Viimeinen viikko: autot ja niiden melu Euroopassa

Yhä itsenäisemmäksi muuttuva työskentely saavutti huippupisteensä viimeisellä kurssikerralla, jossa käytännössä annettiin vapaat kädet tuottaa teemakarttoja kunhan ne olivat samalta alueelta vähintään kahdesta eri muuttujasta. Tutustuin hätäisesti annettuun linkkilistaan. Arvelin, että mielenkiintoisista aiheista löytyy kyllä tietoa erityisesti maakohtaisesti helposti googlettamalla, mutta karttapohjan löytäminen voisi olla haastavampaa. Selvää oli, etten halunnut ryhtyä digitointipuuhiin. Linkkilistan kautta onneksi löytyi valtioiden rajat paikkatietomuodossa (www.naturalearthdata.com). Suositeltuihin aluemääriin nähden Euroopan valtiot vaikutti sopivalta kohteelta, joten latasin sen shape-muodossa ja muutin MapInfon universal translatorilla .tab-muotoon. Tutkiskelin sopivia koordinaatistoja ja Suomessakin käytössä oleva ETRS89-pohjainen transversal mercator -projektio vaikutti Eurooppaan sopivalta. Sopivan kaistan valitsin kokeilemalla niin, että sain kokonaisuuden mahdollisimman suoraan. Euroopan kuvaamisessa ilmeisesti käytetään hieman vaihtelevaa keskimeridiaania.

Tutkittaviksi muuttujiksi kaipasin jotain meluun liittyvää ammatillisesta mielenkiinnosta. Tiesin, että EU-direktiivin vuoksi jotakin tilastotietoa varmasti näistä asioista löytyykin. Googlettamalla melutietoa löytyi WHO:n sivuilta. Tiedoissa oli juna- ja tieliikenteen osalta vuorokauden ajoilla painotetun melun (Lden) yli 55 dB alueella asuvien osuus ja yöaikaisen melun (Lnight) yli 50 dB alueella asuvien osuus. Pienten kokeilujen jälkeen päätin kuvata yöaikaista tieliikenteen melua.

Päätin vertailla tieliikenteen melulle altistuvia autojen määrään. Jälleen pienellä googlettamisella tietoa löytyi helposti EEA:n sivuilta. Sekä melualtistusdata että autonomistajuusdata olivat excel-muodossa mistä ne sai pienen siistimisen jälkeen tuotua MapInfoon. Aikaisemmin kurssilla todettujen kahden päällekkäisen koropleettikartan haasteiden vuoksi päätin kuvata muuttujia eri kartoissa. Karttoihin tuli joitain valkoisia alueita puuttuvien tietojen vuoksi, mutta molemmista kartoista löytyviä maita löytyi mielestäni riittävästi vertailua varten.

kartta_melu

kartta_autot

Minkäänlaista yhteisvaihtelua näiden muuttujien välillä on vaikea nähdä. Tämä ei sinänsä ole mikään yllätys, sillä näiden asioiden suhde voidaan nähdä monimutkaisena. Autojen määrän lisäksi tieliikenteen melualtistukseen vaikuttaa se millaisilla alueilla autoja omistetaan ja ajetaan ja toisaalta miten asuminen ja asumistiheys sijoittuu suhteessa teihin.

 

Tiedonlähteitä:

http://www.euro.who.int/en/data-and-evidence/environment-and-health-information-system-enhis Luettu 26.2.2015

http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-cultural-vectors/ Luettu 26.2.2015

http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/figures/passenger-car-ownership-in-the-eea Luettu 26.2.2015

Kuudes viikko: mannerlaatat järisee

Tämän kuudennen kurssikerran tekstin palautus jäi tekemättä moodleen, koska yliopiston sivut olivat kaatuneena viimeisenä iltana, jolloin palautus oli auki. Järkevämpäähän teksti olisi tietysti ollut tehdä jo ajoissa ennen seitsemättä kurssikertaa. Yliopiston palvelinongelmat kun tuskin montaa päivää koskaan kestävät. Tässä teksti nyt joka tapauksessa varsinaisella paikallaan blogissa:

 

Kuudennella viikolla päästiin kenttätöihin. Pienten GPS-laitteen kanssa koettujen ongelmien kanssa pääsin merkitsemään tienviittojen koordinaatteja Kumpulan ympäristöstä muistiin. Tämän jälkeen tutustuttiin kerättyjen pisteiden avulla geokoodaukseen.

Itsenäistehtävässä tutustuttiin pistemuotoiseen hasardidataan. Tietokantojen luomista erilaisista lähteistä tuli taas harjoiteltua sopivasti. Tutkin pitkän aikaa maanjäristyksiin ja tulivuoriin liittyvää pistedataa kartalla ja koitin pohtia mielenkiintoista näkökulmaa. Maanjäristysten päivämääriä sai kätevästi suodatettua esimerkiksi vuoden perusteella SQL Selectin funktioilla. Tulivuorista puolestaan oli purkautumisajankohdat tiedossa pitkinä aikajaksoina. Koitin katsoa kartalla missä määrin korkean magnitudin maanjäristykset vuoden 1963 jälkeen vastasivat samana aikankautena purkautuneiden tulivuorten sijainteja. Molempia ilmeni aika paljon ilman toista, enkä muutenkaan löytänyt tällä tavoin mielenkiintoisia yhteyksiä.

Sekä maanjäristyksiä että tulivuoria maailmankartalle pisteinä iskiessä alkaa aloitteleva maantieteilijäkin nopeasti nähdä mannerlaattoja ja niiden liikkeitä. Koska tässä tehtävässä oli oleellista myös karttojen sovellukset kouluopetuksessa, ajattelin että tässä voidaan eri tavoin osoittaa litosfäärilaattojen liikkeiden aiheuttamia ilmiöitä. Yli 6 Richterin maanjäristykset kuvaavat jo aika selvästi mannerlaattojen rajat. Rajaamalla nämä yli 7 Richterin maanjäristyksiin nähdään, että osa linjoista katoaa. Tällä voidaan osoittaa kuinka paljon rauhallisempia tapahtumia mannerlaattojen erkanemiset ovat sivuamis- ja törmäystapahtumiin nähden. Kun näiden kautta hahmotetaan laattojen erilaisia rajoja, voidaan katsoa lisäksi tulivuorten karttaa ja nähdä kuinka vahvasti nekin seuraavat mannerlaattojen rajoja ja ovat yleisempiä törmäys- ja sivuamisalueilla kuin erkanemislinjoilla.

Tämän kertaisen aineiston (maanjäristykset ja tulivuoret) yhteyden litosfäärilaattoihin olivat blogiensa perustella havainneet lähestulkoon kaikki kurssilaiset ja esimerkiksi Nelli (Nellin PAK-blogi) oli löytänyt saman kuvan laatoista vertailukohdaksi.

maa6

maa7

tulivuoret

 

 

Lähteet:

Nellin PAK-blogi. Nelli Aalto. Luettu 15.3.2015. https://blogs.helsinki.fi/neaa/

Litosfäärilaatat ja niiden liikesuunnat. Luettu 15.3.2015. https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/maantieto/amerikka/3eis2/kuvamappi/kuvia/lr:file/photo/10a58970453d0dbb3202ecd1de7201c397e3db78/ge_7_litosfaarilaatat_ver2.png

Viides viikko: puskurointia

Kurssikerralla keskityttiin puskurointiin eli alueiden luontiin objektien ympärille sekä pistemuotoisen tiedon analysointiin erilaisten alueiden sisältä.

Puskureita voidaan käyttää yksinkertaiseen vaikutusalueiden analysointiin. Määrätyllä etäisyydellä tietystä kohdetyypistä sijaitsevien toisten kohteiden määrä ja ominaisuudet saattavat antaa tietoa puskuroidun kohteen toiminnallisuudesta, vaikutuksesta ympäristöönsä ja mahdollistaa tämän tyyppisten kohteiden vertailun keskenään. Voidaan tutkia niin negatiivisia vaikutuksia, kuten ympäristöhaittoja (kurssikerralla tutkitut melualueet), kuin positiivisia vaikutuksia, kuten saavutettavuutta (harjoituksissa juna-asemat).

Puskureita käytettäessä on kuitenkin oltava varovainen yksinkertaisesti kartalle piirrettyjen geometristen puskureiden tulkinnasta. Itse melulaskentoja viikoittain tekevänä pohdin tehtävien harhaanjohtavuutta, kun esim. 2 km puskuria lentokentän kiitoratojen ympärillä tutkittiin melualueena. Tosi asiassa melualueet riippuvat konetyypeistä, liikennemääristä ja niiden muodot kartalla eritysesti lentoreiteistä, kuten osittain harjoituksissa kävikin ilmi. Toisaalta yksinkertaisissa ympäristöissä (esimerkiksi suora tie avoimella tasaisella maalla) voidaan melun ja tärinän leviämisessäkin käyttää etäisyyksiä.

Toisena puskuroiden sovelluksena mainitsemani saavutettavuus taas ei välttämättä ole suorassa yhteydessä etäisyyteen kartassa. Lyhyillä etäisyyksillä korkeuserot ja rakennukset ja pitkillä etäisyyksillä esim. kulkuväylät ja joukkoliikenneyhteydet määrittävät saavutettavuutta vahvasti yhdessä etäisyyden kanssa. Matka-aika puskurit olisivatkin mielenkiintoinen tutkimuskohde ja varmaan sellaisia paljon käytetäänkin, mutta on vaikea nähdä miten niitä voisi MapInfossa laskea.

Kurssikerran itsenäistehtävien ehkä paras anti oli sen ymmärtäminen, kuinka paljon tietoa erilaisista yksinkertaisistakin paikkatietoaineistoista voidaan saada ulos. Harjoituksissa yhdisteltiin paljon sijaintiin ja ominaisuuksiin liittyviä hakuja (esim. työikäisten osuus 500 m etäisyydellä juna-asemista asuvista). Avaimena tuloksiin ovatkin hakutaidot, sekä oikeiden asioiden hakeminen että itse haun suorittaminen. Edelliseen vaikuttavat monet asiat päättelykyvystä luovuuteen ja itse käsillä olevan asian aikaisempaan hallintaan. Jälkimmäinen puolestaan liittyy paljolti tekniseen osaaminen ja nopeaan kehittämiseen. Yleinen paikkatiedon käsittelyn ymmärtämys auttaa ja lisäksi on tunnettava kyseinen ohjelma sekä keksittävä sopivia ratkaisuja tietyn hakuongelman ratkaisuun. Kurssikerran itsenäistehtäviä ratkaistessa huomasin että ongelmaa lähestyessä mieleen tuli useampikin tapa jolla sen voisi ratkaista, mutta nykyisellä kokemuksella oli vaikea sanoa tukeeko MapInfo kutakin ratkaisuvaihtoehtoa ja millä tavoin asia helpoiten luonnistuisi MapInfolla. Itsenäistehtävien ratkonnassa kävi jossain määrin selväksi myös se, että tärkeää on hahmottaa milloin tarvitsee tai kannattaa luoda uusia muuttujia ja/tai tietokantoja ja milloin tulos voidaan suoraan laskea ulos.

Kysymys Vastaus
Malmin kentästä 2 km säteellä asuvien lkm 58220
Malmin kentästä 1 km säteellä asuvien lkm 9067
Malmin kentästä 1 km säteellä sijaitsevien 1936 jälkeen käyttöön otettujen rakennusten lkm 737
Asukkaita edellisen kategorian rakennuksissa 8871
Helsinki-Vantaan kiitoradoista alle 2 km etäisyydellä asuvien lkm 11400
Edellisen kategorian asukkaista 65 dB melualueella asuvien osuus 0,3 %
Helsinki-Vantaan ≥ 55 dB melualueella asuvien lkm 11942
Tikkurilan laskeutumissuunnan 7 km pitkän ja 1 km leveän alueen sisällä asuvien lkm 12753
500 m etäisyydellä juna-asemasta asuvien lkm 85053
Edellisten osuus koko alueen väestöstä 17 %
Työikäisten (15-64v) osuus 500 m etäisyydellä juna-asemista asuvista 69 %
Taajamissa asuvien osuus 96 %
Taajamien ulkopuolella asuvien kouluikäisten (7-15v) lkm 2067
Taajamien ulkopuolella asuvien kouluikäisten osuus kaikista alueen kouluikäisistä 4 %
Alueita, joilla ulkomaalaisten osuus yli 10 % 42
Alueita, joilla ulkomaalaisten osuus yli 20 % 12
Alueita, joilla ulkomaalaisten osuus yli 30 % 8
Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiirin seuraavan vuoden uudet kouluikäiset 14
Yläasteikäisten oppilaiden lkm seuraavana vuonna 62
Kouluikäisten osuus koulupiirin asukkaista 8 %
Muunkielisten koululaisten lkm 9

Kuten muillakin, esimerkiksi Eveliinalla (Even PAK-blogi), minullakaan ei onnistunut excel-taulukon tuominen aluksi suoraan blogiin näkyviin html-sivuna vaan jouduin lisäämään sen ladattavaksi tiedostoksi. Myöhemmin tajusin googlettaa taulukkojen lisäämistä yleisesti WordPress-blogeissa ja löysin yksinkertaisen ratkaisun: Visual-näkymään voi suoraan liittää excelistä kopioidun taulukon. Toisinaan tulee seurattua ohjeita huonolla menestyksellä vaikka tällainen vaihtoehtoinen intuitiivinen ratkaisu olisi ollut tarjolla.

 

Lähteet:

Even PAK-blogi. Eveliina Ikonen. Luettu 15.3.2015. https://blogs.helsinki.fi/eveliiik/