5 Case Vehkalahti – Ensimmäisen ryhmän esittely │ Introduction of the first group

Miira Lankinen

 

Ryhmän teemana – Yhteisön voimaannuttaminen

Pysymme samassa tematiikassa kuin viime viikon postauksessa, mutta pääsemme vihdoin tutustumaan ensimmäiseen ryhmäämme! Tulemme tässä blogin edetessä esittelemään kaikki ryhmät, mutta aloitamme tällä kertaa yhteisön voimaannuttamiseen keskittyvästä ryhmästä.

 

Leikkikaluja Vehkalahdessa / Toys in Vehkalahti. Photo: Miira Lankinen

 

Kuinka monta jäsentä ryhmässänne on ja mitkä teidän nimenne ovat?

– Ryhmässämme on kolme jäsentä. Nimemme ovat Charlotta Ruotanen, Maria Wiberg ja Yana Yushkova.

Mitä yhteisön voimaannuttaminen tarkoittaa ja miksi se on tärkeää?

– Vehkalahden kotiseutumuseon kävijämäärät ovat olleet hyvin pieniä, joten museosta haluttaisiin aktiivisempi osa paikallisten ja yhteisön elämää. Olisi myös toiveissa, että museolla kävisi muitakin ikäluokkia kuin isovanhemmat lastenlastensa kanssa.

Yhteisöllisyys on erittäin tärkeä syy sille, miksi museo on aikoinaan perustettu ja miksi se on vielä olemassa. Jo pelkästään museon historian takia yhteisöllisyys on tärkeä osa museota. Museo onkin vahva osa paikallista identiteettiä. Esimerkiksi paikalliset knaappisuvut pitivät viime vuonna museossa sukukokouksen. Lähes kaikilla haastateltavilla oli yhteyksiä joko knaappi- tai muihin paikallisiin sukuihin. On jopa hiukan yllättävää, kuinka kyseinen paikka on niin vahva osa paikallista identiteettiä, samanlaista ilmiötä ei täällä pääkaupunkiseudulla tunnista.

Mitä teidän ryhmänne antaa Vehkalahdelle ja tälle projektille? 

– Meidän ryhmämme tärkein osuus oli ihmisten haastattelu, heidän kanssaan puhuminen ja tiedon kerääminen paikallisilta. Tärkeää on myös, miten keräämäämme tietoa voidaan vastaisuudessa käyttää.

Näemme, että meidän toimintamme ja tehtävämme on perustuksellinen sille, mitä museolta ollaan edes hakemassa. Tärkeää on, että toteutettavilla ideoilla on kysyntää. Haastatteluissa on tullut ilmi odotettavien asioiden lisäksi meillekin yllättäviä asioita ja teemoja, joita ei osannut odottaa.

Mitä teidän ryhmänne käytännössä tekee?

– Virallisesti meidän päätehtävämme on haastatella ihmisiä, analysoida dataa ja tehdä johtopäätöksiä. Muotoilemme myös ihmisten ajatukset käyttöön sopivaksi lähteeksi. Muiden tehtäväksi jää lähteä kehittämään haastatteluissa ilmenneitä ideoita, mutta meidän työn pohjalta pystyy lähtemään ja luomaan kysyntää. Meidän työmme pohjalta saadaan tietoa, mitä ihmiset odottavat ja toivovat Vehkalahdelta, ja siten nämä toiveet voidaan valjastaa käyttöön museon kehityksessä.

Mitä te olette jo tässä vaiheessa tehneet?

– Haastatteluja teimme nyt kotiseutumuseopäivillä. Kaikkia haastatteluja ei ole kuitenkaan vielä tehty, jäljellä on vielä ainakin yksi puhelinhaastattelu, mahdollisesti toinenkin. Me käymme myös koko ajan haastatteluja läpi. Dataa on siis kerätty ja nyt etsitään sanojen välistä merkitystä. Ihmiset puhuvat helposti sivu aiheen, mutta sieltä löytyy myös jopa hiukan alitajuntaisia prioriteetteja: mihin suuntaan ohi aiheen keskustelu menee ja miksi?

Miten haastattelut menivät ja onko teillä mitään yksityiskohtia jaettavaksi blogilukijoille?

