Ruutuaineistoja

Neljännellä kurssikerralla teemana olivat ruutuaineistojen teko ja käsittely. Tykkään ruutuaineistojen lopputuloksen selkeästä ulkonäöstä ja luettavuudesta ja niiden teossa onkin tärkeää otta huomioon millaisin värein ruutuja esitetään, jotta luettavuus olisi parhain mahdollinen. On kuitenkin otettava myös huomioon, että ruutuaineisto voi olla harhaanjohtava muun muassa vähäistä hajontaa sisältää aineistoa esittäessä. Kuten Amanda Ojasalo blogissaan kertoo, ulkoasua tarkastelemalla vaaleimman ja tummimman ruudun välillä helposti oletetaan olevan suurikin ero, vaikka todellisuudessa ero näiden ruutujen välillä ei välttämättä ole kovinkaan suuri, jolloin ruutuaineistosta voidaan äkkiseltään tehdä virheellisiä johtopäätöksiä (Ojasalo, Amanda 2019).

Lähdettiin liikkeelle pääkaupunkiseudun asukkaista tietoa sisältävästä pisteaineistosta, josta valitsimme itseämme kiinnostavammat aineiston osat luoden uusi taso, jossa ei muuta tietoa ollut, jotta aineiston käsittely olisi QGIS-ohjelmalle kevyempää. Tarkastelualueenamme oli pääkaupunkiseutu. Ruutuaineiston tuottamiseksi laadittiin vector grid -työkalulla ruudukko, jonka yksittäisten ruutujen koko oli 1km x 1km. Ruudut tallennettiin yksittäisinä yksikköinä (outouteen grids as polygons), sillä meitä kiinnosti juuri se, että mitä informaatiota mikäkin ruutu sisältää. 

Spatial query -työkalulla poistettiin tekemästämme ruudukosta tietoa tieto sisältämättömät ruudut, jotta aineisto ei olisi turhan raskas ohjelmalle. Minulla ei ole aikaisemmin QGIS kaatunut, mutta tällä kurssikerralla kävi vähän huonompi tuuri, onneksi kuitenkin vielä tehtävän alkuvaiheessa, jolloin en pahasti jäänyt jälkeen. 

Kurssikerran varsinaisessa tehtävässä piti hyödyntää esimerkkitehtävässä oppimamme toimintoja ja tehdä ruututeemakartta, joka käsittelisi itseämme kiinnostavaa aihetta. Valitsin tutkimusalueeksi pääkaupunkiseudun ja saman ruutukoon kuin aiemmassa tehtävässä. Aiheeksi valikoitui +85-vuotiaiden osuus pääkaupunkiseudulla (Kuva 1.). Minua kiinnosti tietää missä päin pääkaupunkiseutua esiintyy vanhempaa ikäluokkaa ja ovatko iäkkäämmät ihmiset keskittyneet selkeästi tiettyyn alueeseen vai onko hajontaa paljonkin. 

Kuva 1. +85-vuotiaita pääkaupunkiseudulla.

Valmiin karttani pohjalta voidaan huomata +85-vuotiaita olevan pääkaupunkiseudulla hyvin vähän, mikä hieman ihmetyttää minua. Luulen, että saatoin tehdä jotain väärin karttaa laatiessa, mutta en keksinyt mitä. Olisin kuvitellut +85-vuotiaita olevan reilusti enemmän, kuin mitä tämä aineisto antaa ymmärtää. Tässäkin tapauksessa tummimmat ruudut sisältävät ainoastaan 5-6 +85-vuotiasta. Olenkohan epähuomiossa tehnyt jotain väärin… Pitää vielä kerran ottaa tää tehtävä uusintaan. Tämän tekemäni ruutukartan perusteella +85-vuotiaita on eniten Espoon Otaniemen sekä  Olarin ja Helsingin Katajanokan, Mäkelänrinteen, Malminkartanon sekä Myllypuron alueella. Olisin kaivannut näin jälkiviisaana karttaani selkeämmän pohjakartan, joka kuultaisi ruudukon läpi. Näin eri ruutujen tarkat sijainnit olisi helpommin havaittavissa. Nyt oli itsellänikin vaikeuksia hahmottaa, missä eri kaupunkien ja kaupunkiosien rajat menevät. Koropleettikartta voisi olla tässä tapauksessa pätevämpi, sillä jaottelu alueisiin helpottaisi kartan luettavuutta, ruudut, kun voivat sijaita myös kahden eri alueen rajalla ja itseäni kiinnostaisi nimenomaan eri kaupunkialueilla asuvien +85-vuotiaiden määrä. Toisaalta koropleettikartalla olisi syytä käyttää suhteellisia lukuarvoja, sillä se ottaa huomioon alueiden kokoeroja (Tilastokeskus 2019).

 

Lähteet:

Ojasalo, Amanda 2019. Amandan GIS blogi. Ruutuja. Luettu 12.2.2019.

Tilastokeskus 2019. Tilastokoulu. Tilastoteemakartta. Koropleettikartta. Luettu 12.2.2019.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *