Viides oppitunti: alueellista laskentaoppia

Viidennellä kurssikerralla harjoittelimme puskurointia eli tapoja määrittää alueita, joita halutaan tarkastella.

En jaksanut väsätä luvuista taulokkoa, joten ne on tässä, kauniina sekamelskana tekstin seassa, var så god:

Ensimmäisessä tehtävässä tarkastelimme lentokenttien meluvaikutusta. Malmin lentokentä kiitoradoista 2 km säteellä asuu yhteensä 52 621 asukasta, 1 km säteellä enää vain 8156. Sen sijaan Helsinki-Vantaan lähistöllä, alle 2 km päässä, asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Malmin lentokentän lähiympäristössä, vain 9729 asukasta. Pahimmalla, 65 dB:n, melualueella asuu 333 asukasta eli 3.4 % kaikista 2 km säteellä asuvista.

Ongelma ja sen ratkaisu: En onnistunut valitsemaan lentomelualueista alueita 55-65 dB, vaan laskin ensin pienimmän melualueen, 50 dB:n, asukkaat: 30 607 ja vähensin tämän kaikista 50-65 dB:n alueella asuvien määrästä, jolloin sain asukkaat vähintään 55 dB:n alueella: 11 370. Monimutkaista!

Mikäli lentokoneet laskeutuisivat kaakosta luoteeseen, tämä vaikuttaisi 24 129 asukkaan elämään. (Oletin, että 1 km leveä melualue tarkoitti vähintään 60 dB melua, koska lentomelu tiedostossa ei ollut tälle alueelle määrättyjä melualueita?)

Seuraavaksi tarkastelimme juna-asemia. Alle 500 m päässä juna-asemista asuu kartta-alueella 80 576 asukasta. Eli vajaat 17 % Vantaan 479 503 asukkaasta. Näistä työikäisiä (15-64-vuotiaita) oli 57 447 asukasta eli 71 %.

Selvittelimme vielä taajamien väestöpohjaa. Taajamissa asuu 414 371 asukasta eli aika monta prosenttia (86 %) kaikista asukkaista. Taajamissa asuu 42 323 kouluikäistä (7-15-vuotiasta). Tämä tarkoittaa, että 7596 kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella.

Taajama-alueeista kahdellakymmenellä ulkomaiden kansalaisten osuus ylittää 10 %, kuudella alueella määrä on yli 20 % ja neljällä alueella yli 30 %.

Taulukko olisi ollut kyllä kätevä verratessa lukuja toisten saamiin, mutta kävihän se näistäkin: ero esimerkiksi Samulin tuloksiin on mielestäni pieni tarkastelutavan epämääräisyyteen nähden ja erot jäävät pääosin alle 10 % ja ovat usein vain 5 %. Täytyy myös yhtyä Anniinan mietteisiin ja tunnustaa, etten jaksanut laskea laskuja MapInfossa vaan käytin siihen MatLabia, joka on mielestäni huomattavasti näppärämpi datan käsittelyssä. Todennäköisesti teen jatkossa tiedostot valmiiksi MatLabilla, vaikka esittäisinkin niiden sisällön MapInfossa.

Viimeisen tehtävän saimme valita kolmesta vaihtoehdosta. Itse valitsin PUTKIREMPPA-projektin, koska ostoaikeissa asuntoa etsivänä asia on itselleni jokseenkin ajankohtainen.

Vuosina 1965-1970 Helsingissä on rakennettu 5397 rakennusta, joista 1280 on kerrostaloja. Näissä kerrostaloissa on yhteensä 42 925 asuntoa, joissa asuu yhteeensä 71 066 asukasta. (Tein aiheesta kartankin, josta näkyi putkiremonttiyrityksille otolliset alueet, mutta olen hukannut sen jonnekin ja lisäksi blogistani on tila jo ylitetty, joten en edes saisi yhtään kuvaa lisättyä, joten olkoon.)

Edit: eikun kuva löytyikin! Yritin nimetä kaupunginosia, joilla putkiremontoitavaa on paljon. (Täytyy tosin todeta omasta kokemuksesta, että useimmiten taloyhtiöt lykkäävät remonttia niin pitkälle kuin mahdollista ja monissa 1960-luvun alkuvuosinakin rakennetuissa taloissa putkiremonttia vasta suunnitellaan, joten ihan pelkän rakennusvuoden perusteella ei remonttia voi ennustaa – ainakaan tarkasti.)

Lähivuosina putkiremontoitavien eli vuosina 1965-1970 rakennettujen kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus Helsingin eri kaupunginosissa.

Lähivuosina putkiremontoitavien eli vuosina 1965-1970 rakennettujen kerrostaloasuntojen suhteellinen osuus Helsingin eri kaupunginosissa.

Tässä piti vastausten lisäksi pohtia omaa osaamista. No, suoraan sanottuna on vaikea kuvitella miten voisin käyttää puskurointia oman tutkimukseni (fysikaalinen oseanografia) parissa. Tietenkin voisin ottaa alueen ja tarkastella suolaisuuden tai lämpötilan keskiarvoa ja hajontaa sen sisällä, mutta ongelmaksi muodostuu se, että valtamerten suolaisuus ja lämpötilajakaumat eivät koskaan ole symmetrisiä jonkun keskipisteen suhteen. Tarkasteltava alue tulisikin määrätä jokien virtaaman, jään reunan, tunnettujen virtausten, vesimassojen horisontaalisen jakauman tai pohjan topografian mukaan. Tällöin alueen saa helpommin määrättyä MapInfossakin pelkästään piirtämällä valittu alue kartalle.

Olinpas negatiivinen tällä kertaa, en jaksa edes lähdeluetteloa väsätä :-).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *