Categories
Yleinen

Viikko 3 – Tietokantojen yhdistämistä ja laskutoimitusten tekemistä

Kolmas kurssikerta sujui huomattavasti kivuttomammin kuin kaksi ensimmäistä. Siitä oli selvästi ollut hyötyä, että viime viikolla tein harjoituksia kotona niin kauan, että perusasiat alkoivat vihdoin sujua. Uusiin asioihin perehtyminen tuntui innostavalta, kun pysyi hyvin tunnin opetuksen mukana. Kuten Pihla Haapalokin blogissaan toteaa, on kotonakin muistettava kurssikertojen välissä jatkaa ohjelmaan syventymistä, jotta pysyy reippaassa työskentelytahdissa mukana (Haapalo 2020).

Tällä kertaa opettelimme muokkaamaan tietokantoja käyttökelpoisempaan muotoon, sekä liittämään tietokantoja yhteen niin QGis-ohjelman sisällä kuin tuomaan sinne tietokantoja ulkoisistakin lähteistä, tässä tapauksessa Excelistä. Harjoittelimme näitä ensin yhdessä Afrikan kartan avulla. Muokkasimme tietokantaa niin, että kaikki saman valtion alueet kuuluisivat yhteen kohteeseen, jotta pääsimme sen jälkeen liittämään siihen tietokantoja konfliktien, timanttien ja öljyn esiintymistä Afrikassa.

Varsinaisena tehtävänä tällä kurssikerralla oli tuottaa Suomen vesistöistä tulvaindeksikartta, ja liittää siihen päälle vielä diagrammit alueiden järvisyydestä. Aluksi tämä kuulosti hyvin haastavalta, sillä tulvaindeksi kuulosti monimutkaiselta. Sitä se ei todellisuudessa ollutkaan, vaan kyseessä oli vaan tapa verrata vaihtelua joen ylivirtaaman ja alivirtaaman välillä. Tiedot jokien keskiylivirtaamasta ja keskialivirtaamasta löytyivät eri tietokannoista, ja muutaman kokeilun jälkeen saimme ne yhdistettyä samaan ja laskettua tulvaindeksin. Koropleettikarttojen tekeminen onkin jo tullut tutuksi näiden viikkojen aikana, joten itse kartan tekeminen sujui helposti. Kuten Ulrika Ainasoja blogissaan kirjoittaa, on värien käytöllä merkitystä kartan informatiivisuuteen, ja siksi valitsinkin sinisen kuvaamaan veteen liittyvää tulvaherkkyyttä (Ainasoja 2020). Tekemäni kartta näkyy kuvassa 1.

Kuva 1. Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyys kuvattuna tulvaindeksin avulla ja järvisyys kuvattuna pylväillä.

Valuma-alueiden järvisyyttä kuvaavien diagrammien tekeminenkin onnistui yllättävän helposti, vaikkemme olleet aikaisemmin sellaista tehneet. Diagrammien avulla kartalla näkyvää tulvaherkkyyden alueellisuutta on helpompi ymmärtää, mikäli osaa tulkita näiden kahden ilmiön välistä yhteyttä.

Suomen tulvaherkimmät alueet löytyvät rannikolta, mistä kaikkein suurimmat tulvaindeksiluvut löytyvät Turun alueelta Varsinais-Suomesta. Kuten Elias Hirvikoski blogikirjoituksessaan toteaa, olemme oppineet jo ala-asteella, että tulvia esiintyy Suomessa eniten Pohjanmaalla ja muilla rannikkoalueilla (Hirvikoski 2020). Kuten tekemältäni kartalta voi huomata, ovat nämä tulvaherkimmät alueet niitä, joilla järviä on vähiten. Järvet tasaavat jokien virtausta, sillä jokien vesi voi kerääntyä niihin. Alueella, jossa on pitkiä jokia, mutta ei järviä, joihin vesi voisi virrata, jokien vedet tulvivat jokea ympäröiville alueille.

 

Lähteet

Ainasoja, U. (28.1.2020). QGIS ja koropleettikarttoja [blogipostaus]. Luettu 29.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/ulrikain/2020/01/28/qgis-ja-koropleettikarttoja/

Haapalo, P. (25.1.2020). Qgis-laskuja [blogipostaus]. Luettu 29.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/haapalop/2020/01/25/qgis-laskuja/

Hirvikoski, E. (28.1.2020). Kolmas [blogipostaus]. Luettu 29.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/eliashir/2020/01/28/kolmas/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *