Sain vastauksen pariinkin viime kerralla askarruttamaan jääneeseen kysymykseen ja tällä kerralla oppimani perusteella voisin lisätä viime kerralla tekemääni karttaan myös esim. veronalaiset tulot, mikäli tieto olisi saatavilla Helsingin eri osa-alueille ja katsoa miten tämä vertautuu muunkielisen väestön osuuteen.

Nyt käsittelimme kuitenkin kuntien välisiä eroja. Esimerkkinä toimi Lappi, koska siellä kunnat ovat pinta-alaltaan suuria ja siksi helppoja. Näin syntyperäisenä pääkaupunkiseutulaisena ajattelin kuitenkin ottaa haasteen vastaan ja katsoa, miten ympyrä- ja pylväsdiagrammit mahtuvat Uudenmaan pikkuruisiin kuntiin. No, eivät kovin hyvin: ympyrädiagrammit joko peittivät kuntarajat kokonaan alleen tai olivat niin pikkuruisia, ettei niistä saanut tolkkua. Kuvasta oli vaikea saada selkeän näköistä, koska ympyrät olivat aivan vierivieressä. Luovuin siis ympyröistä (olisin toki voinut säästää tähän esimerkkikartan, mutta ei tullut mieleen ajoissa). Pylväsdiagrammeissakin tuli ongelmia: pylväiden leveyttä ei voinut säätää alle 0,25 (mikä lie yksikkö ollutkaan kyseessä?), jolloin kahden pylvään yhteenlaskettu leveys olisi ollut 0,5 – sekin liikaa pikkuruisille kunnille kuten Kauniasille.

Ratkaisu

Päädyin lopulta tekemään monta karttaa yhdellä pylväällä – ja sekin vaati melkoista jumppaamista kuntien keskipisteiden eli pylväiden sijaintien kanssa. Vaikka tämä ei ehkä ollutkaan harjoituksen tarkoitus, mielestäni ratkaisua tuki se, että vertailemani asiat eivät olleet suuruusluokiltaan vertailukelpoisia: esimerkiksi veronalaisia tuloja ja rikosten määriä ei edes ilmoiteta samoissa yksiköissä. Lisäksi osa käyttämästäni aineistosta annettiin vain suhteellisina osuuksina. Jätin tarkoituksella legendan pois, koska mielestäni edes summittaisen absoluuttisen arvon määrääminen oli sen avulla hankalaa. Sen sijaan halusin lukijan vertailevan alueiden suhteellisia eroja. Vertailu rinnakkain aseteltujen kuvien välillä on mielestäni melko vaivatonta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Samalla jatkan hieman edelliselläkin harjoituskerralla esiin tulleesta aiheesta eli siitä, miten tilastot voidaan näyttää omien ennakko-oletusten värittäminä tai miten niitä voidaan käyttää vahvistamaan lukijoiden ennakko-oletuksia. Kuvassa 1a esitän muunkielisen väestön suhteellisen osuuden, joka on selvästi suurin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, väheten mitä kauemmas pääkaupungista etäännytään. Samaan kuvaan on liitetty pylväsdiagrammi (poliisin?) tietoon tulleiden rikosten lukumäärästä. Kartan mukaan rikoksia tapahtuu selvästi eniten muunkielisen väestön “valtaamilla” alueilla. Kuvan 1b mukaan taas muunkielisten suosimilla alueilla väestö on puolestaan selvästi korkeammin koulutettua kuin muualla. Selvä korrelaatio sen sijaan puuttuu niin kuntien välisiä veronalaisia tuloja (Kuva 1c) kuin työssäkäyvien määrää (Kuva 1d) tarkastellessa (mitä nyt Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella löytyy selvästi parempituloista väestöä). Huomaa, että kuvassa 1d kyllästyin lopulta siirtelemään pylväitä ja päätin kokeilla toista vaihtoehtoa: pylväiden ääriviivojen muuttamista valkoisiksi, jotta päällekkäisyys ei haittaisi niin paljon. Ei ehkä paras mahdollinen ratkaisu, mutta jätin esimerkiksi.

Yksi vaihtoehto olisi ollut esittää kaksi eri koropleettiteemakarttaa päällekkäin kuten esimerkiksi Laura teki. Itse pidän kuitenkin enemmän pylväistä, koska ne ovat intuitiivisesti tulkittavissa – ilman legendaakin.

Analyysi

Lopputulokseni on, että sekä kartta 1a että 1b ovat harhaanjohtavia. Kuva 1a vahvistaa negatiivista käsitystä maahanmuuttajien rikollisuudesta kun taas Kuvan 1b perusteella voisi kuvitella maahanmuuttajien enemmistön olevan korkeastikoulutettuja. Sen sijaan lähemmäksi totuutta pääsee kuvan 2 avulla: sienne minne ihmiset keskittyvät, useimmiten kehittyy myös hyvin heterogeeninen väestöpohja. Siten rikoksien lukumääräkin olisi parempi antaa väkilukuun suhteutettuna.

Extra-tehtävä

Jotten ihan miinukselle jäisi näistä yksinkertaisista kartoista, tein vielä monimutkaisemman piirakkakartan Lapin kuntiin, koska sinne mahtui paremmin (kuva 3). Tosin kainaloalueella tuli ahdasta ja ympyrät ovat pahasti päällekkäin. Kartan avulla ajattelin tarkastella työttömyysastetta suhteessa väestön ikärakenteeseen, mutta eihän se ihan niin mene… Työttömät kun kuuluvat yleensä juurikin työikäisten luokkaan, joten työttömyysasteeseen ei vauvojen ja vaarien osuus vaikuta. Joten se siitä analyysistä (no, voidaan ehkä mainita, että radikaaleja eroja väestörakenteesta ei löytynyt) enkä jaksanut vaivautua karttaa sen paremmin muokkaamaan. Esimerkiksi Tiian kartta on hieno esimerkki siitä, että pieniinkin kuntiin saa mahdutettua selkeitä ympyrädiagrammeja ja vielä paikannimistöäkin. Pitänee seuraavalla kerralla hieman harjaannuttaa omiakin taitoja objektien kokojen muokkaamisessa.

Lähteet: