Ihan asiaton otsikko

Jossakin on aina hyvä paikka pysähtyä hetkeksi katsomaan mennyttä. Teen sen tämän blogini otsikkojen kautta. Olen kirjoittanut blogisivulleni kolmisenkymmentä kertaa sitten vuoden 2013. Mistä kirjoitukset puhuvat ja minkälaisia ovatkaan otsikkoni olleet? Mutta ennen kaikkea: mikä on otsikon tehtävä ja minkälainen on hyvä otsikko? – Oma otsikkolistani on ihan alla.

Klikkiotsikoinnista on päästy

Toimittajien viimeaikaiset puheenvuorot ovat olleet sen suuntaisia, että lehtien lööppityyppiset hätkähdyttävät otsikot, jotka useinkaan eivät lopulta kerro itse jutun sisällöstä mitään kovin keskeistä, eivät ole enää suosiossa. Verkkomaailmassa juttujen jakaminen, niiden leviäminen mahdollisimman laajalle, on tärkeää, ja juttuja jotka eivät kanna sisältöä ja joiden otsikko on harhaanjohtava ei jaeta enää yhtä innokkaasti kuin ennen. Tämän voi nähdä niin, että lukijoiden kunnioittaminen on noussut kunniaan, lukijaa ja yleisöä ei voi pettää, ja lukijan arvostaminen näkyy jo otsikoinnissa.

Otsikko voi olla hyvinkin pitkä

Verkkouutisoinnissa juttujen ja muiden digisisältöjen otsikointia ja nimeämistä ohjaavat hakukoneet, niistä Google ensimmäisenä. Niinpä viestinnässä puhutaan hakukoneoptimoinnista; nyt on tunnistettava ja käytettävä ”oikeita” avain-, asia- ja aihesanoja ja tunnettava ydin- ja iskulauseet.

Kun otsikko sisältää tarvittavat tunnistesanat, niiden ympärille voi rakentaa tunnetta ja toimintaa valisemalla niitä kuvaavia sanoja. Otsikoissa näkee nykyisin myös pitkähköjä lainauksia jonkun puheesta, ja mukaan otsikkoriville kelpaavat lainausmerkit, kaksoispisteet ja ajatusviivat. Otsikot siis pitenevät, kun niiden aiemmin toivottiin olevan lyhyitä, napakoita ja iskeviä.

Otsikko kertoo silti edelleen sen oleellisen eli asian

Omia otsikoitaan joutuu jokainen miettimään, niin tutkija kuin toimittaja. Kun otsikkoa tekee, sitä tietysti vieläkin säätelee valmiiksi määritelty enimmäispituus mutta muuten voi sanoa, että otsikon pitää kertoa olennainen, herättää lukijassa kiinnostusta, saada aikaan jokin liikahdus .

Hyvän otsikon tärkein kriteeri on sen kyky puhutella lukijaa. Kirjoittajan on siis tunnettava yleisönsä ja mielellään vielä kyettävä paitsi kertomaan asia, tiivistämään omat ”pointtinsa”, myös yllättämään iloisesti.

Kun Suomen suurimman uutissivuston, Iltasanomien, sen verkon ja ISTV:n esimies Simo Holopainen syyskuussa 2017 puhui ajassa elävistä uutisaiheista ja -otsikoista 24/7, hän nosti esille television teksti-tv:n:

”Teksti-tv on hyvä! Otsikko tiivistää koko asian.”

Usein otsikko kertoo tarinan, semmoisen kuin vaikkapa “Näin Suomen presidentti valittiin yya-aikaan” niin kuin vuoden ensimmäinen HS:n Kuukausiliite otsikoi.

Liikkeellelähtö

Mikä on siis otsikoinnin tehtävä? Parhaimmillaan otsikko panee jotakin liikkeelle, ajatuksen, tapahtuman, miksei rahavirran. Työtuolilleni jätetyssä lapussa ei lukenut muuta kuin sana: asiaa. Tunnistin käsialan ja lähdin tapaamaan viestin jättäjää, ja se asia tulikin hoidetuksi samalla kertaa. Ihan asiaton otsikko ei olisi toiminut. Se on siis huono.

Tämän viestintäblogini otsikot 2013-2017

Numero 32. Tieteestä kertovat palkittiin, 15.9.2017
Ensimmäistä kertaa julkisuudessa
Kenen asia on puhua tutkimuksesta julkisuudessa?
Uutiset tutkimusten tuloksista tehdään Helsingissä

Lähtisitkö milloin kanssani Slushiin?, 13.11.2016
Sen jälkeen Roberto lähti Milanoon
Tolkun tiedettä
Megatrendejä kiusaavat musta joutsenet

24. Tiedottajat eivät spämmää tulevaisuudessakaan, 25.10.2015
Tutkijoiden manifesti on matkalla Pariisiin
Kuvia tieteellisen julkaisemisen trendeistä
Tieteidenvälinen tutkimus on kiinnostavaa

Innovaatioviestintää pääomasta nimeltä tiede, 16.11.2014
Tiede ei ole julkisuudessa sattumalta
Suosion aaltoja yliopistolle ja tieteelle
Miten niin ei puhuta oikeista asioista?
Kun tutkija ja toimittaja kohtaavat
Räppäävä tiede on populaarikulttuuria
Rohkeasti tieteestä blogeissa
Tähän on tultu vallan mainioiden lähteiden avulla
Luottamusta vallataan kuin Villissä lännessä

11. Kun äiti Puolassa itki tiedotettani, 22.12.2013
Tehtäisiinkö tiedeviestintää avoimesti kuullen?
Tiedote on muuta kuin ”niin last season”
Ken se on, joka tutkimuksesta twiittaa?
Tutkija vai toimittaja?
Tästä tiedetoimittajat puhuvat juhannuksen jälkeen
Mitä me oikein luemme?
Yliopiston sadat ja yhdet kasvot julkisuudessa
Tieteen TED-puhujan tilastot tanssivat ja yleisö hyrisee
Lennokkijournalismi ja Zeppeliinillä liitävät tiedemiehet
1. Hidas tiede voi mediamaailman murroksessa hyvin, 19.4.2013