Julkiset tilat ja rakennukset

Kirkkoarkkitehtuuri keskiajalla

Aihe parini kanssa oli kirkkoarkkitehtuuri keskiajalla. Aihe sopi mainiosti, koska kotikonnuillani Lohjalla sijaitsee Suomen kolmanneksi suurin harmaakivikirkko, Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Kirkko on tuttu minulle jo lapsuudesta asti ja tunnen hyvin kirkkorakennuksen historian arkkitehtuuria, seinämaalausten restaurointia ja urkuremonttia myöten. Tehtävän idea oli käydä ottamassa kuvia kohteesta ja kuvien avulla esitelmöidä muille opiskelijoille kirkkoarkkitehtuurista keskiajalla. Otin runsaasti kuvia ja kiipesin jopa ullakolle kuvaamaan sisäkattoa.

Esitelmän oli tarkoitus olla demo ala-astelaisille suunnatusta esityksestä, mutta tämä ohjeistus oli mennyt minulta ja pariltani hieman ohi. Mahdollisesti runsaista taustatiedoistani johtuen innostuin hieman liikaa esitelmän teossa ja otin mukaan hirvittävän määrän kuvia. Myös muut parit olivat valmistelleet esityksensä erilaisten rakennustyylien pohjalta. Onneksi heistäkin useimmat pitivät tarpeettoman pitkiä ja liiallisiin yksityiskohtiin meneviä esityksiä.

Jälkikäteen mietin kuinka monilla tavoilla esityksellä olisi voinut aktivoida oppilaita miettimään itse miksi rakennustyyleissä oli tehty kullekin tyylille ominaisia ratkaisuja. Pohdinnan pohjaksi olisi voinut ottaa esimerkiksi yhteisten rakennusten arviointiperusteet (Arkkitehtuurin ABC). Nostan esille keskiaikaiseen kirkkoarkkitehtuuriin sopivia perusteita.

  • Käyttötarkoitus: uskonnon harjoittaminen
    • Mitä rakennukselta vaaditaan, että sitä voidaan käyttää uskonnon harjoittamiseen? Mitä kirkkorakennukselta vaadittiin keskiaikaisessa kristillisessä Suomessa?
  • Rakennusmassan suhde ympäristöönsä: ympäristöstä erottuva
    • Miksi rakennus on niin valtava?

suuritilaIMG_5691

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  • Ikkunat: pieniä rakennuksen kokoon nähden
    • Miksi ikkunoista tehtiin niin pieniä? Miten ikkunoiden koko on vaikuttanut valaistukseen? 1800-luvun remontin yhteydessä ikkunoita suurennettiin. Mistä syystä? 1900-luvulla ne pienennettiin alkuperäiseen kokoonsa, miksi? Kuvasta näkee, että maalaukset puuttuvat siitä kohtaa missä on ollut suurempi ikkuna.

Ikkunat

 

 

 

 

 

 

 

  • Materiaalit: graniitti, tiili, kalkki
    • Miksi käytettiin juuri näitä materiaaleja? Sivuhuomautuksena sanottakoon, että noin 200 metrin päästä kirkosta on mäki, jota on aikoinaan kutsuttu Kalkkimäeksi, koska siinä on ollut louhittavissa kallion pinnalta melko puhdasta kalkkia.

Lisäksi oppilaita voisi aktivoida eläytymällä keskiaikaiseen tunnelmaan. Alun perin jumalanpalvelus on ollut katolisen perinteen mukaisesti latinaksi ja maalaukset ovat auttaneet viemään viestin perille kansalle. Miltä on mahtanut tuntua kuunnella siansaksalta kuulostavaa messua ja katsella maalauskuvia? Arkkitehtuurin lisäksi oppilaiden kanssa voitaisiin tarkastella myös maalauksia, joista osa on varsin erikoisia ja hyvin erilaisia kuin esimerkiksi Sikstuksen kappelin maalaukset. Mielenkiintoisia esimerkkejä on ensimmäisen kuvan lähinnä lihapiirakkaa muistuttava teos ja peto, joka ei vaikuta kovin kauhistuttavalta 2000-luvun kuvaston vierellä. Perspektiivi on vähintäänkin mielenkiintoinen monissa maalauksissa.

lihapiirakkapeto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämän jälkeen rakennusta voitaisiin pohtia vielä Vitriviuksen kolmen periaatteen mukaan (Arkkitehtuurin ABC s.17): kauneus, kestävyys ja tarkoituksenmukaisuus. Toivon mukaan oppilaat pystyisivät edellisen pohdinnan avulla perustelemaan vastauksiaan. Samalla metodilla voitaisiin käydä läpi muitakin rakennussuuntauksia. Mielenkiintoinen jatkotyöskentely voisi olla pienoismallien rakentaminen erilaisista arkkitehtuurin tyylisuuntauksista.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *