5. Kurssikerta – Bufferointia ja putkiremppaa

Aloitimme viidennen kurssikerran opettelemalla bufferointia eli puskurointia Pornaisten karttalehdellä, jota rekisteröitiin MapInfoon edellisellä viikolla. Kotitehtävänä oli silloin piirtää MapInfossa tiet ja talot uudelle tasolle. Itse olin kämmännyt jotain, joten käytin Artun meille tarjoamaa valmista pohjaa, että sain harjoituksen tehtyä. Olin niin väsynyt tuolla kurssikerralla, että minulla ei ole varmaa muistikuvaa siitä, mitä Pornaisten karttalehdellä bufferoitiin. Muistaakseni liittyi koulurakennukseen jotenkin ja olin hölmönä koko harjoituksen ajan, kun en tiennyt miten toimia. Jokin taisi jäädä hämärän peittoon, vaikka sainkin palleron luotua ja vielä ehkä jopa oikean kokoisena.

Itsenäistehtävät (Kuva 1.) sain tehtyä vierustovereiden, kirjallisten ohjeiden ja Artun häiritsemisen avulla niin, että vastauksiakin sain. Siitä en tiedä kuinka oikein ovat, mutta ainakin tunnilla arvot olivat jotakuinkin samoja kuin muilla. Putkiremppatehtävistä viimeinen jäi tekemättä ohjeiden mukaan, sillä en itsekseni täällä Aleksandriassa istuessani enää kyennyt ymmärtämään, mitä olisi pitänyt tehdä, jotta koropleettikartan olisi saanut luotua. Onneksi Kaimallani Johannalla (Johannan blogi) näytti jäävän myös tehtävä hiukan kesken, joten vertaistuen myötä luovutan tämän tehtävän tekemisen jollekin viisaammalle.

tehtävien_vastaukset_kk5

Kuva 1. Viidennen kurssikerran itsenäistehtävien vastaukset.

 

Tein kuitenkin jonkinmoisen kartan putkiremonttia tarvitsevista kohteista (Kuva 2.). Kartalla näkyvät pistemäisinä kohteina kerrostalot, jotka on rakennettu vuosina 1965–1970. Kartalta pystyy tulkitsemaan alueet, joilla kyseisiä kohteita on eniten. Kartan perusteella näyttäisi siltä, että remonttia tarvitsevia kohteita on eniten Helsingissä, ja siellä etenkin Itä-Helsingissä. Oletettavasti kyseessä ovat ne alueet, jonne on 60–70-luvuilla rakennettu ajan tyylin mukaisesti kerrostalolähiöt. Alueita olisi voinut tietenkin tähän karttaan nimetä, mutta se jäi tällä kertaa tekemättä. Yritin luoda koropleettikarttaa osa-alueittain yhdistämällä ensin harjoituskerran kolme ohjeiden avulla kerrostalokohteita toiminnolla ”Combine objects using colum”. Tämän jälkeen olisin liittänyt ”KOKOTUN”-sarakkeen tiedot kummastakin taulukosta yhteen ja tehnyt sitten teemakartan osa-alueittain. En ole varma olisiko tämä edes ollut oikea ratkaisu, sillä en onnistunut kyselystäni eli ”querystani” tekemään edes tuota rivien yhdistämistä. Luultavasti ajattelin asiaa liian monimutkaisesti ja asiaan on helpompi ratkaisu, jota en vain tajunnut. Jatkan alitajunnassani pohdintaa ja laitan kartan tänne, jos sen onnistun tekemään.

putkiremppa_kk5

Kuva 2. Putkiremonttia nyt tai lähitulevaisuudessa tarvitsevat kerrostalokohteet. Määritelmä on rajattu koskemaan vuosina 1965–1970 rakennettuja kerrostaloja pääkaupunkiseudulla.

 

Tähän mennessä olen MapInfossa käyttänyt eniten kyselytoimintoa eli ”querya”, sarakkeiden luontia ja niiden muokkaamista, taulukoiden tietojen yhdistämistä, tietokantojen yhdistämistä sekä tietenkin layout-ikkunoita ja niihin liittyviä pohjoisnuolia, legendoja ja mittajanoja. Edellä mainituilla pystyy ainakin tekemään perustoiminnot MapInfossa ja nuo toiminnot ovat itselläni parhaiten hallussa. Muut toiminnot löytyvät yrityksen ja erehdyksen kautta, lukemalla kurssiohjeita tai katsomalla ohjevideoita esimerkiksi YouTubesta. Bufferointi ei ole itselläni vielä sujuvaa eikä myöskään monet, monet muut toiminnot, mutta sen verran luottavainen olen taitoihini, että onnistuisin työkalujen käyttöön löytämään vastaukset itsenäisesti jostakin lähteestä. Mystiseksi on jäänyt itselleni toiminto, jolla saa layout-ikkunassa legendan ja mittajanan läpinäkyviksi. Olen legendan muistaakseni kerran kurssilla saanut läpinäkyväksi, mutta toista kertaa se ei ole onnistunut. Tämä on pikkuasia, mutta häiritsee itseäni julmetusti.

Teemakarttojen tekeminen MapInfolla on melko helppoa ja niitä onkin tehty kurssin aikana useita. Helpolta niiden tekeminen luultavasti tuntuukin sen takia, että toimintoa on toistettu usein. Viimeisimpinä kurssilla tulleet toiminnot ovat vähäisemmällä osaamisella, mutta ihme kyllä, kun kerran on tunnilla istunut ja yrittää sitten ohjeiden mukaan toistaa tekemiset, onnistuu useimmiten. Ei kylläkään aina, mikä sitten turhautumista aiheuttaakin. Kuten joku muukin blogissaan mainitsi (en muista enää kuka) viides kurssikerta opetti huomaamaan, että MapInfosta on muuhunkin kuin karttojen luontiin. Esimerkiksi Sigma-toiminto yhdistettynä Boundary selectiin bufferoinnin yhteydessä ovat varmasti hyödyllisiä osata tulevaisuudessa.

Bufferointi soveltuu mielestäni hyvin sellaisten ilmiöiden tarkasteluun, joiden vaikutusalue halutaan tietää. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi onnettomuuksien seuraukset kuten ydinlaskeuman leviäminen, maanjäristyksen vaikutusalue, kemikaalionnettomuuden leviäminen ympäristöön ottaen huomioon aineen kemialliset ominaisuudet kuten vesiliukoisuuden/rasvahakuisuuden ympäristökohtaloineen. Muita mieleen tulevia kohteita, joita voisi tarkastella bufferoinnilla, voisi olla esimerkiksi tehtaiden päästöt, pöly ja muut hiukkaset, kauppakeskuksen/kauppakeskittymän vetovoima tai huonomaineisten paikkojen välttely. Hyvä huomio on mielestäni Antilla (pak ploki) siitä, että bufferointi on hyvä työkalu YVA-toiminnoissa.

Tuntemukseni MapInfoa kohtaan ovat ristiriitaiset ja lähes joka kerta MapInfon kanssa toimiessani tuntuu välillä siltä että osaa, ja välillä taas homma ei etene lainkaan, kun ei pääse yli ongelmasta, johon ei keksi ratkaisua. Yksi suurimmista ongelmista MapInfon kanssa itselläni on se, että tiedän mitä tiedoilla haluaisin esittää ja millaiseen muotoon ne pitäisi laittaa, mutta en tiedä miten. Samanlaisesta ongelmasta omalla kohdallaan mainitsee myös Pinja (Pinjan paikkatietoblogi) viidennen kurssikerran kirjoituksessaan. Ollin blogissaan (Olli Rantamäen PAK-blogi) käyttämät termit ”MapInto” ja ”MapInho” osuvat aika lailla oikeaan, kun kysytään omaa suhtautumistani kyseiseen ohjelmistoon.

 

Lähteet:

Myllykoski, P. (2015). Pinjan paikkatietoblogi. <https://blogs.helsinki.fi/myxmy/>

Oittinen, A. (2015). pak ploki. <https://blogs.helsinki.fi/aoittine/>

Pelkonen, J. (2015). Johannan blogi. <https://blogs.helsinki.fi/jepelkon/> Luettu 14.3.2015

Rantamäki, O. (2015). Olli Rantamäen PAK-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/ollirant/> Luettu 15.3.2015

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *