1. Kurssikerta – Teemakartta

Mitäs tässä?

Ensimmäisellä PAK-kurssikerralla tutustuttiin tarkemmin MapInfo-ohjelmaan. Vaikka syyslukukaudella MapInfoa käytettiinkin pienimuotoisesti, oli perusasioiden läpikäynti todella tarpeen. Syksyllä itselleni ei ainakaan MapInfon käytöstä jäänyt kovin ruusuisia muistoja, joten toivottavasti nyt keväällä onnistuu työt ohjelman kanssa sutjakammin. Loppuosa tästä postauksesta käsitteleekin sitten 1. kurssikerran aikaansaannoksia.


 

Aineiston luokittelutavan valinta

Halusin ensimmäisen kurssikerran työssä kuvata Suomen kartalla eläkeläisten osuutta väestöstä kunnittain. Aloitin tarkastelemalla aineistoa histogrammityökalun avulla. Aineisto näyttää omaan silmääni normaalijakaumaa myötäilevältä, mutta tarkemmin tarkasteltuna on ehkä enemmän painottunut vasempaan eli alempien arvojen suuntaan (kuva 1). Tämä tarkoittaa sitä, että sellaisia kuntia, joissa eläkeläisiä on vähemmän kuin reilu 20 prosenttia kunnan väestöstä on enemmän kuin kuntia, joissa eläkeläisiä olisi 40 prosenttia tai enemmän. Aineiston jakauman perusteella valitsin MapInfossa luokittelutavaksi ”Equal Count” eli kvantiilit, jolloin havaintoarvot eli frekvenssit per luokka olivat tasaisia. Kaksi keskimmäistä luokkaväliä ovat jokseenkin samansuuruiset, mutta koska aineisto on lähes normaalisti jakautunutta, venyy ylemmän ja alimman luokan välit suuriksi, kun halutaan, että havaintoarvoja on jokaisessa luokassa tasaiset määrät.

histogrammi_eläkeläisetKuva 1. Eläkeläisten kunnittaisten osuuksien aineiston arvojen jakautuminen histogrammityökalulla.

 

Toinen vaihtoehto luokitella aineisto olisi ollut käyttää luonnollisia luokkarajoja, mutta siinä jaossa frekvensseissä per luokka oli suurta hajontaa, ja vaikka luokkavälit olivat kvantiilijakoa tasaisemmat, ei ero ollut niin suuri kvantiileihin nähden. Kokeilin luokitella aineistoa myös tasavälisen ja keskihajonnan mukaan, mutta etenkin tällöin frekvenssit luokissa vaihtelivat hurjasti.

Vaikka luokittelutapoja oli harjoiteltu jo syksyn kurssilla, jouduin itse tarkistamaan aineistosta millekin jakaumalle sopivimmat luokittelutavat. Eli itse tarvitsen vielä harjoitusta luokittelujen opettelussa. Histogrammityökalu oli todella hyödyllinen luokittelutapaa valitessa. Olen samaa mieltä Pauliinan kanssa siitä, että histogrammin tutkailu auttoi ymmärtämään perusteita aineistojakaumien suositelluille luokituksille.

 

Karttatuotos

Värimaailmaksi karttaan valitsin violetin sävyt, sillä ajattelin niistä erottuvan eri alueet hyvin. Aluksi ajattelin tehdä viisi eri luokkaa, mutta tällöin kartta näytti omaan silmääni liian tukkoiselta eikä eri luokkia meinannut erottaa toisistaan. Siten päädyin pudottamaan yhden luokan pois. Neljä luokkaa erottuvat mielestäni vaikeuksitta toisistaan (Kuva 2.).

Pauliina oli valinnut saman aiheen omaan teemakarttaansa. Hän käytti kartassaan viittä luokkaa, mutta mainitsee viiden luokan esityksensä tarvitsevan hienosäätöä sävyerojen erottumisen suhteen. Itse tosiaan ratkaisin ongelman käyttämällä neljää luokkaa.

Eläkeläiset_4luokkaa_kk1

Kuva 2. Eläkeläisten prosentuaalinen osuus väestöstä kunnittain vuonna 2011.

 

Kartalla näkyy eläkeläisten osuus prosentteina kunkin kunnan väestöstä vuonna 2011. Mitä tummempi väri, sitä suurempi osuus asukkaista on eläkeläisiä. Kartan legendasta näkyy, että suurin arvo kartalla on 47,3 ja pienin 11,8. Nämä tarkoittavat sitä, että vuonna 2011 ainakin yhdessä kunnassa on eläkeläisten osuus koko kunnan asukasluvusta ollut 47,3 %, ja taas jo(i)ssakin kunnassa eläkeläisten osuus on ollut 11,8 %. Kartasta ei siis sellaisenaan näe, mitkä nämä kunnat ovat nimeltään eikä myöskään onko esimerkiksi samoja arvoja ääriarvojen kunnilla. Toisaalta, se ei ehkä ole edes relevanttia, sillä histogrammia tarkastellessa nämä ääriarvot ovat muutenkin harvinaisuuksia. Kuriositeettina aineiston pohjalta voi kuitenkin mainita, että 47,3 % eläkeläisiä kunnan asukasmäärästä vuonna 2011 oli Keski-Suomen kunnassa Luhangalla ja 11,8 % Pohjois-Pohjanmaalla Limingassa.

Edellistä tarkastelua tehdessäni huomasin, että kartan legendasta jäi % -merkki pois otsikosta! Onneksi asian voi kertoa kuvatekstissäkin, mutta seuraavan kerran tulee tämäkin muistaa paremmin. Lisäksi legendalaatikkoa olisi voinut asetella ehkä hiukan alemmaksi, jolloin kuva tiivistyisi hiukan. Aivan hirveästi tyhjää tilaa kuvassa ei ole, mutta kyllä se voisi tiiviimpikin olla.

 

Kartan teeman tulkintaa

Teemakartasta on ensisilmäyksellä hahmotettavissa yleistyksenä, että eläkeläisten suhteellinen osuus kasvaa itään ja pohjoiseen päin mentäessä. Väkiluvultaan suuret kunnat erottuvat kartalta vaaleampina kohtina. Syynä tähän voi esimerkiksi olla se, että suurimmaksi osaksi näissä kunnissa sijaitsee yliopisto tai muuta korkeakoulutusta, jonka takia opiskelijoiden ja nuorten määrä näissä kunnissa on suuri. Esimerkiksi Helsinki ja pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Kuopio, Joensuu, Oulu, Rovaniemi ja Vaasa erottuvat kartalta tällaisina alueina.

Kartalla esitettävä teema eläkeläisten osuuksista väestöstä toimii jollakin tasolla sellaisenaan, mutta mielestäni lisää syvyyttä aiheeseen voisi saada esimerkiksi esittelemällä eläkeläisten osuuksien muutoksia esimerkiksi esittämällä vieressä kartan, jossa on samat tiedot vuodelta 2001. Tällaiseen vertailuun ongelman tuo tietenkin kuntaliitokset, sillä aineistot eivät enää ole samalla tavalla vertailukelpoisia. Yleensä suuremmissa kunnissa eläkeläisten osuus väestöön on pienempi kuin pienissä kunnissa, sillä useimmiten työpaikkoja on suurissa kunnissa tarjolla enemmän, mikä houkuttaa työikäistä väestöä keskittymään suuriin keskuksiin. Lisäksi Pauliinan havainto maaseutukuntien muuttotappiosta ja vähäisestä syntyvyydestä suhteessa kuolleisuuteen tukevat eläkeläisten suurta osuutta väestöstä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

 

Kartan teeman linkittyminen tämänhetkiseen keskusteluun

Mutta onko kartalla, jossa on eläkeläisten osuus väestöstä, mitään muuta arvoa? Voisiko siitä tehdä mitään tulkintoja pidemmälle väestörakenteeseen? Ainakin tällaisesta kartasta näkee alueet, joissa on tai saattaa tulevaisuudessa olla tarve lisääntyvälle vanhusten hoidolle. Toinen kiinnostava asia vanhusten hoitoon liittyen on tietenkin työikäisten osuus suhteessa vanhuksiin. Vanhusten hoitoon tarvitaan työvoimaa ja olisi vanhustenkin edun mukaista, että hoitajia on tarpeeksi. Tähän liittyy läheisesti kunnan huoltosuhde. Kaija Ruotsalaisen Tilastokeskukselle kirjoittamassa artikkelissa (2013) kerrotaan mm. huoltosuhteen käytöstä kuvaamaan koko väestön ikärakennetta. ”Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään. Taloudellinen huoltosuhde puolestaan kuvaa työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhdetta työllisten määrään.

Tästä päästäänkin sitten siihen asiaan, että huoltosuhdemittareissa pelkkä eläkeläisten määrä (yli 64-vuotiaat) ei kerro mitään. Huoltosuhdetta saattaa eri kunnissa rasittaa monet eri tekijät kuten eläkeläisten suuri osuus, lasten tai työttömien suuri osuus, joten heikkenevää huoltosuhdetta ei saa vyöryttää pelkästään eläkeläisten syyksi. Toisaalta Ruotsalaisen mukaan alueet, joilla tulevaisuudessa olisi tapahtumassa suurimpia heikennyksiä huoltosuhteessa, ovat Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu ja Lappi. Kun katsoo kartasta näitä maakuntia huomaa, että suuri osa alueilla olevista kunnista kuluu ylimpään luokkaan eläkeläisten osuuksissa. Tämä huomioon ottaen eläkeläisten osuus kunnissa antaa viitteitä myös kunnan huoltosuhteesta, ja sitä myötä myös kunnan talouskehityksestä työllisten tuodessa suuren osan kunnan kassaan.

Mediassa on viime vuosien aikana ollut paljon puhetta eläkeläisten määrän kasvusta työikäisiin nähden. ”Eläkepommia” on ennustettu pitkän aikaa ja päättäjien keskuudessa on pitkään pohdittu kuinka hoitaa eläkeläisten hoito varsinkin tässä nykyisessä epävakaassa taloustilanteessa. Itse en ole erityisemmin kiinnostunut taloustieteestä enkä edes talousuutisten innokas seuraaja (olisi ilmeisesti kylläkin syytä..), mutta siitä huolimatta en ole voinut välttyä väestön vanhenemista, huoltosuhteen heikkenemistä ja talouskurimusta käsitteleviltä uutisilta. Tämä huomioon ottaen, joku jossakin yhteydessä saattaa pystyä tällaistakin karttaa käyttämään pohjana jonkinasteiselle pohdinnalle.

 

 

Lähteet:

Hongisto, P. (2015). PAK à la Pauliina. https://blogs.helsinki.fi/pauliinh/ Luettu 31.1.2015

Ruotsalainen, K. (2013). Väestö vanhenee – heikkeneekö huoltosuhde?. Tilastokeskus, Helsinki. < http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-02-21_001.html> Päivitetty 21.2.2013. Luettu 31.1.2015

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *