Datalähteiden hyödyntäminen ja tietojen yhdistäminen QGIS:ssa

Tällä kurssikerralla käytiin läpi, miten erilaisista tietokannoista olevaa ominaisuustietoa voidaan hyödyntää ja yhdistää QGIS-ohjelmassa. Esimerkkitehtävässä käytettiin pohjana Afrikan karttaa, johon yhdistettiin eri tietokannoista peräisin olevaa tietoa Afrikassa esiintyvistä konflikteista, timanttikaivoksista sekä öljykentistä. Näitä tietoja yhdistelemällä ja analysoimalla oli mahdollista arvioida, miten eri lukemat korreloivat keskenään ja millä tavalla ne vaikuttavat alueen luonteeseen. Kuten Saaga blogissaan mainitsee, eri vuosien tietoja hyödyntämällä voidaan myös seurata jonkin alueen kehitystä (Laapotti, 2019).

Mitä enemmän kurssilla käydään erilaisia toimintoja ja datan hyödyntämismahdollisuuksia sitä vaikeammaksi eri toimintojen muistaminen muuttuu. Pitää myös myöntää, että tässä vaiheessa minulla on edelleen välillä vähän epäselvää, missä muodossa mitäkin pitää tallentaa ja miksi. Monesti kurssikerralla myös menee helposti joidenkin asioiden merkitykset ohi, kun yrittää vaan pysyä mukana tehtävän suorittamisessa. Esimerkkitehtävää tehdessä tipahtaa herkästi kärryiltä, jos jokin toiminto ei jostain syystä heti toimi tai jos jonkin menee itsellä epähuomiossa pieleen. Tästä syystä olisi tärkeää tehdä aktiivisemmin lisätehtäviä heti tunnin jälkeen, jolloin toiminnot ovat vielä tuoreessa muistissa ja samalla pohtia niiden merkityksiä ja käyttötarkoituksia.

Esimerkkitehtävän jälkeen tuli varsinaisen tehtävän aika. Varsinaisen tehtävän tarkoituksena oli tehdä tulvaindeksikartta Suomesta, jossa esitetään eri tietokannoista peräisin olevia tietoja hyödyntämällä ja yhdistelemällä myös eri alueiden järvisyysprosenttitietoja (Kuva 1).  Kuvaa 1 tutkimalla voidaan huomata tulvaherkkyyden korostuvan alueilla, joissa järvisyysprosentti on matala. Tulvaherkkyyttä esiintyy voimakkaimmin länsi- ja etelärannikkoalueilla, jossa järvisyysprosentti on hyvin matala ja jokia esiintyy runsaasti, jolloin ne herkästi tulvivat yli etenkin keväisin lumien sulaessa. Suurempien kaupunkien, kuten esimerkiksi Helsingin, seuduilla tulvaherkkyyttä lisännee huonosti absorboiva ihmisen toimesta muokattu maaperä. Suomessa tulvat ovat kuitenkin vähäisiä Keski-Eurooppaan verrattuna (Ympäristö.fi, 2013).

Kuva 1. Eri alueiden tulvaherkkyys ja järvisyysprosentit Suomessa.

 

Lähteet:

Laapotti, Saaga 2019. Kovaa hermojen koettelua. <https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/>. Luettu 3.2.2019.

Ympäristö.fi 2013. Tulvien esiintyminen. <https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Olenko_tulvariskialueella/Tulvien_esiintyminen?f=Lapin_ELYkeskus&f=Lapin_ELYkeskus>. Luettu 5.2.2019.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *