Images

Toinen kurssikerta: toistoa ja yhteisvaihtelua

Toisella kurssikerralla tutustuttiin loppuihin MapInfon teemakarttatoimintoihin sekä pohdittiin kahden päällekäisen teemkartan toteuttamista.

Selkeästi toistosta oli hyötyä. Joitain työvaiheita kartan luomisessa en muistanut enää edes viikon takaa kunnolla vaan toimintoja piti kaivella MapInfon valikoiden uumenista.

Karttatehtäväksi annettu kahden päällekäisen teemakartan esittäminen osoittautui työlääksi kahdesta syystä. Ensinnäkin sopivan aineiston löytäminen ei ollut helppoa. Ehkä tarkoituskaan ei ollut löytää välttämättä yhteisvaihtelua osoittavaa aineistoa, mutta mukavampihan sellaista on tulkita kuin täysin kaoottista. SotkaNetin aineistossa oli paljon kiinnostavaa tutkittavaa ja hypoteesien tekeminen erilaisten muuttujien yhdistelmistä on mielenkiintoista, mutta osa aineistosta vaikutti vanhentuneelta tai epäluotettavalta, joten selailu oli jossain määrin työlästä. Päädyin tutkimaan tulojen yhteyttä äänestysaktiivisuuteen eduskuntavaaleissa 2011. Tuloja edustavaksi muuttujaksi SotkaNetin aineistosta löytyi pienituloisuusaste. Selkeämpiäkin mittareita olisi saattanut löytyä ja täytyy myöntää etten vieläkään ole täysin selvillä pienituloisuusasteen yksityiskohdista.

Toinen suhteellisen työläs osuus tehtävän suorittamisessa oli kahden päällekäisen koropleettikartan ulkonäön säätäminen sellaiseksi että niiden yhteisvaihtelua ja toisaalta kummankin jakaumaa pystyisi tutkimaan. Kartta-alueen kooksi päätin ottaa suuralueen kompromissina luettavuuden ja otannan koon väliltä. Alueeksi valikoitui tuttu Etelä-Suomi.

Histogrammien perusteella molempien muuttujien jakaumat vaikuttivat mielestäni hieman vinoilta normaalijakaumilta. Vaikka Antti tulkitsi omassa blogissaan (Antin paikkatietoblogi) pienituloisuusasteen tasaisesti jakautuneeksi toisin kuin minä, päädyimme kuitenkin molemmat käyttämään kvantiileja eli tasamääräisiin luokkiin. [JÄLKIHUOMIO: Itse olin tainnut tutkia koko Suomen jakaumaa valitsemani alueen sijaan, minkä takia tulkistin sen vinoksi normaalijakaumaksi. Tämä ei välttämättä päde valitsemalleni alueelle, mutta luokkajako lienee joka tapauksessa toimiva.] Itse tosin en säätänyt luokkavälejä tasalukuihin, mikä voisi olla hyvä käytäntö jatkossa legendojen selvyyden ja siten koko karttaesityksen selkeyden kannalta.

MapInfon teemakarttojen tyylien valmisvalikoiman rajallisuus tuli vastaan erilaisia kuviointeja värien päälle kokeillessa. Tekemääni karttaan valitsin viivoituksen, josta kolme luokkaa oli mielestäni helpompi havaita kuin muista kuvioinneista. Äänestysaktiivisuutta kuvaava väri puolestaan vaihtelee luokkien välillä tummuuden avulla. Tämä tulee viivoituksen kanssa ongelmalliseksi, koska tiheämpi viivoitus saattaa myös tuoda vaikutelmaa tummuudesta. Tällöin muuttujat eivät erotu toisistaan ja vastakkaisten ääripäiden yhdistelmä voi näyttää yhden muuttujan ääripäältä. Jälkikäteen ajatellen värisävyä muuttava väriteemakartta oli äänestysaktiivisuudelle parempi.

2teemaa

Edellä mainituista ja mahdollisista muista puutteista huolimatta kartta ei ole täysin analyysikelvoton. Voidaan esimerkiksi nähdä, että useissa rantakunnissa Helsingin ja Turun ympäristössä äänestysaktiivisuus on korkealla ja pienituloisuusaste matalalla. Itä-osissa karttaa puolestaan näkyy useita kuntia, joissa on samaan aikaan matala äänestysaktiivisuus ja korkea pienituloisuusaste. Näitä vastakkaisten ääripäiden yhdistelmiä jossain määrin aineistosta oletinkin. Yhteisvaihtelun seuraaminen olisi ehkä helpompaa ylipäätään, jos pienituloisuusasteen sijaan olisi tutkittu jotain tulojen myötä kasvavaa muuttujaa. Negatiivista korrelaatiota on hankalampi tutkia päällekäisistä teemakartoista kuin positiivista tai ainakin sopiva esitysmuoto on vaikeampi löytää.

 

Lähteet:

Antin paikkatietoblogi. Antti Autio. Luettu 29.1.2015. https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/