Ensimmäinen kurssikerta

PAK-kurssi aloitettiin johdannolla paikkatietoon ja MapInfon käyttöön. Paikkatietoasioiden perusteet tässä mitassa olivat varsin tuttua asiaa, mutta MapInfosta löytyi heti uutta opittavaa. Aiempi kokemukseni ohjelman kanssa rajoittui pieneen harjoitukseen TAK-kurssilla.

Kurssikerran olennaisinta antia olivat MapInfon tasojen ja tietokantojen hallinta sekä koropleettikarttojen luonti. Kyse oli muuten lähinnä teknisestä opastuksesta ja harjoittelusta, mutta yksinkertainenkin teemakarttaharjoitus sai pohtimaan aineiston luokittelua ja tiedon välitystä karttojen avulla.

Helsingin aineistoilla kokeilemisen jälkeen yritin löytää sopivaa aihetta Suomen teemakartalle blogia varten. Kunnat2011-tietokannassa riitti mielenkiintoisia muutujia, tosin lähes jokaisen kohdalla mieleeni nousi epäilys kartan syvemmästä tulkinnasta. Yhden muuttujan tutkiminen johtaa usein väärin johtopäätöksiin yksinään. Päätin kuitenkin pitäytyä perusasioissa ja valita vain yhden muuttujan ja sen valmiista valikoimasta. Kartalle muutamaa kokeiltuani huomasin että eläkeläisten osuus näytti mielenkiintoiselta analysoitavalta kartalta. Ainakin siitä näki heti, että joitain tulkintoja koko Suomen kartalla on tehtävissä. Kuten Mirka blogissaan (Paikannettua tietoa) huomauttaa, tämä muuttuja on suhteellinen (osuus kunnan kokonaisväestöstä) ja siksi sopii sellaisenaan koropleettikartan aineistoksi.

Ennen lopullisen kartan luontia oli tarpeen tutkia aineiston jakaumaa histogrammin (alla) avulla. Olin yllättynyt, että aineisto näytti näinkin normaalijakautuneelta. Tosin jakauma on ehkä jossain määrin vino: häntää suurissa prosenteissa ei ole yhtä paljon kuin pienissä ja joitain piikkejä on nähtävissä keskiarvoa suuremmissa luokissa.

eläkehist2

Ohjeita noudattaen aloin pohtia normaalijakaumalle sopivaa luokitusta tasamääräisten luokkien ja keskihajonnan muodostamien luokkien väliltä. Päätin tuottaa molemmista kartat tähän alle. Keskihajontaan perustuva luokittelun myötä ääripäät erottuvat selkeämmin ja luokkavälit ovat tasaisemmat. Tasamääräisiin luokkiin perustuvassa kartassa on helpompi erottaa laajemmat alueet, joiden välillä erot ovat selkeitä. Toisaalta keskimmäisten luokkien luokkarajat muodostuvat kapeiksi ja niiden vertailu keskenään vaikuttaa turhalta.

eläkesuomi_std copy

eläkesuomi_eqCount

Molemmista kartoista erottuu pienen eläkeläisten osuuden alueina suurten yliopistokaupunkien ympäristöt. Keskihajonnan mukaan luokitellusta kartasta voisi karkeasti arvioida että pinta-alaltaan suuret kunnat ovat useammin eläkeläisten osuudeltaan kuntien keskiarvon yläpuolella ja pinta-alaltaan pienet kunnat keskiarvon alapuolella.

 

Lähteet

Paikannettua tietoa. Mirka Jokela-Määttä. Luettu 22.1.2015. https://blogs.helsinki.fi/mijokela/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *