Toisen kurssikerran tavoitteet
Toisella luennolla käytiin läpi erilaisia aineistoja, ja niiden tuottajia. Keskityimme muunmuassa rajapintojen kautta haettaviin aineistoihin. Esimerkiksi rasteriaineistoille on olemassa WMS-palvelut, ja vektoriaineistoille taas WFS-palvelut. Sen lisäksi aiheena oli INSPIRE-direktiivi, ja sen positiiviset vaikutukset erilaisten aineistojen saatavuuteen. Zoom-luennolla visualisoimme eri projektioiden ja koordinaattijärjestelmien vaikutuksia muunmuassa pinta-aloihin kunnittain.
Tarkastelussa projektioiden luomat vääristymät
Tarkoituksena tällä kurssikerralla oli siis vertailla, kuinka todenmukaisesti eri projektiot esittävät Suomen eri alueiden pinta-alat. Vertasin ensiksi Suomea hyvin esittävää TM35FIN-projektiota Sphere Mercatorin projektioon (kuva 1). Ymmärsin vasta myöhemmin, että olin laskenut erot prosentteina, mutta en ollut kirjoittanut tätä legendaan. Luvut ovat siis prosenttilukuja. Sen lisäksi karttaa on hankala tulkita, sillä olen todennäköisesti laskenut arvot väärin päin. Mercatorin projektiohan tunnetusti vääristää suurentaen alueita mitä lähemmäksi napoja mennään. Karttaa voisi ehkä tulkita jos arvojen edessä olisi miinusmerkit?
Kuva 1.
Seuraavaksi vertasin TM35FIN-projektiota Sphere Robinsonin projektioon. Tässä kohtaa opin kaikista edellisistä virheistäni, ja sain paremmin tulkittavan lopputuloksen. Tällä kertaa käytin suhdelukuja, ja ymmärsin käyttää esittämisessä tätä TM35FIN-projektiota verrattavan projektion sijaan. Tässä kartassa myös suhdeluvut pitävät paikkaansa. Robinsonin projektion pinta-ala vääristymät eivät ole yhtä suuria, kuin Mercatorin projektiossa, mutta vääristymä kasvaa silti napaa lähestyessä. Mercatorin projektio on oikeakulmainen, eli se vääristää mittasuhteita ja pinta-aloja, mutta säilyttää alueiden muodot oikeina. Robinsonin projektion vääristymät ovat hieman pienempiä sen takia, että se pyrkii jonkinlaiseen kompromissiin näiden muuttujien välillä.
Kuva 2.
Haasteet ja oivallukset
Haasteeksi näissä tehtävissä minulle muodostui matematiikka, ja kriittinen ajattelu laskutoimitusten tuloksista. Lisäksi Qgissin käytössä huomasin saman ongelman, mikä myös Kasperilla oli. En saanut toista karttaa tehdessä poistettua tuota ”added geom info” tekstiä, mutta kirjoitin siihen tilalle “suhdeluvut”. Qgissin käyttö on itsessään alkanut kuitenkin luonnistumaan paljon paremmin. Useiden toistojen ja kertaamisen ansiosta, huomaan alkaneeni onnistumaan ei pelkästään luennoilla käydyissä asioissa, mutta myös kokonaan uusissa tehtävissä aivan itsenäisesti omalla päättelykyvyllä.
Lähteet:
Kurssimateriaali
Kasper Mickosin blogi: https://blogs.helsinki.fi/kmickos/ (Sivulla käyty 1.2.2021)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Robinsonin_projektio