Neljäs kurssikerta: pisteitä ruuduissa

Neljännellä viikolla tutustuttiin piste- ja ruutuaineistoihin ja -karttoihin. Karttaa varten käytettiin rakennuskohtaista pistetietoa. Aineistossa oli paljon asukkaiden ikäjakaumaan liittyvää tietoa. Eri ikäisten jakautuminen eri alueille vaikutti kiinnostavalta tutkimuskohteelta, joten päätin käyttää jotain näistä. Yhden muuttujan tapauksessa totesin kuvaavimmaksi/yleistävimmäksi muuttujaksi asukkaiden keski-iän. Näin pääsin harjoittelemaan myös laskentakaavojen käyttöä pistetiedon yhdistelyssä. Jokaiselle rakennuspisteelle löytyi asukkaiden iän keskiarvo sekä asukkaiden lukumäärä. Ruudun keski-ikä voidaan tällöin laskea ruutuun osuvien rakennuspisteiden ikäkeskiarvojen painotettuna keskiarvona tehden painotus asukkaiden lukumäärällä rakennuksessa. Tällöin saadaan sama tulos kuin keskiarvoistamalla kaikkien ruudun asukkaiden iät.

Tarkoituksena oli lisäksi tutkia erilaisia ruutukokoja. Maantieteellisenä alueena päätin käyttää koko pääkaupunkiseutua. 1x1km ruudukko tuntui yleistävän liikaa ja irrottuvan liikaa luonnollisista aluejaoista. Alla oleva kartta on tehty 250x250m ruudukolla, joka on lopulta ehkä hieman liian pikkutarkka eikä yhden ruudun pienen rakennusotannan vuoksi osoittanut suurempien alueiden eroja yhtä hyvin kuin suuremmat ruutukoot. Myöskin kokeilemani 500×500 metrin ruudukkokartan kadotin johonkin. Se olisi mahdollisesti ollut parempi yleistyksen kannalta.

Ruudukon koon kanssa yhtäaikaisesti oli aiheellista pohtia muita ulkonäköseikkoja sekä luokittelua. Väritykseksi valitsin vihreästä punaiseen vaihtelevan värityksen. Tämän värikartan suurin ongelmakohta taitaa olla tummuuden lisääntyminen molemmissa ääripäissä. Värittömäksi muutettuna se ei toimisi ja myös alimpien luokkien järjestys saatetaan tulkita väärin. Kuitenkin ääripäät ja keskimääräiset alueet erottuvat mukavasti. Tähän vaikuttaa myös luokkajako, johon käytin keskihajontaa. Tämä tuntui paljastavan hyvin keskimääräisestä erottuvia ääripäitä. Lisäksi pohdin, että koska kyseessä oleva muuttuja on keskiarvo suuresta pistemäärästä (asukkaista) painottuu se helposti keskivaiheille. Tällöin on ehkä luonnollistakin antaa keskimmäisten luokkien olla keskihajonnan perusteella suuria ja kiinnittää huomio ääripäihin.

as_ika_ka

Suurimman keski-iän alueita kuvaa punainen väri. Nämä pisteet ovat hajallaan eri puolilla lähinnä yksittäisinä ruutuina. Enemmän suuren keski-iän alueita voidaan ehkä sanoa olevan kaupunkien laitamien haja-asutusalueilla sekä Suvisaaristossa. Alhaista keski-ikää kuvaava pieni tummanvihreä luokka uppoaa muiden luokkien ruutujen joukkoon. Ehkä neljän luokan jako olisi ollutkin järkevämpi tässä. Pienenä teknisenä parannuskohteena voisi myös mainita mittakaavajanan, jossa lukee “5,000”. Tämä ei ole mittakaavavirhe, mutta desimaalit ovat tässä tapauksessa varsin harhaanjohtavia.

Vertasin karttaani Outin ja Leilan karttoihin, joissa kuvataan asukkaiden ikää absoluuttisilla suureilla (alle 16-vuotiaiden määrä, yli 65-vuoiaiden määrä). Jossain määrin on nähtävissä yhteneväisyyttä Outin kartan voimakkaimpien alle 16-vuotiaiden keskittymien ja oman karttani vihreiden alueiden välillä (esim. Lauttasaaressa, Vallilla-Arabia-linjalla ja Meri-Rastilassa). Vastaavasti Leilan kartan tummilla alueilla esimerkiksi Pohjois-Haagassa ja Kannelmäessä on omalla kartallani myös korkeamman keski-iän oransseja ja punaisia alueita.

Samanlaisuuksia ehkä on kuitenkin ääkiseltään odotettua vähemmän. Tätä selittävät kuitenkin esimerkiksi ikäluokkarajojen erot. Otaniemen suuri 18- ja 19-vuotiaiden määrät ilmeisesti laskevat keski-ikää, vaikka alle 16-vuotiaita ei suurta määrä olekaan. Suvisaaristossa taas saattaa olla paljon 50-65-vuotiaita, mikä selittäisi karttojen eron siellä. Vielä suurempi syy karttojen samanlaisen tulkinnan esteenä on se, että oma karttani ottaa huomioon kaikenikäiset ja tarkasteltu keski-ikä on väentiheydestä riippumaton. Outin ja Leilan kartoissa absoluuttista tietyn ikäisten määrää kuvatessa puolestaan jää näkymättä eri alueiden väentiheyksien ero ja sen vaikutus ikäryhmän alueelliseen jakautumaan.

 

Lähteet:

Outin Pak-blogi. Outi Seppälä. Luettu 15.3.2015. https://blogs.helsinki.fi/outisepp/

Leilan paikkatietopulinaa. Leila Soinio. Luettu 15.3.2015. https://blogs.helsinki.fi/lsoinio/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *