Kolmas kurssikerta: timanttivalumia

Kolmannella kurssikerralla keskityttiin tietokantojen luomiseen ja käsittelyyn MapInfossa. Ei ole vaikea kuvitella, että monessa paikkatiedon sovelluksessa tietoa tulee monista eri lähteistä ja useissa eri muodoissa, joten suuri osa ajasta voikin kulua tähän tiedon yhdistelemiseen ja esivalmisteluun.

Harjoituksena tehtiin kartat Suomen valuma-alueiden tulvaindekseistä ja järvisyysprosenteista. Tulvaindeksi laskettiin keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman suhteena. Järvisyysprosentti kuulostaa jokseenkin itsestään selvältä. Onneksi Jaakko oli blogiinsa (jaahuttu’s blog) löytänyt varmistuksesi tälle vielä virallisen määritelmän: “Järvisyysprosentti kertoo valuma-alueella sijaitsevien järvien pinta-alan suhdetta valuma-alueen pinta-alaan”.

Tässä vaiheessa kurssia teemakarttojen luonti tuntui jo jossain määrin rutiininomaiselta ja Afrikka-aineiston kanssa juuri harjoiteltu tietolähteiden yhdisteleminenkin sujui näppärästi. Valuma-alueiden erilaiset koot ja järvisyyden suuret vaihtelut tekivät kartasta tosin hankalaa luettavaa.

valuma-alueet2

Kartan perusteella näyttää pääosin siltä että suuren järvisyysprosentin alueella on pienemmät tulvaindeksit. Asiasta sen tarkemmin tietämättä arvelisin, että tämä liittyy järvien vedenvarastointikykyyn. Suuret järvipinta-alat pystyvät mahdollisesti tulvimatta ottamaan suuremman määrän sadevettä kuin joet kykenevät. Vesien varastoituminen järviin voi myös pitää kuivempien kausien virtauksen tasaisempana kuin vähäjärvisillä alueilla, mikä laskisi indeksiä keskialivirtaaman nousun kautta. On myös huomioitava, että suurimmat tulvaindeksit ovat rannikoilla, missä sateiset kaudet voivat olla merkittävästi sateisempia suhteessa kuivempiin kausiin kuin sisämaassa.

Kartan lisäksi tehtävänä oli pohtia Afrikkaan liittyvän aineiston sovellutusmahdollisuuksia. Monissa Afrikan konflikteissa vaikuttimina voivat olla luonnonvarat. Konflikteja, timanttikaivoksia ja öljykenttiä käsittelevän paikkatiedon avulla voidaan etsiä näitä yhteyksiä. Koska kaikista kolmesta on sekä sijaintiin että aikaan liittyvää tietoa, voidaan tästä tiedosta luotavilla kartoilla havaita myös todennäköisiä syy-seuraussuhteita. Jos konfliktin sijainti on lähellä timanttikaivosta tai öljylähdettä ja sen alkamisvuosi on pian timanttikaivoksen tai öljykentän löytämis- tai avaamisvuoden jälkeen, voidaan pohtia olisivatko ne yhteydessä. Näiden päätelmien kanssa on kuitenkin oltava varovainen, koska konfliktien takana voi olla lukuisia syitä ja on mahdollista etteivät edes ajassa ja paikassa lähellä olevat timanttikaivokset tai öljykentät liity asiaan. Mielenkiintoista voi kuitenkin olla myös heikon tai vahvan tuottavuusluokittelun kaivosten/öljykenttien tutkiminen erikseen. Esimerkiksi korkean tuottavuuden kaivoksiin/öljykenttiin voisi herkemmin liittyä konflikti.

 

Lähteet:

jaahuttu’s blog. Jaakko Huttunen. Luettu 4.2.2015. https://blogs.helsinki.fi/jaahuttu/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *