Case Suviranta 3/8

Who is related to whom?

Text by: Mariliis Rebane ja Joanna Veinio

A recent article in Helsinki Sanomat culture section (published on 13.2.2019) about the discovery of a new piano composition by Armas Järnefelt, reminds how difficult it is sometimes to connect people with the same name to each other. Are they related and how? Does Armas have anything to do with Suviranta? How about Tuusulajärvi artist community?

Piano in Suviranta. Photo: Mariliis Rebane

Alexander and Elisabeth (maiden name: Clodt von Jürgensburg) Järnefelt had nine children – Armas, Eero and Aino amongst them. Two of them are connected to Suviranta and Ainola: houses that are situated close to one another. Aino is Ainola’s Aino. The wife of Jean Sibelius.

And what is the role of Ahola? It is known as a home of Venny Soldan-Brofelt ja Juhani Aho. The writer Juhani Aho had a sociable personality that gathered others around him also after coming to Tuusulajärvi. Juhani and Venny moved here in 1897. Suviranta was ready in 1901 and Ainola in 1904. But what is the connection between the photographer I.K. Inha and Suviranta? He is the brother of Usko Nyström, who designed the building. This breathtaking amount of names can still be expanded with Swan’s, since the wife of Eero Järnefelt was Saimi Swan, the sister of Anni.

More than hundred years ago this network of friends and relatives gave birth to a unique artist community that was inspired by the national romanticism and played a significant role in creating the “the story of Finnishness”. The expressions of these artists, writers and composers still characterises what most of us consider unique to Finland.

Behind a group of men, there were also strong women. Amongst them, Venny was the only one who continued to earn living as an artist, while also Aino, Saimi and Maija (Halonen) were trained in arts before marrying and committing to family life. Were these women together with their children in-fact the real soul of the artist community? Even newspapers were writing about the dance parties held in the studio of Eero Järnefelt, where mostly women and children played the musical instruments. The same piano that the daughter of Jean Sibelius once played is still in the studio today.

Students with Benjamin Filene in Suviranta drawing room. Photo: Mariliis Rebane

Some of the children and grand-children that were brought up in this surrounding also continued the profession of an artist themselves. In addition to being the home of Eero Järnefelt, Suviranta has also been a studio-home for his daughter Laura Järnefelt. During our museology course also her works are inventoried next to the works of her father Eero.

Inventory students at work in Suviranta atelier. Photo: Mariliis Rebane

Kuka on kuka –sukulaisuuden sekamelska

Kirjoittajat: Mariliis Rebane ja Joanna Veinio

Lukiessani Helsingin Sanoman kulttuuriosaston 13.2.2019 juttua Armas Järnefeltin unohtuneen pianoteoksen löytymisestä, mieleeni tuli, kuinka vaikea joskus on hahmottaa kuinka saman nimiset henkilöt liittyvät toisiinsa. Ovatko he sukua ja mitä kautta? Miten Armas liittyy Suvirantaan? ja Tuusulanjärven taitelijayhteisöön?

Alexander ja Elisabeth (synt. Clodt von Jürgensburg) Järnefeltin yhdeksän lapsen joukosta löytyvät Armas sekä Eero sekä Aino. Heistä kaksi jälkimmäistä liittyvät Suvirantaa sekä Ainolaan, lähellä tosiaan sijaitsevaan taloon. Aino on siis Ainolan Aino! Jean Sibeliuksen vaimo.

Entä mikä on Aholan rooli? Se tunnetaan Venny Soldan-Brofeltin ja Juhani Ahon kotina. Juhani Aho saattaa olla syypää tähän kulttuurikeskittymään, sillä hän tuntui kokoavan ja houkuttelevan ympärilleen muita.

Aholaan (silloin Vårbacka) Juhani ja Venny muuttivat vuonna 1897. Suviranta valmistui vuonna 1901 ja Ainola 1904. Mutta miten liittyy valokuvaaja I.K. Inha Suvirantaan? Hän on talon suunnitelleen arkkitehdin Usko Nyströmin veli. Tähän jo hengästyttävään nimien rykelmään liittyvät myös Swanit, sillä Eero Järnefeltin vaimo on Saimi Swan, Annin sisar.

Runsas satavuotta sitten tämä sukulaisuuden ja ystävyyden verkosto synnytti aivan omanlaisensa kansallisromanttisen taitelijayhteisön, joka oli merkittävässä roolissa luotaessa ”suomalaisuuden tarinaa”. Nämä kuvataiteilijat, kirjailijat ja säveltäjät loivat sen mitä useat meistä pitävät suomalaisuutena. HS Artikkelissa mainitaankin juhlat joita järjestettiin Suvirannassakin ilmeisesti useitakin.

Miesten taustalla on myös joukko naisia. Riitta Konttinen kirjoittaakin, että ”yhteisön naiset olivat sen syntymisen, sen kodeissaan kehittyneen elämäntavan […] harjoitetun taiteen kannalta keskeisiä”. Näistä naisista ainoastaan Vennylle taide oli ansiotyötä ja muuta muut –Aino, Saimi ja Maija (Halonen) olivat kukin taideammattilaisia ennen naimisiin menoaan. Loivatko itseasiassa nämä naiset yhteisön yhdessä lasten kanssa? Heidän lapsensa ja lapsenlapsensa kasvoivat taitelijayhteisössä ja osasta heistä tuli myös taitelijoita.

Suviranta onkin Eero Järnefeltin rinnalla myös Laura Järnfeltin ateljeekoti. Museologian projektin aikana myös hänen teoksiaan inventoidaan ja ne saavat sijansa isä Eeron teosten rinnalla.

Tekstin lähteenä käytetty myös Riitta Konttisen teosta Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taitelijayhteisö. 2013. Siltala-kustannus.

PS. Huomasithan Helsingin Sanomien jutun 24.2.2019 Suvirannasta.

Seuraa meitä Twitterissä: @MusStudiesHel ja #Suviranta

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *