Projektioiden vertailua

Toisen kurssikerran teemana oli tarkastella erilaisten projektioiden käyttötarkoituksia ja eroja muun muassa pinta-alojen laskemisessa sekä niistä aiheutuvia mahdollisia muutoksia tarkasteltavan kohteen luonteessa. Kuten Susanna blogissaan mainitsee, huomattavat erot eri projektioiden välillä sekä niiden vaikutus karttoihin ja paikkatietokantoihin jaksavat aina yllättää (Mäkelä, 2019).

Eri projektioiden etäisyys- sekä pinta-alaerojen hahmottamiseksi rajattiin pinta-alaa laskevan työkalun avulla Pohjois-Lapin kärjessä alue, suomineidon päälaki, sekä piirrettiin etäisyyttä laskevan työkalun avulla suora viiva Vaasasta Suomen itäisiin kohtaan. Seuraavaksi piti tarkastella, erilaisia projektioita käyttäen, millaisia eroja pinta-ala- ja etäisyystyökalujen antamissa lukemissa oli havaittavissa ja tehdä siitä taulukko (Taulukko 1).

Taulukko 1. Pinta-ala- ja etäisyyserot eri projektioiden välillä.

Seuraavaksi valitsin kaksi projektiota, joiden antamia pinta-aloja vertailin ETRS-TM35FIN-projektion ilmoittamiin pinta-aloihin. ETRS-TM35FIN on Suomessa käytetyin tasokoordinaatisto, sillä siinä Suomi kuvataan yhdessä projektiokaistassa, jolloin pinta-alalukemat saadaan paremmin vastaamaan todellisuutta (Maanmittauslaitos, 2010). Valitsemani projektiot olivat Sphere_Mercator sekä World_Winkel_I, sillä ne ovat yleisesti käytettyjä projektioita, joiden antamissa tuloksissa oli kuitenkin huomattaviakin eroja, kuten kuvasta 1 voidaan huomata. Etenkin Sphere_Mercatorin antamat lukemat erosivat hyvin merkitsevästi ETRS-TM35FIN projektion antamista lukemista. Kummankin vertailussa käyttämäni projektion kohdalla suurimmat pinta-alavääristymät kohdistuivat Pohjois-Suomeen Lapin alueelle. Ensiksi vertailin pinta-alojen prosentuaalista eroa näiden projektioiden välillä (Kuva 1 ja Kuva 2), minkä jälkeen vertailin näiden pinta-alaerojen aiheuttamia prosentuaalisia väestöntiheyseroja samaisten projektioiden välillä (Kuva 3 ja Kuva 4). Näitä lukemia oli mahdollista laskea hyödyntämällä tehtäväaineistossa olevia valmiiksi annettua lukemia pinta-aloista ja väestönmäärästä.

Kuva 1. ETRS-TM35:n ja Sphere_Mercatorin pinta-alaerot (%)
Kuva 2. ETRS-TM35:n ja World_Winkel_I:n pinta-alaerot (%)
Kuva 3. ETRS-TM35:n ja Sphere_Mercatorin väestöntiheyserot (%)
Kuva 4. ETRS-TM35:n ja World_Winkel_I:n väestöntiheyserot (%)

Oli mielenkiintoista huomata, kuinka paljon muun muassa väestöntiheyslukemat muuttuivat eri projektioita käyttämällä. Tämä vertailutehtävä toi jälleen kerran hyvin esille, kuinka projektion valinnassa on otettava huomioon projektion ominaisuuksien ja alueen sijainnin yhteensopivuus, jotta vältytään harhaanjohtavilta tuloksilta. Tehtävän tarkoituksena oli projektioerojen esiin tuomisen lisäksi myös opettaa tuottamaan tietoa olemassa olevien tietojen pohjalta, mikä on mielestäni hyödyllinen taito.

 

Lähteet

Maanmittauslaitos, 2010. ETRS89 koordinaattijärjestelmä käyttöön. <https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/old/ETRS89koordinaattijarjestelma_kayttoon.pdf>

Mäkelä, Susanna 2019. Projektioita. <https://blogs.helsinki.fi/susanna-makela/> Luettu 28.1.2019.

QGIS-ohjelmaan tutustuminen

Ensimmäisellä kurssikerralla kävimme ensiksi läpi paikkatietoon liittyviä perusominaisuuksia sekä esittämistapoja, minkä jälkeen pääsimme tutustumaan QGIS-ohjelmaan ja sen käyttötarkoituksiin. QGIS on avoimeen lähdekoodiin perustuva paikkatieto-ohjelmisto, joka mahdollistaa geospatiaalisen informaation luomista, muokkaamista, visualisointia, analysointia sekä julkaisemista. (QGIS, 2019.)

Kurssin ensimmäisen tehtävän tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaat QGIS-ohjelman perustoimintoihin käytännön kautta, samalla tehtävää suorittaen. Tehtävä käytiin läpi opettajan ohjaamana vaihe kerrallaan. Tämä oli minusta toimiva ja tehokas lähestymistapa, sillä erilaisten komentojen käyttötarkoitus jäi paremmin mieleen, kun niitä pääsi välittömästi hyödyntämään. QGIS-ohjelma vaikutti perusominaisuuksiltaan loogiselta sekä selkeältä, mutta ominaisuustaulukon tietojen muokkaaminen ja hyödyntäminen tarkoituksen mukaisesti vaatii vielä harjoittelua. Kuten Joonatan mainitsi blogissaan, lisätehtäviä olisi ollut järkevä tehdä heti ensimmäisen tunnin jälkeen samana päivänä, sillä osa opituista komennoista ehtivät unohtua, kun lisätehtävien pariin palasi muutaman päivän päästä.

Kurssikerralla tehdyn tehtävän aineisto sisälsi tietoa Itämeren valtioiden typpipäästöistä. Tarkoituksena oli tuoda aineiston sisältämä tieto karttaan selkeämmässä ja luettavammassa muodossa, minkä johdosta ominaisuustaulukkoon tehtiin uusi saareke, johon typpipäästöjen osuudet muutettiin prosenteiksi. (Kuva 1.) Kartan visuaalisuutta muokatessa kartassa käytettyjen värien tärkeys nousi merkitsevästi esiin. Saman värin eri sävyt itsessään kertovat paljon tai ainakin antavat ymmärtää paljon. On tärkeä pitää huolta siitä, että käytetty värinsävy ja sen sisältämä informaatio eivät ole ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi vaalea sävy, tässä tapauksessa typpipäästöjen yhteydessä, oletetaan helposti viittaavan alaisempaan päästölukemaan, kun tumma sävy puolestaan oletetaan viittaavan suurempaan typpipäästöosuuteen. Jos sävyt olisivat kartalla toisinpäin, kartan luettavuus kärsisi merkitsevästi. Olen tehtäväni lopputulokseen tyytyväinen, vaikka parantamisen varaakin löytyy. Muun muassa mittakaavan olisi voinut sijoittaa alemmas kuvan alareunaan, jolloin taustalla olisi vähemmän tekijöitä häiritsemässä luettavuutta.

Kuva 1. Itämeren valtioiden typpipäästöt.

Lähteet:

QGIS, 2019. <qgis.org>. Luettu 21.01.2019.

Huhdanpää, Joonatan. Viikko 1: Tutustuminen QGIS-ohjelmaan ja ensimmäiset kartat. Luettu 28.1.2019