Miten kulttuurisesta kansalaisuudesta neuvotellaan?

Ensimmäinen monikulttuurisuustutkimuksen pohjalta tehty artikkelimme on hyväksytty julkaistavaksi Qualitative Psychology –lehteen. Artikkelin nimi on ”Negotiations of Immigrants’ Cultural Citizenship in Discussions Among Majority Members and Immigrants in Finland.” Sen ovat kirjoittaneet Sirkku Varjonen, Emma Nortio, Tuuli Anna Mähönen ja Inga Jasinskaja-Lahti.

Tässä on artikkelin tiivistelmä suomeksi:

Analysoimme tutkimuksessamme kulttuurisen kansalaisuuden diskursiivista rakentumista ja neuvottelua. Aineistomme koostui maahanmuuttajien integraatiota koskevista keskusteluissta, joita suomalaiseen valtaväestöön ja eri maahanmuuttajaryhmiin kuuluvat ihmistet kävivät fokusryhmissä. Löysimme kaksi erottuvaa tapaa puhua maahanmuuttajien oikeuksista ja velvollisuuksista. Ensimmäisessä valtakulttuuriin mukautumista pidettiin maahanmuuttajien velvollisuutena ja ihanteellisena integraation muotona. Toisessa puhetavassa mukautumista integraation ihannemuotona haastettiin aktiivisesti ja vähemmistöoikeuksia painotettiin. Molemmat tavat esiintyivät toistuvasti suomalaisten keskusteluissa, kun taas maahanmuuttajaryhmissä tyypillisesti käytettiin jompaa kumpaa puhetapaa. Viron- ja venäjänkieliset maahanmuuttajat puhuivat usein valtaväestöön mukautumisen puolesta etenkin julkisessa elämänpiirissä. Somalinkieliset osallistujat sen sijaan hylkäsivät ja haastoivat tällaiset mukautumisvaatimukset. Molemmat puhetavat käsittelevät oikeuksien ja velvollisuuksien ideologista dilemmaa. Tuloksemme viittaavat siihen, että sekä valtakulttuuriin mukautuminen että tämän normin haastaminen voivat toimia kansalaiseksi tulemisen muotoina. Artikkelissa käydään läpi tulosten merkitystä tasavertaisen kulttuurisen kansalaisuuden kannalta.

Asiasanat: kansalaisuus, kulttuurinen kansalaisuus, diskursiivinen analyysi, maahanmuuttajat, valtaväestö.