Bufferointia

Tällä kurssikerralla keskityimme analysoimaan valmiiksi annettua aineistoa luomatta karttaesitystä. Aineistoja yhdisteltiin ja rajattiin erilaisia ennestään tuttuja sekä ”uusia” työkaluja soveltaen. Puskurivyöhykkeiden käyttö oli yksi kurssikerran pääaiheita ja buffer-työkalua päästiinkin käyttämään monen tehtävän yhteydessä. Kuten Salmi blogissaan kertoo, puskurityökalu on monipuolinen ja monikäyttöinen työkalu (Salmi 2019). Puskurivyöhykkeiden käyttö mahdollistaa erilaisten ilmiöiden havainnollistamista sekä vaikutuslaajuuden arviointia, sillä sen avulla ja samalla muita aineistoja hyödyntämällä voidaan analysoida sekä arvioida esimerkiksi suunnitteilla olevan uuden kauppakeskuksen tai ruokakaupan todennäköisten asiakkaiden määrää tarkastelemalla tietyn etäisyyden säteeltä löytyvien ihmisten määrää.

QGIS on hyvin monipuolinen ohjelma erilaisine työkaluineen, josta löytyy apua monenmoisiin tehtäviin. Tällä hetkellä rajoittavin tekijä QGIS:n käytössä ovat omat puutteelliset taidot. Vaikka kurssilla ollaan käytetty monipuolisesti erilaisia työkaluja, löytyy QGIS:sta järjetön määrä työkaluja, joiden toiminnoista minulla ei ole mitään hajua. QGIS:n lataaminen omalle koneelle voisi olla hyvä idea, sillä kotona voisi sitten rauhassa tutustua paremmin QGIS:n erilaisiin työkaluihin.

Mutta sitten itsenäisiin tehtäviin! Ikävä kyllä QGIS kaatuili itselläni kurssikerran jälkeen monta kertaa, mikä hidasti tehtävien tekoa. Päätin jatkaa tehtävien parissa vasta seuraavalla viikolla ja yllätyksekseni tehtävien teko sujui pienen tauon jälkeen paljon paremmin ja sainkin jäljelle jääneen kolmannen tehtävän tehtyä ongelmitta (niin ainakin luulen). Pieni tauko teki terää, vaikka toisinkin olisi voinut käydä.  Itsenäisten tehtävien kanssa haasteita tuli lähinnä QGIS:n kaatuilun kanssa, mikä ikävästi aina keskeytti ajatuksia ja turhautti, sekä toisen tehtävän viimeisen osuuden kanssa, johon en saanut kovinkaan uskottavia tuloksia. Jonkin verran oli mielestäni tehtävänannossa tulkinnanvaraisia kohtia, kuten esimerkiksi se, että minkä ikäisiä ovat kouluikäiset. Googlen perusteella kouluikäiset ovat 7 – 16-vuotiaat ja sen mukaan tehtävän suoritinkin. Alla olevassa taulukossa näkyvät pääosa saamistani tuloksista (Taulukko 1).

Taulukko 1. Itsenäisten tehtävien vastaukset.

 

Lähteet:

Salmi, Julia 2019. Julian blogi. Osa5: bufferointia ja melusaastetta. <https://blogs.helsinki.fi/jhsalmi/> Luettu 20.2.2019.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *