettamisen lomassa voisi pyörähtää matkailusivustoilla upeimpia tulivuorikohteita bongaamassa (Nykypäivän koulumantsaa! -blogikirjoitus, 25.2.2021). Kokemusta voisi syventää pohtimalla, miksi tulivuoret ja kraatterit ovat suosittuja loma- tai vierailukohteita. Hauskaa olisi myös tutustua erilaisiin netistä löytyviin peleihin ja visoihin. Henna olikin linkannut blogiinsa Seterran pelin, jossa pelaajan tulee klikata annetun vuoren tai tulivuoren sijaintia kartalla. Itselläni aikaa kului vajaat puoli minuuttia, ja prosentteja sain 76. Löytämässäni Britannican tulivuorivisassa sen sijaan vastasin oikein yhdeksään kysymykseen kymmenestä – joskin on myönnettävä, että muutaman vastauksen arvasin – saaden pisteitä 246/280.

Ja kun kerta tälle linjalle jo innokkaasti lähdettiin, miksemme siis oppilaiden kanssa katsoisi myös katastrofileffan tai pari? Jälkeenpäin voisimme ruotia läpi, kuinka uskottavia tai totuudenmukaisia elokuvissa kuvatut tilanteet, pelastustoimet tai laavan hidastamiskeinot ovat, ja keskustella median maalaamista mielikuvista näin ylipäänsä. Katsottavien leffojen listalle automaattisesti pääsisi The Volcano, jonka muistan itsekin lukiossa hasardimantsan kurssin puitteissa nähneeni. Alla elokuvan traileri:

LÄHTEET

Britannica: Volcanoes Quiz, N.d. (viitattu 22.3.2021)
<https://www.britannica.com/quiz/volcanoes-quiz>

FAO: Earthquakes, N.d. (viitattu 21.3.2021).
<http://www.fao.org/emergencies/emergency-types/earthquakes/en/> 

Fuller, T., Singhvi, A., Gröndahl, M., Watkins, D.: Buildings Can Be Designed to Withstand Earthquakes, The New York Times, 7.6.2019 (viitattu 21.3.2021).
<https://www.nytimes.com/interactive/2019/06/03/us/earthquake-preparedness-usa-japan.html> 

Leino, I.: Kuudes kurssikerta, Ilarin Maantiedostusblogi, 25.2.2021 (viitattu 21.3.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/02/25/kuudes-kurssikerta/> 

Pallardy, R.: 2010 Haiti earthquake, Encyclopedia Britannica, 15.1.2010, päivitetty 6.1.2021 (viitattu 21.3.2021).
<https://www.britannica.com/event/2010-Haiti-earthquake> 

Sanaksenaho, H.: Nykypäivän koulumantsaa!, Hennablog, 25.2.2021 (viitattu 22.3.2021).
<https://blogs.helsinki.fi/hennablog/2021/02/25/nykypaivan-koulumantsaa/> 

The Tokyo Metropolitan Government: Disaster preparedness Tokyo, N.d. (viitattu 22.3.2021).
<https://www.metro.tokyo.lg.jp/english/guide/bosai/index.html> 

The Volcano, trailer (viitattu 25.3.2021).
<https://www.youtube.com/watch?v=MDN18yHEv2I>