Viimeinen kurssikerta

Nyt on Geoinformatiikan menetelmät 1 –kurssi tullut päätökseen. Tämä kurssi oli hyvin mielenkiintoinen, vaikka myöskin hermoja raastava ajoittain. QGIS-ohjelman käytöstä olisi vielä paljon opittavaa, mutta tästä on hyvä jatkaa, kun peruskomennot ovat jo pääosin tuttuja. Eniten koen oppineeni eri aineistojen hyödyntämisestä sekä yhdistämisestä ja muokkaamisesta, jotta ne kommunikoisivat toivotulla tavalla keskenään. Kuten Cardwell blogissaan mainitsee, kurssissa oli positiivista myös se, että tehtävien visuaalisesta puolesta sai päättää itsenäisesti omien mieltymyksien mukaan (Cardwell 2019).

 Viimeisimmällä kurssikerralla ei käyty läpi mitään uutta toimintoa vaan kurssikerran tarkoituksena oli hyödyntää jo aiemmilla kurssikerroilla opittuja taitoja oman työn parissa. Omaa työtä varten oli kurssin blogissa suhteellisen vapaat sekä joustavat ohjeet, mikä oli mielestäni positiivista, sillä sai tehdä työn itseä kiinnostavasta kohteesta. Itse päätin tehdä kartan missä käy ilmi Suomen syntyvyyden sekä kuolleisuuden tilanteet (Kuva 1 ja Kuva 2). Alkuun minulla oli ongelmia tilastoaineiston ja kartan yhteensovittamisessa, sillä tilastoaineiston kohdalla QGIS ei tunnistanut tiettyjä kirjaimia, jolloin aineiston kohteet eivät täsmänneet kartassa oleviin kohteisiin antaen tiettyjen kohteiden arvoksi ”null”. Muokkaamalla kuntien nimiä aineistoissa yhteensopiviksi sain ne toimimaan yhdessä.

Kuva 1. Kuolleiden määrä Suomessa kunnittain vuonna 2018.
Elävänä syntyneiden määrä Suomessa kunnittain vuonna 2018.

Kartoissa esitän syntyvyyden sekä kuolleisuuden tilanteen Suomessa kunnittain vuodelta 2018 (Kuva 1 ja Kuva 2). Olisin toivonut karttaan näkyvämpiä eroja, mutta etenkin pääkaupunkiseudun suuret lukemat aiheuttivat sen, että muun Suomen pienemmät lukemat osuivat luokituksessa samaan luokkaan. Jaoin lukemat seitsemään eri luokkaan juurikin sen vuoksi, että esiin tulisi enemmän eroja. Seitsemän luokkaa on omaan makuuni liikaa, mutta viidessä luokassakaan ei juuri tullut alueiden välille eroja. Karttoja ja luokittelua analysoimalla voidaan huomata joissain alueissa olevan kuolleisuutta enemmän kuin syntyvyyttä sekä syntyvyyden keskittyvän suurempien kaupunkien alueille. Tämä kuvaa hyvin nykyään voimakkaana ilmiönä esiintynyt maaltamuutto, joka käsittää suurentunutta muuttovoimaa maaseudun alueilta kaupunkeihin (Helminen & Ristimäki 2008).

 

Lähteet

Cardwell, Amelia 2019. Viikko 7: Yhdysvaltojen kultainen osavaltio. Amelian GIS-blogi. < https://blogs.helsinki.fi/amca/> Luettu 23.3.2019.

Helminen, Ville & Ristimäki, Mika 2008. Kyläasutuksen kehitys kaupunkiseuduilla ja maaseudulla. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö. Vol. 24. 8–11.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *