Case Suviranta 6/8

On our first visit to Suviranta, as the guests of Anna-Kaisa and Juhani Kolehmainen, my attention was first captured by the paintings that fill all walls. The impressive collection of artworks has been part of Suviranta’s identity already from the beginning. This is why the tapestry that presents these works becomes visible only once I learn that it is made out of fabric and not paper like most of the tapestry.

Compared to the wallpaper samples Museovirasto has gathered in the Tapettitietokanta, walls in Suviranta are very modest. Only the tapestry of the upstairs bedroom have graphic decorations on them. These motives were painted by Saimi Järnefelt, with the aid of the template made by their husband. The decorations have led art historians to believe that Marsh Marigolds in Eero Järnefelt’s paintings symbolise Suviranta. As the same time, other artist homes of that period did not have any tapestry at all. Instead they were happy to reveal the log walls in a manner that was also appropriate to their Karelian style buildings. Tapestry made out of fabric is not completely unique. In Takila – another villa designed by Usko Nyström around that time – a similar technique is used to cover the walls.

Marsh Marigolds on the wallpaper in the bedroom. Image: Iina Liljendahl

The thesis of conservaton student Iina Liljendahl from Metropolia focus on the Suviranta’s sackcloths tapestry that is still present in the hall, studio and in onebedroomof the building. Three generation have lived in this house since the tapestry was first installed between 1901 and 1910 and their lives have left marks also on the walls. We interviewed conservator Iina about the material studies that they made of the tapestry.

You first took a test sample of the tapestry in order to determine what material the tapestry was made out of. Could you describe the process and the findings?

The goal of the thesis was to determine the material of those tapestries, in order to define the appropriate conservation plan later. I figured that the tapestries could be burlap sackcloth, because the fabric looked rough and fibres seemed thickish when compared to linen for example. To assure that, I took a sample of the fabric from a place that is invisible, and made fibranalysis in the laboratory, in order to compare single fibres to reference samples. My guess was proven accurate and the fibres were burlap.

Fibre sample from the Suviranta hall. Image: Iina Liljendahl

What qualities make this for a resistance material in this kind of use?

Sackcloth was perhaps chosen for the tapestry in Suviranta because it is quite cheep when compared to other fabrics and probably it was easy to acquire when the building was decorated. As such, it has been a good choice because sackcloth is rigid and it does not stretch. When the fabric is too sensitive to stretching, it can cause sacking.

Canvases are sometimes made from burlap. However, the untreated fabric absorbs a lot of the oil and paint. This is why canvases are usually treated. Does the same apply for the tapestry?

It is true that you cannot apply paint straight onto the sackcloth, because the fabric absorbs it therefore the painting will become weak and can break easily. In order to make the fabric tighter and more resilient, it is treated with a thin layer of animal glue or starch glue.

How many different layers of paint are there and were the walls originally the same colour?

Two layers of paint, that are the same colour, can be found from the sackcloth tapestries. The original layer is glue paint and the latest layer is acrylic paint. It is known that the tapestries have been maintained at least once, and it was done precisely in the same colour as the original glue paint.

You also made conservation successions. What procedures would you consider most urgent?

Despite their age, the tapestries are still in a pretty good condition, but they are in the need of a light surface clean for example by removing dust with a hoover or a goat hair brush. The holes that are caused by nails holding the artworks, can be repaired with a painted Japanese paper, since these are so small that they do not have any effect on the structure of the fabric, rather they are an aesthetic issue.

Suvirannan salin säkkikangastapetin sävy. Kuva: Iina Liljendahl
100-kertainen mikroskooppikuva säkkikangastapetista. Kuva: Iina Liljendahl

Jo ensimmäisellä vierailulla Suvirannan ateljeehen jäin miettimään kuinka samanlainen ja erilainen se on verrattuna moniin muihin Tuusulanjärven taitelijakoteihin tai vaikkapa Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspäähän.

Pekka Halonen, Ateljeen sisäkuva (yksityiskohta). Kuva: Tuusulan taidemuseo

himpänä on Pekka Halosen Halosenniemen ateljeekodin tunnelma. Molemmissa tiloissa on takka, parvi sekä puulattia – sekä tietysti ikkuna. Suvirannan seinät eivät kuitenkaan ole hirsipinnalla vaan ne ovat huomaamattoman vaaleat ja antavat tilaa seiniä täyttäville maalauksille. Vasta tarkemmalla tarkastelulla huomaan, että niitä peittää tapetti ja vasta sen jälkeen selviääkin, että itse tapetti on alkuperäinen ennen 1910-lukua asennettu säkkikangastapetti.

Tapettia on ateljeen lisäksi salissa ja yläkerran makuuhuoneessa. Tämä harvinainen tapetti on hyvin erilainen, kun perinteisesti Arts and Crafts rakennuksiin liitetyt värikkäät ja näyttävät tapetit. Eroa voi verrata vaikkapa Victoria ja Albert -museo verkkosivulta löytyviin William Morrisin tapetteihin. Sitä unohtaa usein kuinka näinkin arkisella asialla voi olla kiehtova historia. Kiinnostuneille suosittelenkin V&A verkkosivujen lisäksi Museoviraston rakennushistorian osaston Tapettitietokantaa. Sitä selaillessa voi upota menneiden vuosisatojen tunnelmiin!

Onneksi Suvirannan tapetit ovat varsin tuoreen opinnäytetyön aiheena ja niistä on saatavilla paljon mielenkiintoista lisätietoa. Iina Liljendal on tehnyt Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimuksen: Jäljet Suvirannan seinissä – Säkkikangastapettien materiaalitutkimus ja konservointiehdotus. Tutkimus sisältää alkuperäisten säkkikangastapettien materiaalitutkimuksen ja konservointiehdotuksen.  Olikin kiehtovaa kuulla häneltä itseltään vähän lisätietoa tästä huomaamattomasta kulttuuriaarteesta.

Iina- kerro vähän tarkemmin, miten tapetin tunnistaminen tapahtui?

Opinnäytteen tarkoituksena oli siis selvittää näiden säkkikangastapettien materiaali, jotta myöhemmin niille pystyttäisiin tarvittaessa määrittelemään sopivat konservointitavat. Alustavasti olin arvellut, että tapetit voisivat olla juutista valmistettua säkkikangasta, koska kangas vaikutti silmämääräisesti karkealta ja kuteet paksuhkoilta, verrattuna esimerkiksi pellavaan. Asian varmistamiseksi otin kangasnäytteen huomaamattomasta paikasta ja tein laboratoriossa kuituanalyysin, jossa vertasin kankaan yksittäisiä kuituja eri kasvikuitujen referenssinäytteisiin. Arvelut osoittautuivat oikeaksi ja kuidut juuteiksi.

Onko sinulla arvioita siitä, miksi säkkikangas-tapetti on valittu ateljeen seinämateriaaliksi?

Säkkikangas lienee valittu Suvirannan seinämateriaaliksi sen vuoksi että se on melko edullista verrattuna muihin kankaisiin ja varmaankin sitä on ollut helposti saatavilla siihen aikaan, kun rakennuksen sisustamista on alettu pohtimaan. Sinällään hyvä valinta, sillä säkkikankaan juuttikuitu on jäykkää eikä juurikaan veny.  Liiallinen venymisherkkyys tällaisilla seiniin kiinnitetyillä kankailla voi aiheuttaa kankaan ”pussiutumista”.

Säkki- eli juuttikangasta käytetään usein myös maalauspohjana. Ilman käsittelyä se imee runsaasti väriä. Näkyykö tämä sama ilmiö tapetissa?

Suoraan säkkikankaseen ei tosiaan maalia voi sivellä, sillä kangas imee maalin ja maalauksesta tulee heikko ja helposti murtuva. Jotta kankaasta saataisiin tiiviimpi ja läpipääsemättömämpi on perinteisesti kangas käsitelty ennen maalausta esimerkiksi ohuesti eläinliimalla tai tärkkelyspitoisella liisterillä.

Teit tutkimuksessasi maalipintojen poikkileikkauksen. Kuinka monta kerroksia oli ja olivatko seinä alun perin samanvärisiä?

Säkkikangastapeteista löytyi kaksi maalikerrosta, jotka olivat saman sävyisiä. Alkuperäinen maalikerros on liimamaalia ja  toinen, viimeiseksi maalattu, akrylaattimaalia. Tiedetään että tapeteille on ainakin kerran tehty huoltomaalaus ja se on tehty täsmälleen samaan sävyyn kuin alkuperäinen liimamaali.

Otit työssäsi kantaa myös konservointiin. Mitkä toimenpiteet olisi sinusta hyvä tehdä ensimmäisenä?

Säkkikankaat ovat iästään huolimatta melko hyvässä kunnossa mutta kaipaisivat kevyttä pintapuhdistusta esimerkiksi irtopölyn poistamista imurin ja vuohenkarvasiveltimen avulla.  Naulanreiät ja muut pienet vauriot voisi peittää värjätyllä japaninpaperilla, sillä nämä vauriot ovat niin pieniä ettei niillä ole juuri vaikutusta kankaan rakenteeseen, vaan ovat lähinnä esteettinen ongelma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *