Kolmannella kurssikerralla puuhailtiin tietokantojen parissa. Datan kokoaminen eri lähteistä, sen yhdistely, päivittäminen sekä uuden tiedon tuottaminen vanhan perusteella ovat väistämättä eteen tulevia tehtäviä, jos haluaa esim. tehdä karttoja.
Eri lähteistä peräisin olevien tietokantojen yhdistäminen kuulostaa periaatteessa helpolta, mutta käytännössä se vaatii kärsivällisyyttä tarkistaa huolellisesti useita pudotusvalikkoja, rastitettavia ruutuja ja välilehtiä. Huomasin, että usein käyttämäni yritys ja erehdys -taktiikka ei ole MapInfon kanssa ihanteellinen: undo-nappia ei ole, ja valinnoilla on tapana jäädä kummittelemaan, vaikka ohjelman välillä sulkisikin. Päädyinkin lataamaan koko aineiston pari kertaa uudestaan.
Lopuksi teimme teemakartan Suomen suurimpien valuma-alueiden tulvaindeksistä ja järvisyydestä. Järvisyys on juuri se miltä kuulostaakin: valuma-alueella sijaitsevien järvien pinta-alan suhdetta (%) valuma-alueen pinta-alaan (SYKE 2015). Tulvaindeksi on tulvariskistä kertova luku, joka saadaan jakamalla keskiylivirtaama keskialivirtaamalla. Virtaamalla taas tarkoitetaan “uoman poikkileikkauksen läpi kulkevan vesimäärän tilavuutta aikayksikössä (m3/s). Keskivirtaama (MQ) on tietyn havaintojakson keskimääräinen virtaama ja ylivirtaama (HQ) tarkoittaa havaintojakson suurinta virtaamaa.” (SYKE 2015.) Suuri tulvaindeksi siis kertoo virtaaman suuresta vaihtelusta.
Tehtävänannossa määriteltiin tarkasti, mitä kartan on esitettävä ja kuinka tarvittavat tiedot haetaan ja lasketaan. Ainoastaan havaintojen luokittelu sekä kartan ulkoasun hienosäätö vaati pohdintaa. Tulva-alttiimmat valuma-alueet ovat tässä kartassa korostetut eli tummat, ja luokituksen suhteen päädyin viiteen luokkaan luonnollisin välein. Havaintojen jakauma oli mielenkiintoinen ja vino: hyvin suurin osa valuma-alueista osui tulvaindeksiltään 20 ja 200 välille, mutta yksi havainto löytyy luokasta yli 1100.
Valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyysprosentti
Kartan perusteella korkea järvisyysprosentti näyttäisi liittyvän matalaan tulvaindeksiin. Korkeinta järvisyys on vähemmän yllättävästi Itä-Suomen runsasjärvisillä valuma-alueilla. Matala järvisyys ja korkea tulvaindeksi liittyvät Länsi- ja Lounais-Suomeen, eli maatalousalueisiin, joilla soita on ojitettu suuressa mittakaavassa ja luonnollinen vesitalous on häiriintynyt.
Joidenkin ennusteiden mukaan (Roudier ym. 2016) ilmastonmuutos vähentäisi tulvia Suomessa. Syynä olisi lumisten talvien väheneminen: talven yli jatkuvat tasaiset vesisateet korvaisivat lumen sulamisesta aiheutuvat kevättulvat. Ennuste on tosin tehty kahden asteen lämpenemiselle, joka on melko optimistinen arvio.
Kartasta ei ulkoasun puolesta voi olla kovin ylpeä. Valuma-alueita on niin paljon, että erityisesti Pohjanmaa ja Kaakkois-Suomi näyttävät todella ahtailta. Ylipäätään järvisyyden kuvaaminen pylväillä koropleettikartan päällä ei ole minusta hienostunein ratkaisu: vaikka asetin maksimiarvoa kuvaavan pylvään korkeuden melko matalaksi pienempien arvojen luettavuuden kustannuksella, pylväät peittävät toisiaan ja taustaa näkyvistä. Myös valtionrajat ja valuma-alueiden suurimmat joet olisi mielestäni hyvä esittää tällä kartalla, mutta silloin meno olisi vielä tukkoisampaa. Pylväskritiikkiä ovat esittäneet mm. Alina Ylimäki (2017), joka kuvaa omaa, hyvin samannäköistä tuotostaan sanoilla “hyvin epämiellyttävän näköinen teos” sekä Heidi Kiviaho (2017), jonka mukaan pylväiden informaatioarvokin jää vähäiseksi. Totean, että voisin julkaista tämän karttani osana jotakin kuivaa tutkimusraporttia, mutta en kehtaisi piinata tällä suurempaa yleisöä.
Lähteet:
Kiviaho, H. (2017): Tulvaa tulvaa! <https://blogs.helsinki.fi/heivalto/2017/02/06/tulvaa-tulvaa> Luettu 6.3.2017.
Roudier ym. (2016): Projections of future floods and hydrological droughts in Europe under a +2°C global warming. Climatic Change 135: 341.
SYKE (2015): Tulvasanasto. <http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvasanasto> Luettu 5.2.2017.
Ylimäki, A. (2017): Kurssikerta 3: Takaisin paikkatiedon käsittelyyn. <https://blogs.helsinki.fi/alinayli/2017/02/02/kurssikerta-3-takaisin-paikkatiedon-kasittelyyn> Luettu 6.3.2017.