2. Kurssikerta – Päällekkäiset teemakartat

Kahden päällekkäisen teeman käyttö teemakartassa

 

Alkuavautuminen

Tämän kurssikerran tehtävä osoittautui itselleni tajuttoman vaikeaksi, minkä takia sain sen aikaiseksi vasta monen viikon tuskailun jälkeen. En jostain syystä onnistunut hahmottamaan, mitä päällekkäisillä teemakartoilla olisi hyvä esittää kurssilla harjoituksina tehtyjen aiheiden lisäksi. Eniten aikaa kuluikin siis omalla kohdallani sen miettimiseen, mitä kartalla esitän! Lisäksi minulla oli vaikeuksia MapInfon teknisen puolen kanssa sillä seurauksella, että jouduin tekemään muutaman kerran alusta saakka uudelleen saadakseni edes tämän version ulos. Olisin kyllä muistanut ja onnistunut siirtämään tietoa Sotka-tietokannastakin, mutta ongelmaksi omalle kohdalleni muodostui taasen se, etten tiennyt mitä esitän. Voi tuska!

Muun muassa seuraavat tekniset ominaisuudet olen unohtanut, jotka täytyy kysyä seuraavan kerran kurssilla: Kuinka legendaikkunasta tehdään läpinäkyvä? Kuinka siitä poistetaan kehykset? Kuinka pohjoisnuolen saa siirrettyä tai poistettua, kun sen on kerran saanut kartalle iskettyä? Voiko piirakkadiagrammin piirakoita siirtää, kun ne töröttävät idioottimaisissa paikoissa? Ärh…

Kaksi teemakarttaa

Alkuavautumisen jälkeen itse tehtävään. Päädyin esittämään päällekkäisillä teemakartoilla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta sekä työpaikkojen osuuksia alkutuotannon, jalostuksen ja palvelujen osalta (Kuva 1.). Kartan selkeyden vuoksi rajasin alueen koskemaan Pohjois-Savon maakuntaa. Tein samalta alueelta TAK-kurssin aikana karttatöitä, joten alue on niiltä osin tuttu, mutta omakohtaista laajempaa tuntemusta Pohjois-Savosta ei itselläni ole.

Valitsin korkea-asteen tutkintoa kuvaamaan vain kolme luokkaa. Tämän perustelin itselleni sillä, että kuntia tässä aineistossa on vain 20 ja erot korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuksille ovat suhteellisen pienet: 10,8 prosentista (Rautavaara) 31,1 prosenttiin (Kuopio). Tämän pohjan päälle liitin ympyrädiagrammeina tiedot kunkin kunnan työpaikkojen jakautumisesta alojen kesken: alkutuotanto, jalostus, palvelu ja muut. Ympyrädiagrammit kuvaavat työpaikkojen osuuksia kaikista työpaikoista eli diagrammin yhteenlaskettu osuus 100 %.

Pohjois-Savo_korkaste%_työpaikosuus%

Kuva 1. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet sekä työpaikkojen osuudet eri aloilla Pohjois-Savon maakunnassa vuonna 2011.

Korkea-asteen tutkinnolla käsitetään tässä aineistossa ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä yliopistoissa alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon, lisensiaatin- tai tohtorintutkinnon suorittaneita. Alkutuotanto käsittää maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden alat; jalostus kaivostoiminnan, louhinnan, teollisuuden, sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuollon, viemäri- ja jätehuollon ja rakentamisen; palveluala käsittää mm. kaupan, opetus-, koulutus- ja tutkimusalat, taiteet ja hallinnolliset toiminnat. Muihin toimialoihin kuuluu muuten tuntemattomat alat. (Metadata2013, Kurssimoniste)

Ominaisuuksien arviointia

Halusin korkea-asteen tutkintojen koropleettikartan värien olevan saman värin eri sävyjä. Päädyin siniseen, koska ajattelin sen olevan neutraali valinta. MapInfossa tarkastellessani värisävyjä ne erottuivat mielestäni hyvin toisistaan, mutta tässä yhteydessä uudelleen katsoessani mielestäni keskimmäinen luokka saisi erottua paremmin ensimmäisestä luokasta. Kyllähän tuosta jotenkuten selvän saa, mutta jälkeenpäin tarkasteltuna asia häiritsee. Ympyrädiagrammeissa käytin oletusvärejä, jotka näkyvät ja erottuvat kartalta selvästi. Itse en vain erityisemmin pidä noista väreistä, sillä ovat ”kulmikkaita” ja lapsenomaisia eivätkä istu harmonisesti toisiinsa.

En ole erityisen tyytyväinen myöskään karttakuvan sommitteluun. Olisin halunnut kartan ja legendan vierekkäin, mutta en onnistunut useista yrityksistä huolimatta luomaan Layout-ikkunaan tulevaa taustaa vaakatasoon. Suurin ongelma kartan sommittelussa on kuitenkin piirakkadiagrammien sijainti kunnissa. Suurimmassa osassa kuntia asia on ok, koska kunnat ovat muodoltaan pyöreähköjä, mutta voi Kuopio! Kuntaliitosten myötä lääniä olisi vaikka kuinka ja mihinkäs MapInfo lätkäisee diagrammin? Ei ainakaan sinne, minne minä sen laittaisin. En löytänyt paikkaa, mistä siirtää diagrammeja, enkä muistanut Artun ohjeita enää näin pitkän ajan jälkeen. Onneksi tuo on sentään vain yksi ihmeelliseen paikkaan sijoitettu kohde, joten jotenkuten tuota vielä lukee. Kuntien nimiä sentään onnistuin siirtelemään järkeviin paikkoihin.

Hanna (Hannan blogi) teki oman kurssikerran karttansa myös Pohjois-Savon alueelta ja näköjään myös hänellä oli sama ongelma diagrammin sijoittelussa. Valitettavasti hänkään ei saanut pylvästä siirrettyä.

Sisällön tulkintaa

Olettamuksenani Pohjois-Savon maakunnassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuksista itselläni oli se, että mitä asukkaita houkuttelevampi kunta palveluiden suhteen sitä enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Houkuttelevuuden ja tunnettuuden ajattelin kulkevan käsi kädessä ja oletin tilastoja katsomatta välittömästi, että esimerkiksi Kuopiossa on oltava eniten korkeasti koulutettuja. Olettamukseni osuikin oikeaan – Kuopiossa on Pohjois-Savon alueella suurin osuus korkea-asteen tutkinnon suorittaneita (31,1 %). Tähän tietysti vaikuttaa erittäin suuresti se, että Kuopio on yliopistokaupunki, jolloin tietenkin opiskelijat ja opetushenkilökunta nostavat tutkinnon suorittaneiden osuutta asuessaan kaupungissa, vaikka opiskelijat eivät jäisikään asumaan kuntaan tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Kaikki korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden perusteella ylimpään luokkaan kuuluvat kunnat ovat myös Pohjois-Savon maakunnan alueella asukasluvultaan suurimmat kunnat. Tätä tietoa ei kylläkään saa irti karttaa katsomalla, mutta tiesin tämän ennestään, eikä tulos yllätä. Isommissa kaupungeissa on ehkä tarjolla enemmän töitä varsinkin korkeammin koulutetuille. Lisäksi korkeammin koulutetut ehkä mieluummin menevät isompiin kaupunkeihin myös palveluiden perässä.

Kartalla näkyvissä ympyrädiagrammeissa työpaikkojen osuuksissa kunnittain on nähtävissä vaihtelua. Vaikka kaikissa kunnissa selvä enemmistö työpaikoista keskittyy palvelualoille, on selvästi erottuva esimerkiksi Kuopion työpaikkojen osuudet. Kuopiossa on muihin kuntiin verrattuna selkeästi suurin osuus palvelualojen työpaikkoja, eikä siellä ole juurikaan alkutuotannon aloja. Kuopio onkin Pohjois-Savon maakuntakeskus, johon on kertynyt paljon ihmisiä mm. koulutuksen ja hallinnon aloilta. Samankaltaisia kuntia, joissa palvelualalla olevia on suuri osuus ja alkutuotannossa pieni osuus, ovat Iisalmi, Siilinjärvi ja Varkaus. Kun vertaa edellä mainittujen kuntien korkeakouluttuneisuutta, huomataan että kaikki nämä kunnat kuuluvat ylempään luokkaan korkea-asteen suorittaneiden osuuksineen. Tästä voisi siis päätellä, että korkeakoulutuksella ja palvelualan ammateissa työskentelevien suuremmalla osuudella on yhteys.

Samankaltaista riippuvaisuutta olisi havaittavissa kuntien välillä, joissa on pienimmät osuudet korkeasti koulutettuja ja työpaikoista suurempi osa alkutuotantoa. Suurimmassa osassa ympäryskuntia alkutuotannolla on suuri osuus. Tähän voisi olla syynä esimerkiksi se, että nuorempi väestö muuttaa suurempiin kuntiin (Kuopio, Leppävirta, Varkaus, Iisalmi, Siilinjärvi) opintojen perässä, koska pienemmissä kunnissa ei ole mahdollista kouluttautua. Lisäksi alkutuotannon käsittäen suurimmaksi osaksi maanviljelyn ja metsänhoidon näillä alueilla, eivät tilan omistajat ole kouluttautuneet pidemmälle, kun työpaikka on niin sanotusti valmiina.

Maaningalla on Pohjois-Savon kunnista suurin osuus alkutuotannon alalla (32 %), mutta silti kunnassa on korkea-asteen suorittaneita kohtuullinen osuus. En tiedä tarkkoja syitä tälle, koska kunta ei ole itselleni tuttu enkä pikaisella nettiselailulla löytänyt aiheeseen liittyvää tietoa. Mutta syynä tälle voisi olla se, että Maaningalla on hyvät edellytykset maanviljelylle, mutta samalla sen sijaitessa sekä Kuopion että Iisalmen läheisyydessä siellä saattaa asua paljon korkeakouluttautunutta väkeä, jotka ovat saaneet asunnon edullisemmin kauempaa Kuopiosta. Maaninka liitettiin vuoden 2015 alussa Kuopioon.

Lisäksi ympyrädiagrammeista voi havaita, että jalostuksen osuuksissa on eroja kuntien välillä. Tähän on tietysti syynä teollisuuden keskittyminen tiettyihin kuntiin ja sitä myötä nämä kunnat tarjoavat työpaikkoja alan tekijöille. Esimerkiksi Varkauden Stora Enson tehtaat vaikuttavat voimakkaasti kunnan elinkeinorakenteeseen. Tehtailla työskentelee myös korkeasti koulutettuja, mikä on tässä tapauksessa voimakkaasti yhteydessä Varkauden kuulumiseen ylimpään luokkaan korkea-asteen suorittaneiden osuudessa.

Kun vertaa silmäillen Hannan (Hannan blogi) tekemää karttaa työttömyysasteista, huomaa että kunnissa, joissa on korkeampi työttömyysaste on myös vähemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Tästä voisi vetää hataran johtopäätöksen, että kouluttautuminen parantaisi työllisyyttä. Toisaalta tähän päätelmään tarvitaan muutakin tietoa, jotta johtopäätös olisi pätevä. (edit. 13.3.2015: Tätä voisi ehkä käyttää perusteena sille, ettei toisen korkeakoulututkinnon opintotukia kannata leikata!)

Loppupäätelmä

Yleistettynä kartan perusteella voi vetää sellaisen johtopäätöksen, että korkeasti koulutettu väestö asuu suuremmissa kaupungeissa. Nämä hyvinvoivat kaupungit pärjäävät entistä paremmin, koska ne houkuttavat monipuolisilla palveluilla ihmisiä ympäryskunnista. Koko Pohjois-Savon maakunnan suurin osuus elinkeinosta muodostuu palvelualoista, kuten pääosin muuallakin Suomessa. Alkutuotantoa on ehdottomasti suhteessa vähiten niissä kaupungeissa, joissa on enemmän korkea-asteen suorittaneita. Tähän on voimakkaasti yhteydessä myös se, että kouluttautuneille ei välttämättä löydy pienemmistä kunnista lainkaan oman alan töitä. Teollisuuden vaikutus korkeasti koulutettujen määrään on ristiriitainen, sillä esimerkiksi Vieremällä ja Keiteleellä jalostuksen alalla työskenteleviä on suuri osuus samalla, kun korkeasti koulutettuja on vähänlaisesti. Varkaudessa taas suuri työllistäjä kunnassa on teollisuuslaitos ja silti korkea-asteen suorittaneita on paljon. Ilmeisesti teollisuuden alalla on tässä asiassa merkitystä.

Voisi olla mielenkiintoista tarkastella jonkin muun maakunnan samoista aiheista tehtyä teemakarttaa ja vertailla niitä keskenään. Esimerkiksi itseäni kiinnostaisi tietää, miten esimerkiksi Etelä-Suomessa työpaikkojen osuudet ja näistä eritoten jalostuksen osuus vertautuu muihin maakuntiin. Samantyyppisen kartan olisikin voinut tehdä koko Suomesta käyttäen alueina maakuntia. Mutta toisaalta tällöin esitys saattaa olla liian yleistävä, jolloin helposti koko maakunta voi leimautua esimerkiksi teollisuusvoittoiseksi, jos yksi kunta on muita dominoivampi. Tästä aiheesta muistuu mieleen jollakin luennolla esitetty esimerkki siitä, kuinka Oulun takia koko Lappi esitettiin jossakin esityksessä teknologian keskuksena.

Lähteet:

Koulutusaste. Tilastokeskus. Luettu 20.2.2015. < http://www.stat.fi/meta/kas/koulutusaste.html>

Kurssimoniste. Metadata2013.

Malinen, H. (2015). Hannan blogi. <https://blogs.helsinki.fi/hzmaline/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *