Tietokantoja ja teemakarttoja (kurssikerta 3)

Tietokannat & niiden yhdistäminen

Harjoittelimme kurssikerralla tietokantojen käyttöä ja erilaisten taulukoiden yms. lisäämistä ja yhdistämistä tasoihin. Tätä harjoiteltiin Afrikka-ainaiston parissa, josta tein lopulta myös teemakartan (ks. kuva 1). Alkuperäinen aineisto ei sisältänyt muuta tietoa kuin maat ja niiden koodit, joten muu data piti tuoda ohjelmaan uutena tasona. Tietokantojen yhdistely oli suhteellisen helppoa, kunhan keinot on oppinut kerran. Välillä tietokantojen kanssa työskentely oli monivaiheista ja jokin vaihe unohtui välistä. Onneksi olen käyttänyt Exceliä ja muita tilasto-ohjelmia opinnoissani paljon, joten excel -aineiston siirtäminen QGIS:iin csv-muodossa ei tuottanut vaikeuksia. Alkuperäiselle kartalle laskettiin esimerkiksi öljyesiintymien ja timanttiakaivosten määrä valtioittain ja myöskin konfliktien lukumäärä ja ajanjakso / valtio. Onhan tietysti tärkeää huomata, jos esimerkiksi suuri osa tietyn valtion konflikteista on tapahtunut lyhyen ajanjakson aikana. Uskon, että tietokantojen yhdistely on taito, josta on varmasti hyötyä tulevissa tehtävissä ja muilla kursseilla! Tuottamani teemakartta tietoineen näkyy alla (kuva 1).

Kuva 1. Kurssikerralla tuotettu kartta, jossa esitetään pisteinä Afrikan konfikteja ja timanttikaivoksia ja alueina öljy- ja maakaasuesiintymiä. Lähde: PRIO (2020)

Päätelmiä Afrikka -aineistosta

Pohdin seuraavaksi, mitä päätelmiä yllä olevasta kartasta voisi tehdä. Karttaan on tallennettu pitkä lista muuttujia, joihin kuuluu esim. Internetin käyttäjien lukumäärä/vuosi, konfliktin tapahtumavuosi ja säde sekä monia timanttikaivoksiin ja öljykenttiin liittyviä muuttujia (esim. niiden tuottavuusluokittelu ja löytämisvuosi).

Kuten Taru Tornikoski blogissaan toteaa, tulee teemakarttojen tulkinnassa olla tarkkana, eikä niin sanottuun maalaisjärkeen tule aina luottaa. Tulin kuitenkin Tarun kanssa samaan johtopäätökseen karttani perusteella: timantti- ja öljykaivosten läsnäolo näyttäisi korreloivan konfliktien kanssa. Vaikka voisi kuvitella, että kaivostoiminta ja timantit tuovat varallisuutta ja esimerkiksi työpaikkoja kansalle, niin on siinä aina riskinsä. Kaivostoiminnasta aiheutuu erilaisia haittoja ympäristölle ja työolot kaivoksissa saattavat olla huonot. Voi toki olla monia syitä siihen, miksi kaivostoiminta näyttäisi lisäävän konflikteja ja laajempaa tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan todeta kaivoistoiminnan ja konfliktien välinen riippuvuus. Olen myös samaa mieltä Tarun kanssa siitä, että myös konfliktien tapahtumavuosia tulisi verrata kaivostoiminnan aloitusvuosiin, jotta voitaisiin tietää onko korrelaatio tilastollisesti merkitsevää. Muita mieleeni tulevia haittoja voisivat olla mm. melu, syntyvät jätteet, esteettinen haitta ja vesistöjen pilaantuminen.

Teemakartan tekoa

Seuraavaa karttatehtävää aloitin jo oppitunnilla ja jatkoin kotona. Kartan tekeminen oli yllättävän helppoa – nähtävästi jotain jäi siis mieleen luennolta. Työn tavoitteena oli vertailla vesistöalueiden valuma-alueominaisuuksia ja tulvaherkkyyttä. Tulvaindeksin laskeminen sujui helposti field calculator -toiminnolla. Opin myös uutta termistöä esim. alivirtaama & ylivirtaama, joita en ainakaan muista oppineeni aiemmin. Tyydyin tällä kerralla helpompaan perusversioon tehtävästä, jotta oppisin QGIS:in perusteet kunnolla.

Kuva 2. Tulvariskikartta ja järvisyys

Tekemästäni kartasta (kuva 2) voidaan tulkita, että suurin tulvariski on Itämeren rannikkoseudulla. Suurimman tulvariskin alueet näkyvät tummemman sinisellä. Voidaankin päätellä, että järvisyys ei välttämättä lisää tulvariskiä, sillä esim. järvi-Suomen alueella tulvariski on suhteellisen matala. Korkea tulvariski on mm. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Voidaan todeta, että meren rannikon läheisyys lisää tulvariskiä, kun taas järvien läheisyys ei juurikaan. Tunnetusti Pohjanmaalla on paljon tulvia, joista myös uutisoidaan usein. Tämä johtuu siitä, että alue on matalaa ja siellä on jokia, jotka tulvivat etenkin lumien sulamisvaiheessa. Näihin päätelmiin palataan myöhemmin kurssilla, joten katsotaan osuivatko päätelmäni oikeaan :D.

Lähteet:

Taru Tornikoski, https://blogs.helsinki.fi/tornitar/