QGIS-ohjelmaan tutustuminen

Ensimmäisellä kurssikerralla kävimme ensiksi läpi paikkatietoon liittyviä perusominaisuuksia sekä esittämistapoja, minkä jälkeen pääsimme tutustumaan QGIS-ohjelmaan ja sen käyttötarkoituksiin. QGIS on avoimeen lähdekoodiin perustuva paikkatieto-ohjelmisto, joka mahdollistaa geospatiaalisen informaation luomista, muokkaamista, visualisointia, analysointia sekä julkaisemista. (QGIS, 2019.)

Kurssin ensimmäisen tehtävän tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaat QGIS-ohjelman perustoimintoihin käytännön kautta, samalla tehtävää suorittaen. Tehtävä käytiin läpi opettajan ohjaamana vaihe kerrallaan. Tämä oli minusta toimiva ja tehokas lähestymistapa, sillä erilaisten komentojen käyttötarkoitus jäi paremmin mieleen, kun niitä pääsi välittömästi hyödyntämään. QGIS-ohjelma vaikutti perusominaisuuksiltaan loogiselta sekä selkeältä, mutta ominaisuustaulukon tietojen muokkaaminen ja hyödyntäminen tarkoituksen mukaisesti vaatii vielä harjoittelua. Kuten Joonatan mainitsi blogissaan, lisätehtäviä olisi ollut järkevä tehdä heti ensimmäisen tunnin jälkeen samana päivänä, sillä osa opituista komennoista ehtivät unohtua, kun lisätehtävien pariin palasi muutaman päivän päästä.

Kurssikerralla tehdyn tehtävän aineisto sisälsi tietoa Itämeren valtioiden typpipäästöistä. Tarkoituksena oli tuoda aineiston sisältämä tieto karttaan selkeämmässä ja luettavammassa muodossa, minkä johdosta ominaisuustaulukkoon tehtiin uusi saareke, johon typpipäästöjen osuudet muutettiin prosenteiksi. (Kuva 1.) Kartan visuaalisuutta muokatessa kartassa käytettyjen värien tärkeys nousi merkitsevästi esiin. Saman värin eri sävyt itsessään kertovat paljon tai ainakin antavat ymmärtää paljon. On tärkeä pitää huolta siitä, että käytetty värinsävy ja sen sisältämä informaatio eivät ole ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi vaalea sävy, tässä tapauksessa typpipäästöjen yhteydessä, oletetaan helposti viittaavan alaisempaan päästölukemaan, kun tumma sävy puolestaan oletetaan viittaavan suurempaan typpipäästöosuuteen. Jos sävyt olisivat kartalla toisinpäin, kartan luettavuus kärsisi merkitsevästi. Olen tehtäväni lopputulokseen tyytyväinen, vaikka parantamisen varaakin löytyy. Muun muassa mittakaavan olisi voinut sijoittaa alemmas kuvan alareunaan, jolloin taustalla olisi vähemmän tekijöitä häiritsemässä luettavuutta.

Kuva 1. Itämeren valtioiden typpipäästöt.

Lähteet:

QGIS, 2019. <qgis.org>. Luettu 21.01.2019.

Huhdanpää, Joonatan. Viikko 1: Tutustuminen QGIS-ohjelmaan ja ensimmäiset kartat. Luettu 28.1.2019

One Reply to “QGIS-ohjelmaan tutustuminen”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *