Teemakartantekoa harjoittelemassa

Hei ja tervetuloa seuraamaan maantietoaiheista blogiani, jossa esittelen Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia, eli PAK –kurssilla tekemiäni karttoja, niiden työvaiheita ja pohdin niissä esiintyviä ilmiöitä.

Ensimmäisellä kurssikerralla päästiin heti asiaan palauttamalla mieleen paikkatiedon perusasioita ja tutustumalla paikkatieto-ohjelma MapInfoon ja sen käyttöön. Ohjelmisto oli minulle ennestään tuntematon, joten sen käytön opetteluun kului suurin osa opetuskerran ajasta. Lopputunnilla pääsimme kuitenkin myös itse soveltamaan oppimaamme ja tein ensimmäisen oman teemakarttani.

Teemakarttojen aineistona käytimme valmista tiedostoa Suomen kuntien tiedoista vuodelta 2015. Tätä valmista aineistoa hyödyntäen päätin tehdä teemakartan, joka kuvaa työssäkäyvien prosenttiosuutta kunnissa (Kuva1). Kuten Alex Salminen (2017) toteaa blogissaan, on prosenttiosuuksien käyttäminen järkevämpi tapa kuvata kunnissa esiintyviä ilmiöitä absoluuttisten lukujen sijaan, sillä prosentit on aina suhteutettu kunnan asukasmäärään. Absoluuttiset luvut eivät siis olisi vertailukelpoisia, sillä kuntien asukanmäärät vaihtelevat suuresti ja on selvää, että työssäkäyvien absoluuttinen määrä Helsingissä on suurempi kuin esimerkiksi Joensuussa.

Teemakartan pohjakarttana on käytetty valmista aluejako- eli koropleettikarttaa Suomen kunnista. Kartassa työssäkäyvien prosenttiosuudet on jaettu viiteen luokkaan, joita kuvataan eri väreillä siten, että vaalein väri kuvaa pienintä osuutta ja tummin suurinta. Väreillä ja värisävyillä viestiminen on yleistä teemakartoissa. Järkevän luokkajaon löytäminen tuotti alussa haasteita. Fanny Keräsen (2017) tavoin valitsin karttaan luokkajaon, joka jakaa havaintoarvot mahdollisimman tasaisesti eri luokkiin. 

Kuva 1. Työssäkäyvien osuus Suomen kunnissa vuonna 2015. Kartasta näkee, että työllisten suhteellinen määrä on suurinta Suomen etelä- ja länsirannikolla.

Kartassa erottuu punaisena Etelä- ja Länsi-Suomen kunnat, joissa työssäkäyvien osuus on suurin suhteessa niiden koko väestöön. Itä- ja Pohjois-Suomeen on painottuneet kunnat, joissa osuus on pienin. Poikkeuksena Keski- ja Itä-Suomessa on muutama kunta, joissa työssäkäyvien osuus on korkeinta luokkaa.

Ajattelin heti, että nuo ympäristöstään poikkeavat kunnat ovat yliopistokaupunkeja, jotka erottuvat elinvoimaisuudellaan. Kuitenkin pienen tarkastelun jälkeen huomasin, että ne ovatkin yliopistokaupunkien naapurikuntia, kuten Siilinjärvi Kuopion, Muurame Jyväskylän ja Kontiolahti Joensuun kupeessa.

Tilastokeskuksen tiedoista (Kuntien avainluvut) väestön ikäjakaumaa tarkastellessa näissä kunnissa ei kuitenkaan työikäisiä ihmisiä ole korostetun paljon, kuten ensin ajattelin. Päinvastoin, kaikissa näissä kunnissa 15-65 –vuotiaita on prosentuaalisesti koko Suomen keskiarvoa vähemmän. Lapsia eli alle 15 –vuotiaita puolestaan on keskiarvoa enemmän, jolloin vanhuksia on tienkin vähemmän. Esimerkiksi Siilinjärvellä alle 15 –vuotiaita on väestöstä jopa 20,6 prosenttia, kun koko Suomen keskiarvo on 16,3. Siilinjärven naapurikunta Juukassa, jossa työssäkäyvien osuus on maan pienintä, lasten osuus väestöstä on vain 10,9 prosenttia, mikä huomattavasti pienempi osuus kuin Siilinjärvellä. Kunnissa, joissa työssäkäyviä on paljon, on siis lapsiperheiden määrä suuri. Tämä selittää myös työvoiman sijoittumisen suurempien kaupunkien kehyskuntiin, joissa asuinkustannukset ovat pienemmät ja rakennus väljempää, mutta matka töihin naapurikuntaan on lyhyt.

Varmistin havaintoani tekemällä toisen teemakartan 0-14 vuotiaiden osuudesta kunnissa (Kuva 2.). On selkeästi havaittavissa, että Itä- ja Keksi-Suomessa samat kunnat erottuvat molemmissa kartoissa. Näissä kunnissa lapsia ja työssäkäyviä on siis naapurikuntiiaan enemmän. Helsingissä puolestaan on lasten osuus pienempi, mikä selittyy korkeilla elinkustannuksillla.

Kuva 2. Alle 14-vuotiaiden osuus kunnissa. Kartasta huomaa, että lasten osuus on suuri usein samoissa kunnissa, joissa myös työikäisten osuus on suuri.

 

 

Lähteet:

  • Kuntien avainlukuvut (2016). Tilastokeskus.  <https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2016&active1=SSS> (Luettu 31.1.17)
  • Salminen A. Part 1: Aloittelua ja korkeakoulutusta 1.2.17. <https://blogs.helsinki.fi/alexsalm/> (Luettu 1.2.17)
  • Keränen F. Ensimmäinen Kurssikerta. (30.1.17 )
    <https://blogs.helsinki.fi/fkeranen/> (Luettu 1.2.17)

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *