Viides viikko: puskurointia

Kurssikerralla keskityttiin puskurointiin eli alueiden luontiin objektien ympärille sekä pistemuotoisen tiedon analysointiin erilaisten alueiden sisältä.

Puskureita voidaan käyttää yksinkertaiseen vaikutusalueiden analysointiin. Määrätyllä etäisyydellä tietystä kohdetyypistä sijaitsevien toisten kohteiden määrä ja ominaisuudet saattavat antaa tietoa puskuroidun kohteen toiminnallisuudesta, vaikutuksesta ympäristöönsä ja mahdollistaa tämän tyyppisten kohteiden vertailun keskenään. Voidaan tutkia niin negatiivisia vaikutuksia, kuten ympäristöhaittoja (kurssikerralla tutkitut melualueet), kuin positiivisia vaikutuksia, kuten saavutettavuutta (harjoituksissa juna-asemat).

Puskureita käytettäessä on kuitenkin oltava varovainen yksinkertaisesti kartalle piirrettyjen geometristen puskureiden tulkinnasta. Itse melulaskentoja viikoittain tekevänä pohdin tehtävien harhaanjohtavuutta, kun esim. 2 km puskuria lentokentän kiitoratojen ympärillä tutkittiin melualueena. Tosi asiassa melualueet riippuvat konetyypeistä, liikennemääristä ja niiden muodot kartalla eritysesti lentoreiteistä, kuten osittain harjoituksissa kävikin ilmi. Toisaalta yksinkertaisissa ympäristöissä (esimerkiksi suora tie avoimella tasaisella maalla) voidaan melun ja tärinän leviämisessäkin käyttää etäisyyksiä.

Toisena puskuroiden sovelluksena mainitsemani saavutettavuus taas ei välttämättä ole suorassa yhteydessä etäisyyteen kartassa. Lyhyillä etäisyyksillä korkeuserot ja rakennukset ja pitkillä etäisyyksillä esim. kulkuväylät ja joukkoliikenneyhteydet määrittävät saavutettavuutta vahvasti yhdessä etäisyyden kanssa. Matka-aika puskurit olisivatkin mielenkiintoinen tutkimuskohde ja varmaan sellaisia paljon käytetäänkin, mutta on vaikea nähdä miten niitä voisi MapInfossa laskea.

Kurssikerran itsenäistehtävien ehkä paras anti oli sen ymmärtäminen, kuinka paljon tietoa erilaisista yksinkertaisistakin paikkatietoaineistoista voidaan saada ulos. Harjoituksissa yhdisteltiin paljon sijaintiin ja ominaisuuksiin liittyviä hakuja (esim. työikäisten osuus 500 m etäisyydellä juna-asemista asuvista). Avaimena tuloksiin ovatkin hakutaidot, sekä oikeiden asioiden hakeminen että itse haun suorittaminen. Edelliseen vaikuttavat monet asiat päättelykyvystä luovuuteen ja itse käsillä olevan asian aikaisempaan hallintaan. Jälkimmäinen puolestaan liittyy paljolti tekniseen osaaminen ja nopeaan kehittämiseen. Yleinen paikkatiedon käsittelyn ymmärtämys auttaa ja lisäksi on tunnettava kyseinen ohjelma sekä keksittävä sopivia ratkaisuja tietyn hakuongelman ratkaisuun. Kurssikerran itsenäistehtäviä ratkaistessa huomasin että ongelmaa lähestyessä mieleen tuli useampikin tapa jolla sen voisi ratkaista, mutta nykyisellä kokemuksella oli vaikea sanoa tukeeko MapInfo kutakin ratkaisuvaihtoehtoa ja millä tavoin asia helpoiten luonnistuisi MapInfolla. Itsenäistehtävien ratkonnassa kävi jossain määrin selväksi myös se, että tärkeää on hahmottaa milloin tarvitsee tai kannattaa luoda uusia muuttujia ja/tai tietokantoja ja milloin tulos voidaan suoraan laskea ulos.

Kysymys Vastaus
Malmin kentästä 2 km säteellä asuvien lkm 58220
Malmin kentästä 1 km säteellä asuvien lkm 9067
Malmin kentästä 1 km säteellä sijaitsevien 1936 jälkeen käyttöön otettujen rakennusten lkm 737
Asukkaita edellisen kategorian rakennuksissa 8871
Helsinki-Vantaan kiitoradoista alle 2 km etäisyydellä asuvien lkm 11400
Edellisen kategorian asukkaista 65 dB melualueella asuvien osuus 0,3 %
Helsinki-Vantaan ≥ 55 dB melualueella asuvien lkm 11942
Tikkurilan laskeutumissuunnan 7 km pitkän ja 1 km leveän alueen sisällä asuvien lkm 12753
500 m etäisyydellä juna-asemasta asuvien lkm 85053
Edellisten osuus koko alueen väestöstä 17 %
Työikäisten (15-64v) osuus 500 m etäisyydellä juna-asemista asuvista 69 %
Taajamissa asuvien osuus 96 %
Taajamien ulkopuolella asuvien kouluikäisten (7-15v) lkm 2067
Taajamien ulkopuolella asuvien kouluikäisten osuus kaikista alueen kouluikäisistä 4 %
Alueita, joilla ulkomaalaisten osuus yli 10 % 42
Alueita, joilla ulkomaalaisten osuus yli 20 % 12
Alueita, joilla ulkomaalaisten osuus yli 30 % 8
Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiirin seuraavan vuoden uudet kouluikäiset 14
Yläasteikäisten oppilaiden lkm seuraavana vuonna 62
Kouluikäisten osuus koulupiirin asukkaista 8 %
Muunkielisten koululaisten lkm 9

Kuten muillakin, esimerkiksi Eveliinalla (Even PAK-blogi), minullakaan ei onnistunut excel-taulukon tuominen aluksi suoraan blogiin näkyviin html-sivuna vaan jouduin lisäämään sen ladattavaksi tiedostoksi. Myöhemmin tajusin googlettaa taulukkojen lisäämistä yleisesti WordPress-blogeissa ja löysin yksinkertaisen ratkaisun: Visual-näkymään voi suoraan liittää excelistä kopioidun taulukon. Toisinaan tulee seurattua ohjeita huonolla menestyksellä vaikka tällainen vaihtoehtoinen intuitiivinen ratkaisu olisi ollut tarjolla.

 

Lähteet:

Even PAK-blogi. Eveliina Ikonen. Luettu 15.3.2015. https://blogs.helsinki.fi/eveliiik/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *