4. Kurssikerta – Rasterikarttoja ja ruututeemakarttoja

Neljännellä kurssikerralla opeteltiin ruututeemakartan tekemistä sekä peruskarttalehden rekisteröiminen MapInfoon. Karttalehden rekisteröimällä on mahdollista käyttää samalta alueelta olevaa vektoriaineistoa päällekkäin MapInfossa. Karttalehti rasterimuodossa rekisteröidään MapInfoon kertomalla ohjelmalle karttalehden kulmakoordinaatit. Meidän aineistona oli Pornaisten karttalehti. Rekisteröinti ei minulla onnistunut ensimmäisellä kerralla, sillä silmät sikkuralla kirjoitin numeroita väärin päin. Ihmettelyn jälkeen virhe onneksi löytyi ja päästiin jatkamaan. Kun karttalehti oli rekisteröity, piirrettiin Pornaisten keskustan alueelle uusia karttakohteita, eli digitoitiin, Cosmetic Layerin avulla. Tässä vaiheessa piirrettiin suurimmat tiet ja kliksuteltiin rakennukset paikalleen. Tätä Pornaisten karttapohjaa tarvittaisiin seuraavalla eli viidennellä kurssikerralla bufferoinnin harjoittelun yhteydessä.

 

Ruututeemakartat pääkaupunkiseudulta

Tein kaksi ruututeemakarttaa ulkomaan kansalaisten määristä (Kuvat 1. ja 2.) pääkaupunkiseudulla. Päädyin tekemään kummatkin kartat 500 m kertaa 500 m ruudukkoon, sillä jo MapInfon ikkunassa 250 m kertaa 250 m ruudukko näytti lähes lukukelvottomalta. Alkuperäisessä aineistossa väestötiedot olivat talokohtaisia eli ns. pistemäistä aineistoa. Pistemäisestä aineistosta tehtiin ruututeemakartta yhdistelemällä pistemäiset kohdetiedot valitsemalla halutun kokoinen ruudun koko.

Ensimmäisessä kartassa (Kuva 1.) on kuvattuna ulkomaan kansalaisten absoluuttiset määrät pääkaupunkiseudulla. Käytin aineiston luokkajaossa luonnollisia rajoja ja jaoin aineiston neljään luokkaan. Kartalla näkyvät oikeastaan ainoastaan kunnan rajat ja vesistöt. Tiestö olisi ollut käytännöllinen sijainnin määrittämisen kannalta, samoin kuin kuntien pienemmät aluejaot, mutta ne tekivät kartasta erittäin levottoman. Tiestö ollessaan ruutujen päällä peitti informaatiota alleen ja taas ruutujen ollessa teiden päällä oli lopputulos omaan silmääni erittäin ruma. Nimistöä olisin itse kaivannut sijainnin määrittämisen tueksi, mutta siinä vaiheessa kun tajusin asia, en enää halunnut tehdä karttoja uusiksi. Selkeyden nimissä esitän siis riisutun version. Samanlaiseen riisuttuun ulkoasuun päätyi myös Matias (Paikkatietoblogi) omassa kartassaan, vaikka käsittelikin eri aihetta ja erikokoisella ruutujaolla.

Ulkomaalaiset_määrä_500

Kuva 1. Ulkomaan kansalaisten absoluuttinen määrä pääkaupunkiseudulla. Ruudun koko 500m*500m.

 

Ulkomaan kansalaisten absoluuttisen määrän perusteella ulkomaan kansalaisia on eniten suuremmissa väestökeskittymissä. Esimerkiksi Espoon puolella tummimmat erottuvat alueet ovat Espoon keskus, Matinkylä ja Leppävaara. Vantaalla samankaltaiset keskittymät sijaitsevat Myyrmäessä, Tikkurilassa, Havukoskella ja Korsossa. Helsingissä ulkomaalaisia on määrällisesti eniten itäisen Helsingin, Malmin, Kannelmäen, Vallilan ja kantakaupungin alueilla. Edellä mainituilla alueilla on ylipäätään ihmisiä paljon, joten absoluuttisten arvojen perusteella on mielestäni liian riskialtista lähteä vetämään liian yleistettyjä johtopäätöksiä esimerkiksi kyseisten alueiden leimautumisesta pelkästään ulkomaalaisten asuinalueiksi. Johtopäätöksenä absoluuttisten arvojen perusteella voi sanoa, että ulkomaalaisia on eniten siellä, missä on muitakin ihmisiä. Tällaisen voisi tietenkin tulkita hyväksi asiaksi, sillä se voisi olla merkki onnistuneesta yhteiskuntaluokkien sekoittamisesta.

Ulkomaalaisten osuuksia (Kuva 2.) tarkastelemalla ulkomaalaisten sijoittuminen muuttuu hieman. Koska aineisto oli talokohtainen, nousee ylimmän luokan osuus jopa sataan prosenttiin tapauksissa, joissa talossa ei asu muita kuin ulkomaalaisia, oli heitä sitten kaksi tai kaksikymmentä. Lisäksi ylimmän luokan sisäinen vaihtelu on suurempaa kuin edeltävien luokkien välinen vaihtelu. Tämä antaisi vinkkiä siitä, että ruututeemakartta ei oikein sovellu osuuksien esittämiseen ainakaan tällaisella aineistolla. Jos osuuksia kuitenkin tulkitsee, niin näyttäisi siltä että ulkomaan kansalaisia on suhteessa enemmän kauempana kantakaupungista, mm. Itä-Helsingin ja Espoon keskuksen alueella. Tälle ilmiölle on Elias (Eliaksen PAK-blogi) ehdottanut syyksi esimerkiksi sitä, että näillä alueilla on vuokra-asuntoja, jotka houkuttavat asukkaita, jotka eivät aio pysyvästi asua maassa. Toiseksi syyksi hän mainitsee alueilla olevat edullisemmat asumiskustannukset.

Ulkomaalaiset_osuus_500

Kuva 2. Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä pääkaupunkiseudulla. Ruudun koko 500m*500m.

Ymmärrän Eliaksen tekstistä rivien välistä lukemalla, että hän tarkoittaa ulkomaan kansalaisilla lähinnä maahanmuuttajia ja erityisesti tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä kuten Somaliasta tulleita pakolaisia. Väestöliiton tilastojen mukaan (Miettinen & Pelkonen) ulkomaan kansalaisia on 3,6 % koko Suomen väestöstä ja 8,4 % Helsingin väestöstä. Vuonna 2012 ulkomaalaisia Suomessa on eniten ollut Virosta, Venäjältä ja Ruotsista. Seuraavaksi eniten ulkomaalaisia oli Somaliasta, Kiinasta, Thaimaasta ja Irakista. Ulkomaan kansalaisella tarkoitetaan kartoissa sellaista henkilöä, jolla on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus. Itse ymmärrän tähän ryhmään kuuluvaksi myös sellaiset henkilöt, joilla on kaksoiskansalaisuus, esimerkiksi Suomen ja Venäjän. Tästä asiasta en ole tällä hetkellä aivan varma kylläkään, mutta näin olettaisin.

En siis välttämättä käyttäisi ulkomaan kansalaisuutta mittaamaan maahanmuuttajien sijoittuneisuutta pääkaupunkiseudulla. Pohdinkin, että vieraskielisyyden jakaantumisen esittäminen samassa yhteydessä antaisi tarkempaa kuvaa maahanmuuttajien sijoittumisesta eri alueille. Ulkomaan kansalainen voi nimittäin aivan mainiosti puhua sujuvaa suomea ja hän on voinut asua Suomessa vuosikausia, mutta hän ei vain halua vaihtaa kansalaisuuttaan syystä tai toisesta. Toisaalta vieraskielinen voi olla syntynyt Suomessa ja olla Suomen kansalainen, mutta ei esimerkiksi puhu sujuvaa suomea.

Aineistosta puuttuu tieto Kauniaisten ulkomaan kansalaisista. Tämän takia näyttää siltä, että Kauniaisissa ei asuisi ulkomaalaisia laisinkaan. Huomasin tehneeni virheen ulkomaalaisten osuuksia käsittelevän kartan luokittelussa. Alin luokka alkaa arvosta yksi eli talot, joissa on vähemmän kuin 1 % ulkomaalaisia jäi pois. Tällaisia tapauksia ovat lähinnä sellaiset kerrostalot, joissa on ulkomaalaisia vähemmän kuin yksi henkilö sataa ihmistä kohti, joten virheeni ei vääristä kartan tietoja merkittävästi. Lisäksi karttojen ulkonäköä ja sommittelua olisi voinut hioa lisää, mutta ovat sen verran siistit, että kehtaan ne tähän blogiin lätkäistä.

Lähteet:

Annila, E. (2015). Eliaksen PAK-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/eannila/> Luettu 14.3.2015

Pajosmaa, M. (2015). Paikkatietoblogi. < https://blogs.helsinki.fi/pajosmaa/> Luettu 14.3.2015

Miettinen, A. & Pelkonen, I. Maahanmuuttajien määrä. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos. < http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja-ja-linkkeja/tilastotietoa/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara/> Luettu 14.3.2015

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *