Valtiot.tri Sinikka Salo

Kansalliskirjaston kummina ja toimittuani sen johtokunnassa olen saanut etuoikeuden päästä tutustumaan Kansalliskirjaston uskomattomiin aarteisiin läheltä – myös tämän Engelin piirtämän upean talon alapuoliseen kirjojen ja erilaisten painatteiden täyttämään luolastoon. Elämykset näiltä tutustumisretkiltä ovat olleet henkeäsalpaavia. On todella aika saada ”Kansalliskirjaston aarteet kaikille”, niin kuin kirjaston strategian tavoitteeksi on kirjattu. Digitointi tarjoaa siihen keinon.

Eräs jo toteutuneita suurimpia hankkeita on keskiaikaisten pergamenttien digitointi ja järjestäminen ”Fragmenta membranea”-kokoelmaksi ja verkkoteokseksi ”Kirjava keskiaika”. Juuri pergamentit ovat tehneet minuun valtavan vaikutuksen. Aivan häikäistyin näistä, pääosin Turun katolisessa hiippakunnassa käytetyistä kirjoituksista, jotka uskonpuhdistuksen myllerryksessä takavarikoitiin kruunulle. Ensimmäinen näkemäni oli säilynyt uusiokäytössä voutien tilikirjan kantena. En tiennyt, että Suomessa keskiajalla tällaisia kirjoituksia olikaan, ja nyt meillä on – kiitos sponsorien – digitoituna kaikkien tutustuttavaksi maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kokoelma keskiajalla Suomessa käytettyjä kirjoituksia. Asiantuntijoiden mukaan kokoelmalle vertaisia löytyy korkeintaan Italiasta. Pergamenttikokoelma asemoi Suomen Euroopan keskiaikaiselle kartalle, osaksi keskiaikaista eurooppalaista kulttuuria.

Graduale Aboense, 1397-1406

Nyt tuhannen vuoden jälkeen ensimmäisistä Suomessa käytössä olleista kirjoituksista meillä on käytössä menetelmä, jonka avulla kuka tahansa voi tutustua näihin pergamentteihin omalta kotikoneeltaan. Voimme esimerkiksi katsoa Bremenissä n. vuonna 1000 kopioitua evankeliumikirjaa, jonka sanomasta voi jopa saada selvän – jos osaa latinaa. Tai vaikka ei osaisikaan, pergamenttien selailu tuo esiin häivähdyksiä tuosta kirjavasta ajasta.   Voimme hetkiseksi kenties saavuttaa sen keskittyneen ja hartaan tunnelman, joka varmaan on vallinnut kirjoituksen kopioijan piirtäessä ja värittäessä upeita alkukirjaimia esimerkiksi 1200-luvun lukuoppaana toimineeseen Psalteeriin tai 1400-luvulta peräisin olevaan Graduale Aboenseen. Viimemainittu lienee jo kopioitu Suomessa, jonne kirjoitusten kopioinnin vaativa ammattitaito oli saatu Keski-Euroopasta tai siellä koulutuksensa saaneilta ammattilaisilta 1300-luvulla.

   
1. kuva: Psalteeri, 1200-luku
2. kuva: Kansalliskirjaston fragmenttikokoelman tyylipuhtainta karolingista minuskelia edustaa Bremenissä vuoden 1000 vaiheilla kirjoitettu evankeliumikirja.

Meillä Suomessa on ollut kirjallista kulttuuria yli tuhat vuotta. Se muodostaa Kansalliskirjaston aarteiston. Nyt kirjavan keskiajan kirjallisuus on digitoituna avattu kaikille. Tuodaan muutkin aarteet kaikille. Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan vuonna 2017 kunniaksi Kansalliskirjasto käynnistää laajan digitointiohjelman ja varojen hankkimisen tähän. Lahjoituksin ja osallistumalla keräyskampanjoihin voimme onnitella isänmaatamme ja tuoda kaikkien tietoisuuteen kulttuurimme pitkän historian.