Kurssikerta 4

Oppimistavoitteet

Neljännellä kurssikerralla tarkoituksena oli harjoitella ruudukon tekemistä ja hyödyntämistä vektorikartta-aineiston päällä. Opettelimme miten ruudukko ylipäätään luodaan, ja miten sitä voidaan “karsia” ja jättää vain olennaiset ruudut kartalle, jotta ohjelman käyttö olisi nopeaa ja sujuvaa. Jos ruudukko on kooltaan suuri, ja ominaisuustietoa on paljon, voi ohjelma jopa jumittua. Tämän takia on tärkeää osata rajata layereistä vain tarvitsemamme tiedot, jotta laskutoimitukset nopeutuvat ja keventyvät. Kurssikerralla tuotettiin 1km x 1km “ruutukartta” ruotsinkielisten määrästä eri alueilla pääkaupunkiseudulla (kuva 1).

Kuva 1. Tunnilla tehty harjoitus.

 

 Opitun soveltamista

“Koti”tehtävänä oli tarkoitus soveltaa juuri opittua, ja tehdä samantapainen ruutukartta, mutta eri muuttujilla. Valitsin muuttujaksi muunkielisten lukumäärän pääkaupunkiseudulla. Koetin ensin tehdä 250m x 250m kokoista ruudukkoa, mutta koko ohjelma kaatui tämän seurauksena. Seuraavaksi yritin puolen kilometrin ruuduilla. mutta tämänkään lataus ei onnistunut. Lukiessani Annika Innasen blogia, huomasin, että hänelläkään 250m x 250m ruudukon luominen ei ollut onnistunut. Päätin siis käyttää myös kurssikerralla käyttämääni 1km x 1km ruutuaineistoa. Tämän ohjelma prosessoikin hyvin.

Alun haasteiden jälkeen, eteen tuli vielä suurempi haaste. Laskin muunkielisten osuuden kaikista asukkaista käyttämällä “field calculator”-toimintoa. Ohjelma ei kuitenkaan jostain syystä saanut laskettua kaikkiin ruutuihin arvoja. Itseasiassa hyvin suuri osa ruuduista jäi tyhjäksi, kun havainnollistin tuloksia kartalla. En keksinyt tälle syytä, sillä absoluuttisia lukuja esittäessä kaikki valitut ruudut saivat jonkin arvon. Ajattelin, että muunkielisten määrää olisi kuitenkin hyvä esittää prosenttiosuuksina absoluuttisten lukujen sijaan (kuva 2).

Kuva 2. Muunkielisten prosenttiosuudet pk-seudulla.

Koska prosenttiosuuksien esittäminen kartalla ei onnistunut toivotulla tavalla, liitän tähän myös absoluuttisilla luvuilla tehdyn tuotoksen (kuva 3). Lukiessani Annika Innasen blogia, huomasin, että myös hän oli tehnyt kartan muunkielisten prosenttiosuuksista. Kun vertailen hänen tuotostaan, ja omaani absoluuttisilla lukuarvoilla tehtyä havainnollistusta, voidaan tehdä joitakin samoja johtopäätöksiä. Esimerkiksi Itä-Helsinki näkyy kummassakin versiossa huomattavasti tummempana, eli siellä asuu enemmän muunkielisiä. Absoluuttisten arvojen kartassa kuitenkin aivan keskusta ja Etelä-Helsinki näyttäytyvät suhteellisen tummina, mutta Annikan kartasta näkyy, että muunkielisiä on tällä alueella kuitenkin suhteellisen vähän. Tässä tulee ilmi se, että kannattaako havainnollistaessa käyttää absoluuttisia arvoja vai suhdelukuja. Muuttujan valinta riippuu tietysti käyttötarkoituksesta, mutta tässä kohtaa suhdeluvut ovat ehkä järkevämpiä.

Kuva 3. Muunkielisten määrä pk-seudulla.

 

Lähteet:

Kurssimateriaali

Annika Innasen blogi: https://blogs.helsinki.fi/anninnan/ (sivulla käyty 15.2.2021)

Leave a comment

Your email address will not be published.