Neljännellä kurssikerralla tarkastelimme piste- ja ruutuaineistoja ja teimme omat kartat pisteaineistosta johdetun ruutuaineiston perusteella. Ruudukon avulla on mahdollista esittää tietoa kartalla ilman valmista aluejakoa.

Oma karttani esittää 7-12 -vuotiaiden määrää Vantaalla. Kouluikäiset valitsin aiheeksi sen vuoksi, että omassa asuintalossani ei kurssikerralla käytetyn väestöaineiston perusteella asu yhtään sen ikäistä — pikkulapsia ja kaikenikäisiä aikuisia kyllä löytyy. Missä lapset siis ovat, kerääntyneinä tiheiksi esiintymiksi vai? Tarkastelun kohteeksi valitsin sydäntäni lähellä olevan Vantaan.

7-12 -vuotiaiden määrä Vantaalla

Kartta perustuu ruudukkoon, jossa joka ruudun arvo on sen sisällä asuvien 7-12 -vuotiaiden määrä. Ruudun koko on 800×800 metriä, koska arvelin Mapinfon kaatumisriskin pieneksi suurella ruudukolla. Lisäksi 800 metriä on ehkä ala-asteikäisen näkökulmasta mahdollinen kävelymatka, joten yksi ruutu voisi olla tuon ikäisen lapsen reviirin kokoinen. Luokkia on tuttuun tapaan viisi, mutta kokeilin vaihteeksi erilaisia luokituksia luonnollisen välin sijaan. Päädyin räätälöityyn luokitukseen kasvavalla luokkakoolla, koska jakauma on vino ja epätasainen: suuri osa havainnoista on sumpussa skaalan matalassa päässä, mutta skaalan yläpäässä on suurta vaihtelua, vähän kuten aiemmin tehdyssä tulvariskikartassakin.

7-12 -vuotiaiden määrä + OSM

Kartta kuvaa ala-asteikäisten absoluuttista määrää, ei suhteellista osuutta: kartasta ei siis voi nähdä, miten lapsitiheys poikkeaa asukastiheydestä. Vertailun vuoksi asetin oman karttani päälle OpenStreetMap (OSM) -kartan, josta selviää, että kaupungin keskiosassa sijaitseva “tyhjä” alue on lentokenttä ja sitä ympäröivä yrityskeskittymä. Itäosan valkoinen osa (Sotunki) taas on OSM-kartalla vihreä: metsää siis, Sipoonkorven kansallispuisto ulottuu tänne asti. Länsiosan lapsiköyhä vyöhyke sijaitsee Petikon teollisuusalueen ja sen pohjoispuolella olevan pelto- ja metsäalueen kohdalla. OSM-kartan resoluutio on kuvassa järkyttävä eikä riitä kaupunginosien tarkasteluun, mutta kaupunginosakartasta (Vantaan kaupunginosat ja suuralueet) selviää, että tiiviimmät lapsikeskittymät löytyvät kaupungin itäosassa Hakunilasta, keskiosassa Pakkalasta ja länsiosassa Martinlaaksosta sekä Myyrmäestä. Näiltä alueilta löytyy ehkä kaupungin perheasuntoja ja uusia, lapsiperheille suunniteltuja asuinalueita? Kartan avulla voisi tutkia ala-asteiden optimaalista sijoittelua, jos ei osaisi tehdä kunnollista saavutettavusanalyysiä.

Jälkikäteen huomasin, että muutama muukin on tutkinut tällä kurssikerralla asukastiheyttä ja lasten sijoittumista pääkaupunkiseudulle. Anna Haukka on blogissaan (2017) julkaissut kaksi karttaa pk-seudun asukasmääristä, ja nopean vertailun perusteella Vantaan lapsimäärä- ja asukasmääräkarttojen välillä ei ole suuria eroja. Mimmi Simpura (2017) taas on käsitellyt tällä kurssikerralla lasten suhteellista osuutta väestöstä, tosin 0-12 -vuotiaita eli hieman laajemmalla ikähaarukalla. Tästäkään kartasta ei löydy suurta eroa edellisiin, tosin minun kartallani keskittyminä erottuvat Myyrmäen ja Martinlaakson alueet eivät Simpuran kartalla juuri korostu.

Lähteet:

Haukka, A. (2017): Kurssikerta 4: Shakkilauta? Ei vaan ruututeemakartta. <https://blogs.helsinki.fi/ahaukka/2017/02/08/kurssikerta-4> Luettu 1.3.2017.

Simpura, M. (2017): Lapset pääkaupunkiseudulla. <https://blogs.helsinki.fi/msimpura/2017/02/13/lapset-paakaupunkiseudulla/> Luettu 6.3.2017.

Vantaan kaupunginosat ja suuralueet. Vantaan kaupunki 1.1.2015. http://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/kaavoitus_ja_maankaytto/suuralueet_ja_kaupunginosat. Luettu 16.2.2017