Case Suviranta 4/8

 

Welcome to Järvenpää Art Museum. Photo: Mariliis Rebane

Rain streaks and rainbows

By Mariliis Rebane and Joanna Veinio

This Friday on 1st of March Järvenpää Art Museum opens an exhibition of skies, weather conditions and meteorology in the artworks of the so called Golden Age of Finnish Art. Among others the exhibition showcases works by Albert Edelfelt, Fanny Churberg, Pekka Halonen, Eero Järnefelt and Venny Soldan-Brofeldt.

The landscape paintings of this time period are often observed through the lens of nationalism. For example during his trips to Koli over the period of 40 years Eero Järnefelt painted more than 100 paintings of this location. These works are often situated at the top of the mountain. With a pine trunk on the foreground and the rest of the Finland depicted with almost cartographic precision on the background, the paintings reveal that this is “our” land. That way the artworks gave concrete manifestation to the abstract idea of the nation.

Järnefelt was very experienced in painting the skies. Eero’s uncle Mikhail Clodtvon Jürgensburg, who is a well known Russian painter and a professor at the St. Petrsburg Academy of Arts was specialised in this genre. Järnefelt learned the skill from him when studying in St Petrsburg.

Eero Järnefelt, Clouds, late 19th century, oil on canvas, 20 x 35 cm, Järvenpää Art Museum

Even though the paintings of Järnefelt belong to the epoch of realism, he’s landscapes were not completely true to the nature. His skies were filled with metaphoric meanings and they became the scenery for the soul. Cloudy day as a symbol of the mood tells about the tradition of symbolism. Studying nature became a study of the inner atmosphere. Järnefelt has said that: “landscapes can depict humanistic thoughts, moods, truths, joy, desperation and anger”. These paintings can express feelings that otherwise are difficult to verbalise. That way the paintings also became a comparison of the characteristics that the nation and its people possessed.

How do we look at these paintings during the age, when climate change might tinge our interpretations of nature? Ville Lukkarinen writes that the attitude towards landscapes depends on the leading ideology of the moment. Do then paintings of skies, snow or lakes bring to mind a time when the nature was still untouched by the human activity?

It is true that at the turn of the century the painters were traveling to remote destinations in order to find untouched nature. At the time Finland was considered one of the rare locations in Europe were such wonder could still exist. However, the artists desire to depict natural settings was motivated by their concerns over the forest industry and aggressive saw-milling that had become the leading source of economic profit in Finland. A closer study of the paintings reveals that many of the works were actually located close to civilisation. The paintings just created the romantic illusion of the wild nature. “Harmonious and untouched nature” has been a problematic concept already then. In fact the nature has always been affected by human activity. Therefore nature and civilisation cannot be opposed to one another.

The exhibition “Sadejuovia ja pilvisäteitä”  in Järvenpää Art Museum brings new angles to the way we can interpret landscape paintings. The meteorologist Seija Paasonen is focused on what type of clouds are on the sky, the time of the day, where does the wind blow, and the temperature. All of these details give an even richer reading that can become a starting point for the story that the paintings tell. When we listen, can the paintings make us more sensitive to the extreme weather conditions of today? Can these works make us think about preserving the nature not as a separate entity but as part of our own living conditions?

Sources: Ville Lukkarinen, Annika Waenerberg: Suomi-kuvasta mielenmaisemaan, 2004, SKS.

https://annelinkirjoissa.wordpress.com/2018/06/22/seija-paasonen-taiteilijoiden-taivaat-meteorologin-silmin/

Näyttelyä rakennetaan Järvenpään taidemuseossa

Sadejuovia ja pilvisäteitä

Kirjoittajat Mariliis Rebane and Joanna Veinio

Perjantaina Maaliskuun 1 päivänä avautuu Järvenpään taidemuseossa näyttely, jonka kuvissa näkyvät taivas, sääilmiöt sekä meteorologia. Mukana on monia kultakauden taitelijoita: Albert Edelfelt, Fanny Churberg, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt.

Maisemamaalauksia pidetään usein helpoimmin lähestyttävimpänä taiteenlajina. Teema muuttuu haastavaksi, kun siihen liittää merkityksiä kuvan pintatason rinnalle. Yhtäkkiä tuulessa taipuvat puut ja pelto ovatkin symboli jollekin muulle. Kultakauden taide yhdistetään usein kansalliseen heräämiseen. Teoksia onkin mahdollista tarkastella kansallisen kuvan synnyttämisen silmälasien läpi. Ville Lukkarinen kirjoittaakin, että ”maisemakuvasto osoittautui yhdeksi tehokkaimmista suomalaisuuden rakentajista”.

Suvirannan isäntä Eero Järnefelt maalasi Kolin maisemaa yli 40 vuoden ajan, teoksia syntyi noiden vuosien aikana jopa sata. Hänen Koli -aiheiset teoksensa on usein sijoitettu siten, että maisemaa katsotaan ylhäältä. Maisemassa etualalla on usein mänty ja taustalla aukeaa näkymä koskemattomaan luontoon. Ne kuvaavat ”meidän” maatamme.  Samalla erämaa ja etäinen horisontti saavat myös metaforisia merkityksiä: äärettömyys, vapaus ja utopia. Järnefeltin maisemat eivät siis ole todellisen luonnon maiseman realistisia kuvauksia.

Eero Järnefeltiä pidetäänkin yhtenä taitavimmista ”pilvimaalareista”. Erilaisia pilvimaalauksia onkin runsaasti. Ehkä kiinnostus teemaan selittyy myös tunnetun venäläisen taitelijan, Eeron enon Mikhail Clodtvon Jürgensburg, vaikutuksella? Hän toimi myös Eeron opettajana Pietarin Keisarillisessa taideakatemiassa ja oli tunnettu realistisena maisemamaalarina. Myös pilvikuvasto on symbolisessa merkityksessä. Maiseman tutkiminen ja maalaaminen ovatkin todellisen maiseman kuvaamisen sijaan kuvaksia sielun maisemaan.  Ne kuvaavat tunteita joita on muuten vaikea kuvata.

Miten nämä kuvat on katsottavissa nykyajassa, jota leimaa huoli muuttuvat ilmastosta? Ville Lukkarisen mukaan maisemamaalauksen tulkintamme on sidoksissa vallalla oleviin ideologioihin. Mitä ajatuksia kultakauden maisemat tuovat mieleemme? Mitä tulkintoja liitämme lumipeitteinen maisemaan ja pilviseen taivaaseen? Näemmekö me niissä ”viattomuuden” ajan, ennen ympäristöongelmia? Kansallisromanttinen näkökulma muutti suhdettamme luontoon ja sen arvoihin. Luonto sopi osaksi kansamme tarinaa ja sen merkitytä korosti 1880 esille noussut ajatus luonnonsuojelusta.  Kultakauden taideteokset esittävät maiseman autiona ja vapaana ihmisen toiminnasta, mutta todellisuudessa useat niistä on maalattu kaikkea muuta kuin ”erämaassa”. 

Järvenpään taidemuseon näyttelyssä maiseman katsomiseen avautuu uusi näkökulma. Niitä voi tarkastella sään ilmiöiden kautta. Näyttely pohjaa meteorologi Seija Paasosen keväällä 2018 julkaistuun kirjaan Taitelijoiden taivaat meteorologin silmin

Lähteenä: Ville Lukkarinen, Annika Waenerberg: Suomi-kuvasta mielenmaisemaan, 2004, SKS.

Näyttelyä rakennetaan Järvenpään taidemuseossa

Seuraa meitä Twitterissä: @MusStudiesHel ja #Suviranta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *