Case Suviranta 4/8

 

Welcome to Järvenpää Art Museum. Photo: Mariliis Rebane

Rain streaks and rainbows

By Mariliis Rebane and Joanna Veinio

This Friday on 1st of March Järvenpää Art Museum opens an exhibition of skies, weather conditions and meteorology in the artworks of the so called Golden Age of Finnish Art. Among others the exhibition showcases works by Albert Edelfelt, Fanny Churberg, Pekka Halonen, Eero Järnefelt and Venny Soldan-Brofeldt.

The landscape paintings of this time period are often observed through the lens of nationalism. For example during his trips to Koli over the period of 40 years Eero Järnefelt painted more than 100 paintings of this location. These works are often situated at the top of the mountain. With a pine trunk on the foreground and the rest of the Finland depicted with almost cartographic precision on the background, the paintings reveal that this is “our” land. That way the artworks gave concrete manifestation to the abstract idea of the nation.

Järnefelt was very experienced in painting the skies. Eero’s uncle Mikhail Clodtvon Jürgensburg, who is a well known Russian painter and a professor at the St. Petrsburg Academy of Arts was specialised in this genre. Järnefelt learned the skill from him when studying in St Petrsburg.

Eero Järnefelt, Clouds, late 19th century, oil on canvas, 20 x 35 cm, Järvenpää Art Museum

Even though the paintings of Järnefelt belong to the epoch of realism, he’s landscapes were not completely true to the nature. His skies were filled with metaphoric meanings and they became the scenery for the soul. Cloudy day as a symbol of the mood tells about the tradition of symbolism. Studying nature became a study of the inner atmosphere. Järnefelt has said that: “landscapes can depict humanistic thoughts, moods, truths, joy, desperation and anger”. These paintings can express feelings that otherwise are difficult to verbalise. That way the paintings also became a comparison of the characteristics that the nation and its people possessed.

How do we look at these paintings during the age, when climate change might tinge our interpretations of nature? Ville Lukkarinen writes that the attitude towards landscapes depends on the leading ideology of the moment. Do then paintings of skies, snow or lakes bring to mind a time when the nature was still untouched by the human activity?

It is true that at the turn of the century the painters were traveling to remote destinations in order to find untouched nature. At the time Finland was considered one of the rare locations in Europe were such wonder could still exist. However, the artists desire to depict natural settings was motivated by their concerns over the forest industry and aggressive saw-milling that had become the leading source of economic profit in Finland. A closer study of the paintings reveals that many of the works were actually located close to civilisation. The paintings just created the romantic illusion of the wild nature. “Harmonious and untouched nature” has been a problematic concept already then. In fact the nature has always been affected by human activity. Therefore nature and civilisation cannot be opposed to one another.

The exhibition “Sadejuovia ja pilvisäteitä”  in Järvenpää Art Museum brings new angles to the way we can interpret landscape paintings. The meteorologist Seija Paasonen is focused on what type of clouds are on the sky, the time of the day, where does the wind blow, and the temperature. All of these details give an even richer reading that can become a starting point for the story that the paintings tell. When we listen, can the paintings make us more sensitive to the extreme weather conditions of today? Can these works make us think about preserving the nature not as a separate entity but as part of our own living conditions?

Sources: Ville Lukkarinen, Annika Waenerberg: Suomi-kuvasta mielenmaisemaan, 2004, SKS.

https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2018/06/22/seija-paasonen-taiteilijoiden-taivaat-meteorologin-silmin/

Näyttelyä rakennetaan Järvenpään taidemuseossa

Sadejuovia ja pilvisäteitä

Kirjoittajat Mariliis Rebane and Joanna Veinio

Perjantaina Maaliskuun 1 päivänä avautuu Järvenpään taidemuseossa näyttely, jonka kuvissa näkyvät taivas, sääilmiöt sekä meteorologia. Mukana on monia kultakauden taitelijoita: Albert Edelfelt, Fanny Churberg, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt.

Maisemamaalauksia pidetään usein helpoimmin lähestyttävimpänä taiteenlajina. Teema muuttuu haastavaksi, kun siihen liittää merkityksiä kuvan pintatason rinnalle. Yhtäkkiä tuulessa taipuvat puut ja pelto ovatkin symboli jollekin muulle. Kultakauden taide yhdistetään usein kansalliseen heräämiseen. Teoksia onkin mahdollista tarkastella kansallisen kuvan synnyttämisen silmälasien läpi. Ville Lukkarinen kirjoittaakin, että ”maisemakuvasto osoittautui yhdeksi tehokkaimmista suomalaisuuden rakentajista”.

Suvirannan isäntä Eero Järnefelt maalasi Kolin maisemaa yli 40 vuoden ajan, teoksia syntyi noiden vuosien aikana jopa sata. Hänen Koli -aiheiset teoksensa on usein sijoitettu siten, että maisemaa katsotaan ylhäältä. Maisemassa etualalla on usein mänty ja taustalla aukeaa näkymä koskemattomaan luontoon. Ne kuvaavat ”meidän” maatamme.  Samalla erämaa ja etäinen horisontti saavat myös metaforisia merkityksiä: äärettömyys, vapaus ja utopia. Järnefeltin maisemat eivät siis ole todellisen luonnon maiseman realistisia kuvauksia.

Eero Järnefeltiä pidetäänkin yhtenä taitavimmista ”pilvimaalareista”. Erilaisia pilvimaalauksia onkin runsaasti. Ehkä kiinnostus teemaan selittyy myös tunnetun venäläisen taitelijan, Eeron enon Mikhail Clodtvon Jürgensburg, vaikutuksella? Hän toimi myös Eeron opettajana Pietarin Keisarillisessa taideakatemiassa ja oli tunnettu realistisena maisemamaalarina. Myös pilvikuvasto on symbolisessa merkityksessä. Maiseman tutkiminen ja maalaaminen ovatkin todellisen maiseman kuvaamisen sijaan kuvaksia sielun maisemaan.  Ne kuvaavat tunteita joita on muuten vaikea kuvata.

Miten nämä kuvat on katsottavissa nykyajassa, jota leimaa huoli muuttuvat ilmastosta? Ville Lukkarisen mukaan maisemamaalauksen tulkintamme on sidoksissa vallalla oleviin ideologioihin. Mitä ajatuksia kultakauden maisemat tuovat mieleemme? Mitä tulkintoja liitämme lumipeitteinen maisemaan ja pilviseen taivaaseen? Näemmekö me niissä ”viattomuuden” ajan, ennen ympäristöongelmia? Kansallisromanttinen näkökulma muutti suhdettamme luontoon ja sen arvoihin. Luonto sopi osaksi kansamme tarinaa ja sen merkitytä korosti 1880 esille noussut ajatus luonnonsuojelusta.  Kultakauden taideteokset esittävät maiseman autiona ja vapaana ihmisen toiminnasta, mutta todellisuudessa useat niistä on maalattu kaikkea muuta kuin ”erämaassa”. 

Järvenpään taidemuseon näyttelyssä maiseman katsomiseen avautuu uusi näkökulma. Niitä voi tarkastella sään ilmiöiden kautta. Näyttely pohjaa meteorologi Seija Paasosen keväällä 2018 julkaistuun kirjaan Taitelijoiden taivaat meteorologin silmin

Lähteenä: Ville Lukkarinen, Annika Waenerberg: Suomi-kuvasta mielenmaisemaan, 2004, SKS.

Näyttelyä rakennetaan Järvenpään taidemuseossa

Seuraa meitä Twitterissä: @MusStudiesHel ja #Suviranta

Case Suviranta 3/8

Who is related to whom?

Text by: Mariliis Rebane ja Joanna Veinio

A recent article in Helsinki Sanomat culture section (published on 13.2.2019) about the discovery of a new piano composition by Armas Järnefelt, reminds how difficult it is sometimes to connect people with the same name to each other. Are they related and how? Does Armas have anything to do with Suviranta? How about Tuusulajärvi artist community?

Piano in Suviranta. Photo: Mariliis Rebane

Alexander and Elisabeth (maiden name: Clodt von Jürgensburg) Järnefelt had nine children – Armas, Eero and Aino amongst them. Two of them are connected to Suviranta and Ainola: houses that are situated close to one another. Aino is Ainola’s Aino. The wife of Jean Sibelius.

And what is the role of Ahola? It is known as a home of Venny Soldan-Brofelt ja Juhani Aho. The writer Juhani Aho had a sociable personality that gathered others around him also after coming to Tuusulajärvi. Juhani and Venny moved here in 1897. Suviranta was ready in 1901 and Ainola in 1904. But what is the connection between the photographer I.K. Inha and Suviranta? He is the brother of Usko Nyström, who designed the building. This breathtaking amount of names can still be expanded with Swan’s, since the wife of Eero Järnefelt was Saimi Swan, the sister of Anni.

More than hundred years ago this network of friends and relatives gave birth to a unique artist community that was inspired by the national romanticism and played a significant role in creating the “the story of Finnishness”. The expressions of these artists, writers and composers still characterises what most of us consider unique to Finland.

Behind a group of men, there were also strong women. Amongst them, Venny was the only one who continued to earn living as an artist, while also Aino, Saimi and Maija (Halonen) were trained in arts before marrying and committing to family life. Were these women together with their children in-fact the real soul of the artist community? Even newspapers were writing about the dance parties held in the studio of Eero Järnefelt, where mostly women and children played the musical instruments. The same piano that the daughter of Jean Sibelius once played is still in the studio today.

Students with Benjamin Filene in Suviranta drawing room. Photo: Mariliis Rebane

Some of the children and grand-children that were brought up in this surrounding also continued the profession of an artist themselves. In addition to being the home of Eero Järnefelt, Suviranta has also been a studio-home for his daughter Laura Järnefelt. During our museology course also her works are inventoried next to the works of her father Eero.

Inventory students at work in Suviranta atelier. Photo: Mariliis Rebane

Kuka on kuka –sukulaisuuden sekamelska

Kirjoittajat: Mariliis Rebane ja Joanna Veinio

Lukiessani Helsingin Sanoman kulttuuriosaston 13.2.2019 juttua Armas Järnefeltin unohtuneen pianoteoksen löytymisestä, mieleeni tuli, kuinka vaikea joskus on hahmottaa kuinka saman nimiset henkilöt liittyvät toisiinsa. Ovatko he sukua ja mitä kautta? Miten Armas liittyy Suvirantaan? ja Tuusulanjärven taitelijayhteisöön?

Alexander ja Elisabeth (synt. Clodt von Jürgensburg) Järnefeltin yhdeksän lapsen joukosta löytyvät Armas sekä Eero sekä Aino. Heistä kaksi jälkimmäistä liittyvät Suvirantaa sekä Ainolaan, lähellä tosiaan sijaitsevaan taloon. Aino on siis Ainolan Aino! Jean Sibeliuksen vaimo.

Entä mikä on Aholan rooli? Se tunnetaan Venny Soldan-Brofeltin ja Juhani Ahon kotina. Juhani Aho saattaa olla syypää tähän kulttuurikeskittymään, sillä hän tuntui kokoavan ja houkuttelevan ympärilleen muita.

Aholaan (silloin Vårbacka) Juhani ja Venny muuttivat vuonna 1897. Suviranta valmistui vuonna 1901 ja Ainola 1904. Mutta miten liittyy valokuvaaja I.K. Inha Suvirantaan? Hän on talon suunnitelleen arkkitehdin Usko Nyströmin veli. Tähän jo hengästyttävään nimien rykelmään liittyvät myös Swanit, sillä Eero Järnefeltin vaimo on Saimi Swan, Annin sisar.

Runsas satavuotta sitten tämä sukulaisuuden ja ystävyyden verkosto synnytti aivan omanlaisensa kansallisromanttisen taitelijayhteisön, joka oli merkittävässä roolissa luotaessa ”suomalaisuuden tarinaa”. Nämä kuvataiteilijat, kirjailijat ja säveltäjät loivat sen mitä useat meistä pitävät suomalaisuutena. HS Artikkelissa mainitaankin juhlat joita järjestettiin Suvirannassakin ilmeisesti useitakin.

Miesten taustalla on myös joukko naisia. Riitta Konttinen kirjoittaakin, että ”yhteisön naiset olivat sen syntymisen, sen kodeissaan kehittyneen elämäntavan […] harjoitetun taiteen kannalta keskeisiä”. Näistä naisista ainoastaan Vennylle taide oli ansiotyötä ja muuta muut –Aino, Saimi ja Maija (Halonen) olivat kukin taideammattilaisia ennen naimisiin menoaan. Loivatko itseasiassa nämä naiset yhteisön yhdessä lasten kanssa? Heidän lapsensa ja lapsenlapsensa kasvoivat taitelijayhteisössä ja osasta heistä tuli myös taitelijoita.

Suviranta onkin Eero Järnefeltin rinnalla myös Laura Järnfeltin ateljeekoti. Museologian projektin aikana myös hänen teoksiaan inventoidaan ja ne saavat sijansa isä Eeron teosten rinnalla.

Tekstin lähteenä käytetty myös Riitta Konttisen teosta Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taitelijayhteisö. 2013. Siltala-kustannus.

PS. Huomasithan Helsingin Sanomien jutun 24.2.2019 Suvirannasta.

Seuraa meitä Twitterissä: @MusStudiesHel ja #Suviranta

 

 

 

Case Suviranta 2/8

 

Inventaarioryhmä työssään 11.2.2019. Kuva: Mariliis Rebane

Suviranta ei uinu talviunessa

Kirjoittajat: Mariliis Rebane ja Joanna Veinio

Suvirannan taitelijahuvila, Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekoti on jälleen avoinna ennakkovarauksella kesäkaudella 2019.  Mutta mitä taitelijakodissa tapahtuu talvella? Päinvastoin kun voisi olettaa ei siellä uinuta talviunessa vaan kevättalven 2019 aikana Helsingin yliopiston museologian opiskelijat valmistelevat erilaisia projekteja kevättä ja kesää varten. Tulevina viikkoina esittelemme blogissa eri näkökulmista Museum Project Management jakson opiskelijoiden projekteja – kerromme mitä tapahtuu talvisessa Suvirannassa.

Kaukana on vielä kesä ja lumi peittää rakennuksen katon ja sitä ympäröivän englantilastyyliseen puutarhaan. Taustalla voi kuvitella siintävän Tuusulanjärven. Sisällä kuitenkin tapahtuu, kun eri teemoihin painottuvat opiskelijaryhmät ovat talossa Anna-Kaisa ja Juhani Kolehmainen vieraina. Opiskelijat ovat siirtyneet luentosalista Järvenpään Ainolaan autenttiseen kohteeseen.

Luonnoskansioissa on vielä paljon tutkimatonta tietoa. Kuva: Mariliis Rebane

Noin parinkymmenen opiskelijan ryhmä tekee kevään 2019 aikana useita erillisiä projekteja Järvenpään taidemuseolle. Osa näistä jää kävijöiltä huomaamatta, sillä tekeillä on peruskartoitusta näkyvien projektien rinnalla.

Kävijältä jää näkymättömiin kolmen inventaarioryhmän työ. He keskittyvät inventoimaan ateljeessa, sillä kaupunki osti irtaimistoa itse rakennuksen ja puutarhan lisäksi. Tekeillä on myös rakennuksen merkitysanalyysi.

Tulevaisuuden museokävijälle näkyviä projekteja ovat kahden ryhmän suunnittelussa olevat tulevat näyttelyt mm. Pop-Up näyttelyä. Yksi ryhmä miettii tapoja yleisötyöhön. Myös Suvirannan brändiä kehitetään yhteistyössä kaupungin ja museon kanssa.

Tulevina viikkoina tiedossa on siis paljon mielenkiintoisia näkökulmia Suvirantaan sekä museotyöhön.

Museum Project Management jakso on osa museologian opintoja ja tänä kevään kurssilla tehdään yhteistyöprojekti rvenpään taidemuseon kanssa. Opiskelijoilla on uniikki mahdollisuus päästä mukaan, kun vuosi sitten ostettu Suviranta vähitellen muuntuu ja sen merkitys Tuusulan taiteiljayhteisölle muuttuu näkyväksi.

Chess table in Suviranta made by Eero. Photo: Mariliis Rebane

Suviranta Doesn’t Sleep in Winter

Kirjoittajat: Mariliis Rebane ja Joanna Veinio

Artist villa Suviranta, a former home of Eero and Saimi Järnefelt, is open for pre-booked tours also during the summer-season of 2019. But what happens in the home when it is covered by thick snow during the winter? Contrary to what one might expect, Suviranta does not sleep. Instead Helsinki University’s museology students are visiting Anna-Kaisa and Juhani Kolehmainen and preparing different projects for the upcoming seasons. During the next weeks we will present the Museum Project Management course from various perspectives – and let you know what happens in Suviranta during the winter months.

A group of few dozen students are working on different projects: Some are inventorying the artist studio, because Järvenpää city also obtained some of the belongings in addition to the house and the garden. Others are doing the significance analyses of the building itself. Two groups are planning future exhibitions. One is thinking about audience engagement. Yet another group is concerned with the future branding of the Suviranta. In the following weeks, we will take a closer look at each project.

Museum Project Management course is part of museology studies and it is organised in collaboration with Järvenpää Art Museum. Students have a unique possibility to take action, when Suviranta is gradually shifting it’s form and becoming an even more significant part of Tuusula artist community.

Follow us in Twitter: @MusStudiesHel and #Suviranta

Case Suviranta 1/8

Kuva: Järvenpään kaupunki

Case Suviranta alkaa – Taiteilija Eero Järnefeltin ateljeekoti museologian kurssikohteena

Kirjoittajat: Mariliis Rebane ja Joanna Veinio

Suviranta on osa Tuusulanjärven taitelijayhteisöä, jota voi pitää Suomessa täysin uniikkina ilmentymänä 1800-luvun lopun nationalismin vaikutuksesta taiteessa. Nykypäivänä Tuusulan järven rannalla on useita kotimuseoita, joiden joukkoon nyt Suvirantakin liittyy yhä tiiviimmin.

Suvirannan on suunnitellut arkkitehti Usko Nyström, mutta taiteilija Eero Järnefelt osallistui myös itse rakennuksen suunnitteluun. Ajan hengen mukaisesti Eero Järnefelt oli monitaitaja. Taitelija teki kotiinsa itse useita huonekaluja kuten esim. ateljeessa olevan shakkipöydän.

Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen Suviranta on rakennettu järvenrantatontille. Kelta-vihreä julkisivu, jossa näkyy vaikutteita englantilaisesta maaseutukartanoista sekä Arts and Crafts –liikkeestä leimaavat tätä puujugend rakennusta. Kyse on taitelijahuvilasta, jonka rehevää englantilaistyylistä puutarhaa peittää näin talvella lumi. Rakennus, sen interiööri ja myös puutarha esiintyykin useissa taitelijan teoksissa, se on selvästi ollut hänelle rakas. Tämä 1900-luvun alkupuolen tunnelman voi nykyäänkin tuntea talon sisällä.

Rakennusta alettiin rakentaa vuonna 1900 ja perhe pääsi muuttamaan keskinäiseen taloon kesällä 1901. Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekoti on ollut suvun kotina jo yli sata vuotta. Tänä päinäkin se vielä jatkaa kotina Eero Järnefeltin tyttärenpojan Juhani Kolehmaisen ja hänen vaimonsa Anna-Kaisan käytössä. He ovat jo vuosien ajan mahdollistaneet ryhmien vierailut Suvirantaan, mutta nyt kaupungin taidemuseo on ottamassa pieniä uusia askelia kohti sitä, että rakennus muuntuu vähitellen museoksi.

Tämän yli 100-vuotiaan rakennuksen historiassa on alkamassa uusi aikakausi sillä vuosi sitten tammikuussa 2018 rvenpään kaupunki osti Suvirannan rakennuksen sekä osan irtaimistosta. Kuten jo aiempinakin vuosina myös viime kesänä rakennus ja sen puutarha olivat avoinna ryhmille. Tulevan kesän toimintaan haetaan uusia aluevaltauksia ja ideoita yhdessä Helsingin yliopiston museologianMuseum Project Management jakson opiskelijoiden kanssa.

Lähteenä tekstissä myös julkaisut:

Suviranta – Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekoti. Leena Lindqvist, Iina Koskinen, Julia Donner, Juhani Kolehmainen 2017. (toim. Liisa Steffa).

Tarinoita Tuusulanjärven rannalta – Suvirannan isännän Juhani Kolehmaisen kertomuksia ja esitelmiä Taiteilijayhteisöstä /  Kirjoittaja Juhani Kolehmainen 2015. (toim. Tarja Vuokkovaara).

First Visit to Suviranta. Photo: NR

Case Suviranta – Artist Eero Järnefelt’s former atelier home as a scene for a museology course

By Mariliis Rebane and Joanna Veinio

Suviranta is a former home of Finnish artist Eero Järnefelt and it is situated on the shore of lake Tuusulanjärvi, about 35 km north from Helsinki. Built in 1901 the house has been a significant part of the artist community that settled in the region at the end of the 19th century. With inhabitants such as Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Pekka Halonen as well as many others, Tuusulanjärvi become a central location within the process of building the national identity of Finland. Today the area is known for it’s many house museums and Suviranta is in the process of becoming one of them.

The building of Suviranta is designed by the architect Usko Nyström, but the artist that lived here – Eero Järnefelt – was involved in planning of the house. In the spirit of the Arts and Crafts movement, he also built furniture for their new home. These interior details continue keeping alive the atmosphere of the early 20th century.

During this winter the building, that takes after the example of the English country estate, as well as the large garden, are covered by thick snow. The house, garden and the family, that has been living here, is recognisable to those that know the works of Järnefelt. These paintings become the testament to how dear this place was for the artist.

Suviranta has been in the hands of the family for over 100 years now. Today it continues being a home for Eero Järnefelt’s grandson Juhani Kolehmainen and his wife Anna-Kaisa.

Now the building embarks on a new chapter since in January 2018 the city of Järvenpää became the new owner of the house. As previously, the building and it’s garden continues to welcome visitors also during the upcoming summer. Järvenpää Art Museum, that Suviranta is now part of, is working together with Helsinki University museology students in the frames of the course Museum Project Management to set the building onto it’s new path of becoming an island in the archipelago of Tuusulanjärvi house museums.

Follow us in Twitter: @MusStudiesHel and #Suviranta