– Haastattelut menivät hyvin. Kuten mainitsimme, niissä nousi yllättäviäkin asioita esille, mikä oli mielestämme positiivinen asia: näin voimme jakaa nämä tiedot muillekin. Haastattelujen avulla aineistosta tulee hyvin elämänmakuinen yleisölle, näin yleisölle ei tule olo, että asioita määrättäisiin ylhäältä heitä kuulematta. Varsinkin, kun paikalliset pitävät museosta paljon jo sellaisena kuin se on, he eivät halua siitä mitään hienoa ja modernia. Totta kai parannuksia halutaan, mutta ei liikaa.

Yllättävää oli, kuinka vahvoja ja henkilökohtaisia tunnesiteitä haastateltavilla oli kyseisiin rakennuksiin. Esimerkiksi löytyy ihan kirjaimellista ihmissuhteiden luontia kyseiseltä paikalta. Paikallisuus korostui haastatteluissa.

Ihmiset olivat innokkaita puhumaan, vaikka ehkä aluksi he hiukan epäröivät. Haastatteluissa tuli todella paljon asiaa, ihmisillä on selvästi paljon mielipiteitä ja tunteita museota kohtaan. Paikka on varmasti todella nostalginen monelle. Kyseessä on paikka, jossa voi hakea omaa lapsuuttaan, nuoruuttaan ja historiaansa. Esimerkiksi ihmiset saattavat tunnistaa seinällä olevan kartan samanlaiseksi kuin heidän luokkahuoneessaan oli aikoinaan. Vanhemmille ihmisille on todella tärkeää, että he saavat jakaa heidän henkilökohtaista historiaansa eteenpäin. Tämä on kulttuuriperinnön vaalimista.

Miten jatkatte tästä eteenpäin?

– Jäljellä on vielä pari haastattelua. Sitten käännämme aineiston ja mahdollisesti jaamme tämän datan muille projektin halukkaille ryhmille. Teemme Vehkalahden museolle aineistosta paketin, jonka he voivat säilyttää itsellään. Meiltäkin tulee varmasti ehdotuksia museon kehittämiseen haastattelujen pohjalta, vaikka se ei olekaan meidän ryhmämme varsinainen tehtävä.

Onko teillä lähettää mitään terveisiä blogin lukijoille?

– Olkaa yhteydessä, ei välttämättä pelkästään meihin, mutta tulevaisuudessakin museoihin. Kertokaa, mitä te kaipaatte museoilta. Museot on ehkä usein nostettu omalle jalustalleen, mutta me toivoisimme lisää vuorovaikutusta ihmisten ja museoiden välille. Keskustelu lähentäisi museoiden suhdetta vierailijoihin, mitä museotkin haluavat. Tämä mahdollistaa myös sen, että museo vastaisi paremmin vierailijoiden tarpeisiin: museoissa olisi esillä sitä, mitä vieraat haluaisivat nähdä sen sijaan, että museo jäisi etäiseksi laitokseksi, jossa vieraillaan kerran vuodessa velvollisuudesta. Haluamme, että museokäynnistä tulisi positiivinen kokemus ihmisille!

Jos sinulle tuli olo, että haluaisit tulla haastatelluksi liittyen Vehkalahteen tai Vehkalahden kotiseutumuseoon, voit ottaa yhteyttä ryhmä yhteisön voimaannuttamiseen sähköpostilla vehkalahti.ideat@gmail.com. Voit ottaa kontaktia suomeksi, englanniksi tai venäjäksi. Lähetäthän yhteydenottosi 8. maaliskuuta mennessä, jotta haastattelut ehditään käsitellä!

Voit myös kommentoida blogipostausta ja kertoa sen synnyttämistä ajatuksista suoraan tänne blogiin!

Suuret kiitokset vielä ryhmä yhteisön voimaannuttamiselle!

Elli Tompuri. Kuva: Miira Lankinen

Community Empowerment Group

We’ll stay in the same theme as with the last week’s post, but we will finally meet with the first group! We will introduce you to all the groups as the blog continues, but we will start this time with the group focusing on community empowerment.

How many members do you have in your group and what are your names?

– There are three members in our group. Our names are Charlotta Ruotanen, Maria Wiberg and Yana Yushkova.

What does community empowerment mean and why is it so important?

– The visitor count of Vehkalahti Local Museum has been very low, so the wish is that museum would become more active part of locals and community’s life. It is also wished for that wider generation base instead of only great-grandparents with their grandchildren would visit the museum.

The sense of community is a great reason for the establishment of the museum back in the day and the existence of the museum all to way to this day. Even solely because of museum’s history the sense of community is important part of the museum. The museum is also big part of local identity. For example, local knaappi families held their family reunion in the museum last year.  Almost all the interviewees had connections to knaappi or other local families. It is somewhat surprising, how the place in question is so big part of local identity, one cannot identify similar phenomenon here at the metropolitan area.

What does your group give to Vehkalahti and the project?

– Our group’s most important part is the interview of people, discussion with them and collection of knowledge from locals. It is also important how the knowledge gathered by us can be used in the future.

We think that our work and task is fundamental for the direction that is sought for the museum. It is important that the ideas which are going to be carried out have demand. In addition to things one could expect for, there has come out surprising things and themes even for us at interviews, things one couldn’t anticipate.

What your group does in practice?

– Officially our main task is to interview people, analyse the data and make conclusions. We will also shape people’s thoughts into usable source. It will be others task to develop ideas that has come out in interviews but based on our work one can start off and create demand. On the grounds of our work one gets information about what people expect and wish for Vehkalahti Local Museum, and so these wishes can be used for the development of the museum.

What have you done already in this phase?

– We made interviews now at the Local Museum Day. However, not all interviews have been done, there remains at least one phone interview, maybe even another. We also go through interviews all along. So, we have collected data and now we are looking for meanings between words. People talk easily pass the topic, but one can find there even little bit of subconscious priorities: to which direction the discussion goes and why?

How interviews went and do you have any details to share for readers of the blog?

– Interviews went great. As we already mentioned, there came forth surprising things, what was positive to our minds: thus we can shear this information to everybody else. With the help of interviews material will become close to life for the public, in this way the public will not feel like things are ordered from above without hearing of them. Especially, when locals already like the museum as it is very much, they don’t want to anything fine and modern. Of course they want improvements, but not too much.

It was surprising, how strong and personal bonds interviewees had with the buildings in question. For example, one can find the building of relationships at the place in question quite literally. Locality was emphasized at interviews.

People were eager to talk, even if they were little hesitant at first. There became lot of information in interviews, people obviously have lots of opinions and emotions towards the museum. The place is very nostalgic for many people for sure. The place in question is the kind of place on can search for one’s own childhood, youth and history. For example, people can recognize the map on the wall as similar with the one in their classroom back in the day. For older people it is really important that they can share their personal history forward. This is cherishing of the cultural heritage.

How will you go on from now on?

– There remains couple of interviews to do. After that we will translate the material and potentially share this data with other willing groups of the project. We will do from the material package for Vehkalahti Museum which they can preserve for themselves. We will also for sure give propositions for the enhancement of the museum based on interviews, even though it isn’t the main objective of our group.

Have you any greetings to send for readers of the blog?

– Be in touch, not necessarily only on us but above all on museums in the future. Tell what you wish from museums. Museums can maybe be put on a pedestal quite often, but we would wish for more interaction between people and museums. Discussion would bring museums nearer to their customers, which is what museums themselves also want. This also enables that museums would respond better to needs of their visitors: museums would showcase things what people would like to see, instead of that museums would stay distant facilities where people visit once a year out of responsibility. We want that museum visit would be become as a positive experience for people!

If you have the feeling that you would like to be interviewed about Vehkalahti or Vehkalahti Local Museum, you can contact community empowerment group via email vehkalahti.ideat@gmail.com. You can use Finnish, English or Russian in your email. Would you be so kind and send your email before 8th of March so that there would remain enough time to handle interviews!

You can also comment the blog post and tell your thoughts about it straight here in the blog!

Many thanks for the group community empowerment!

Coffee pot and grinder. Photo: Miira Lankinen

4 Case Vehkalahti – Yhteisöt ja kotiseutumuseot │ Communities and local museums

Miira Lankinen

Kotiseutumuseo, yhteisönsä museo

Näin kotiseutumuseopäivän jälkeen ajattelin kirjoittaa yleisemmin kotiseutumuseoiden ja yhteisöiden välisisistä suhteista. Museoista monille tulee ensimmäisenä mieleen tavaroiden kerääminen ja säilyttäminen. Harvemmin mieleen tulee yhteisöjen voimaannuttaminen. Museot voivat kuitenkin palvella paikallisten yhteisöiden tarpeita monin eri tavoin.

Vehkalahti 15.2.2020. Kuva: Miira Lankinen

Ensinnäkään esineillä itsellään ei ole arvoa sellaisenaan. Sen sijaan esineet saavat arvonsa niitä ympäröivistä konteksteista – tarinoista, jotka ovat kulttuurisesti arvokkaita, toisin sanoen museot keräävät eri yhteisöjen kulttuuriperintöä. Esimerkkejä on monta: Kansallismuseo kertoo suomalaisten tarinaa, Siida ylläpitää saamelaisten kulttuuriperintöä, mutta myös kotiseutumuseot ovat olemassa juurikin niiden yhteisöä varten. Tietyllä tavalla pienillä paikallisilla museoilla on paljon suurempikin mahdollisuus palvella yhteisöjensä tarpeita. Professori Janne Vilkunaa lainaten: ”Kotiseutumuseot ovat museoita, jotka ovat niin lähellä ihmistä kuin museo voi vain olla.”

Vahvinten ajattelu yhteisöjen voimaannuttamisesta tuli mukaan museotoimintaan 1970-luvun Ranskassa syntyneessä ekomuseo-ajattelussa. Ekomuseon tärkeimmäksi tehtäväksi onkin sanottu olevan olemassaolo yhteisöä varten. Ideana ekomuseossa on, että kun paikallinen yhteisö hallinnoi ja tulkitsee kulttuuriperintöään itse paikan päällä, vahvistaa se yhteisöä ja sen identiteettiä.

Suomessa on vain vähän ekomuseoita, mutta sitäkin enemmän kotiseutumuseoita. Nämä paikalliset museot ovat yleensä paikallisten itsensä hallinnoimia, joten kaikki lähtee paikallisista. Nämä kotiseutumuseot voivat voimaannuttaa yhteisöjään monin tavoin. Ensinnäkin ne pitävät yllä yhteisölleen tärkeää kulttuuriperintöä ja ne kertovat yhteisön omaa tarinaa heidän omasta näkökulmastaan. Ne esittelevät yhteisöä niin tälle itselleen kuin myös ulkopuolisille, ja siten ne osoittavat yhteisön merkittävyyden. Kotiseututoiminnassa kehitetyt taidot voivat olla niin ikään tärkeitä, koska ne voivat aktivoida ihmisiä ajamaan yhteisönsä asioita.

Ennen kaikkea kuitenkin kotiseutumuseoilla on uniikki mahdollisuus kuunnella ihmisiä sekä tukea paikallisten identiteettiä. Parhaimmillaan ne voivat kehittyä yhteisön tapaamispaikoiksi, joissa tavataan tuttuja ja koetaan olevansa kotona.

Mutta entä jos jostain syystä yhteisö kokee jotain sen olemassaoloa uhkaavaa, esimerkiksi kuntaliitoksen? Näin on käynyt Vehkalahden kotiseutumuseon tapauksessa. Sen tapauksessa paikallinen kotiseutuyhdistys päätti luopua museon ylläpitämisestä ja museo siirtyi muiden Haminan museoiden yhteyteen. Sen jälkeen museon toiminta on hiipunut ja Haminan kaupunki uhkasi jo sulkea museon. Tällöin kuitenkin museon merkitys yhteisölle tuli esille: paikallisten nostama vastarinta pelasti museon ja nyt sen toimintaa ollaan jälleen kehittämässä. Kuntaliitoskaan ei siis automaattisesti tarkoita paikallisen kotiseutumuseon – tai paikallisen yhteisön – kuolemaa: sen sijaan kotiseutumuseota voidaan käyttää ylläpitämään yhteisön identiteettiä mullistustilanteessa.

Ps. Kiitos kaikille kotiseutumuseopäivien järjestämiseen osallistuneilla ja paikalle saapuneille! Oli hienoa nähdä, kuinka paljon ihmisiä saapui paikalle – tämä on taas yksi osoitus museon merkityksestä yhteisölleen. Kiitos myös kaikille, jotka kerroitte kehitysideoitanne museota varten, nämä ovat projektillemme elintärkeitä! Näiden tietojen pohjalta alkaa uuden näyttelyn suunnittelu, projektin etenemistä voitte seurata blogistamme! 😉

Jos et jostain syystä päässyt osallistumaan kotiseutumuseopäiville, käy kurkkaamassa Vehkalahden kotiseutumuseon virtuaalinäyttely täältä.

Lähteet:

 

Ossi 15.2.2020. Kuva: Miira Lankinen

 

Local museums, museums of their communities

Following the Local Museum Day, I thought to write more generally about relationships between local museums and their communities. When one thinks of museums, many people comes with the idea of collecting and preserving objects. Less frequently people think about empowering communities. However, museums can tend the needs of their communities in many ways.

First of all, objects don’t have any intrinsic value on their own. Instead of, objects get their value from contexts around them – from stories, which are culturally valuable, in other words museums collect cultural heritage of different communities. There are many examples: The National Museum of Finland tells the story of Finns, Siida Sámi Museum and Nature Centre maintains cultural heritage of Sámi people, but local museums too exist for their communities. In a way small local museums have even greater possibility to serve their communities needs. Citing professor Janne Vilkuna: “Local museums are museums which are as close to people as museum can be.”

The thought of empowering people is strongest with ecomuseums, a school of thought originating 1970s France. It is actually said that the most important mission of the ecomuseum is to be there for their communities. The idea with ecomuseum is that when the local community manages and interprets its cultural heritage on site, it will empower the community and its identity.

Here at Finland are few ecomuseums, but even more local museums. These local museums are usually governed by the locals themselves, so everything starts off from local people. These local museums can empower their communities in many ways. First of all, they keep up the cultural heritage meaningful for the community and they tell the story of the community from their own perspective. They introduce the community for outsiders and community itself and so they show how meaningful the community is. Also, the skills developed as part of homestead activities can be valuable, because they can activate people to promote their community’s issues.

However, the first and foremost, local museums have unique possibility to listen people and support the identity of locals. In their best they can develop into the meeting place for the community, where one can meet acquaintances and feel like home.

But what if for some reason community suffers something threatening its very existence, for example consolidation of municipalities? This has happened in the case of Vehkalahti Local Museum. In this case the homestead association decided to give away the museum and the museum was shifted as part of other museums of Hamina. After that museum’s activity faded away and Hamina City threatened already to shut it off. But then the meaning of the museum for its community came out: the resistance of locals saved the museum and now its activities are regenerating once again. So, even consolidation of municipalities doesn’t automatically mean the death of local museum – or local community: instead of, local museum can be used to maintaining the identity of community in the period of change.

Ps. Thank you for you all who participated for creating the Local Museum Day and attended the event! It was great to see, how many of you showed up – this is one indication more for the importance of the local museum for its community. Also, thank you for you all who gave your ideas for the development of museum’s exhibition! These are the grounds through which the planning of the new exhibition can start, you can follow the progress of the project through our blog! 😉

If you couldn’t attend the Local Museum Day for some reason, check out the virtual exhibition of Vehkalahti local museum from here.

 

Bast shoes. Kuva: Miira Lankinen

Sources:

 

Case Vehkalahti 2 and 3

Projektistamme │ About our Project

Miira Lankinen

Kurssilaisia Vehkalahdessa 24.1.2020. Kuva: Nina Robbins

 

Mistä ihmeestä tässä kaikessa on kyse?

Niin, mitä me oikeastaan teemme ja miksi?

Me olemme Helsingin yliopiston museologian opiskelijoita, ja tehtävänämme on uudistaa Vehkalahden kotiseutumuseota. Kuten kerroimme jo aikaisemmassa postauksessa, museo on avattu vuonna 1960, eikä sen näyttelyä ole paljoa sen jälkeen uudistettu. Nyt tavoitteenamme olisi tuoda näyttely tähän päivään.

Projektia varten olemme jakautuneet ryhmiin kuuden eri temaattisen aiheen ympärille (tulemme esittelemään jokaisen ryhmän tarkemmin blogin edetessä). Teemoina ovat: näyttelysisältö / virtuaalinen näyttely; yhteisön voimaannuttaminen / paikallisten haastattelu; yleisön osallistaminen; vihreä jalanjälki; sekä kokoelmapolitiikka. Viimeisimpänä – muttei vähäisimpänä – olemme minä ja Jenny, blogin kirjoittajat, ja meidän tehtävänämme on tallentaa projektin etenemistä ja julkaista siitä tietoa sinulle.

Tavoitteenamme on siis antaa Vehkalahden kotiseutumuseolle eväitä näyttelyn uudistamiseen. Kurssin lopuksi annamme museolle tietopaketin, jonka pohjalta näyttelyä voidaan alkaa uudistaa. Vehkalahden kotiseutumuseon henkilökunta esitti meille tällaisia toiveita:

  • näyttelyyn kaivattaisiin väljyyttä,
  • esineille toivottaisiin parempaa esittelyä,
  • esineiden käyttöä yms. voisi havainnoida paremmin muun muassa kuvin ja videoin,
  • näyttelystä haluttaisiin vuorovaikutteisempi: esimerkiksi joihinkin esineisiin saisi koskea.

Tavoitteena ei kuitenkaan ole tehdä mitään radikaalia muutosta tai repiä vanhaa näyttelyä alas, huoli pois! Haluamme kunnioittaa vanhaa ja tehdä maltillisia muutoksia. Lisäksi haluamme osallistaa ihmisiä näyttelyn uudistamiseen. Siksi kysymmekin: mitä sinä haluaisit muuttaa Vehkalahden kotiseutumuseon näyttelyssä? Mikä ei saisi sinun mielestäsi missään nimessä muuttua?

Saimme jo ensikontaktin museoon, kun kävimme tutustumassa siihen paikan päällä 24. tammikuuta. Tällaisia tunnelmia museo herätti:

  • näyttelyssä on paljon tavaraa,
  • toisaalta tämä on hyvä lähtökohta: museossa on paljon potentiaalia,
  • rakennus itsessään on mahtava ja esineet mielenkiintoisia,
  • museosta näkee, miksi se on yhteisölle tärkeä.

Oletko sinä käynyt Vehkalahden kotiseutumuseossa tai oletko kenties kotoisin Haminasta? Millaisia tunnelmia sinussa Vehkalahden kotiseutumuseo herättää? Kommentoi blogiin tai tule kertomaan paikan päälle 15. helmikuuta!

 

Ship making tools in Vehkalahti. Photo: Miira Lankinen

 

What on earth is this all about?

Yes, what are we actually doing and why?

We are students of museology at the University of Helsinki and our mission is to modernise Vehkalahti regional museum. As we have already told you in our last post, the museum has been open since 1960, and its exhibition has been little renovated after that. Now it is our objective to bring the exhibition to this day.

For the project we have been divided to groups with six different topics (we will introduce groups more thoroughly as the blog goes on). Topics are: exhibition content / virtual exhibition; community empowerment / local interviews; audience engagement; green handprint; and collection policy. Last – but not least – are me and Jenny, writers of the blog, and it is our job to record the progress of the project and publish information of it for you.

Therefore, our goal is to give tools for Vehkalahti regional museum aiming at the renewal of the exhibition. We will give information kit for the museum at the end of the course and based on it the renewal of the exhibition can be initiated. The personnel of the Vehkalahti regional museum gave us these kind of desires for the exhibition:

  • that there would be more space for objects at the exhibition,
  • that objects would be better introduced for audience,
  • that the use of objects etc. would be better displayed for example through pictures and video clips,
  • that the exhibition would be more interactive: for instance, some objects could be touched by audience.

However, the aim isn’t to make radical changes or tear down the old exhibition, worry not! We want to respect old and make moderate changes. We also want to participate the public to the renovation. So we ask: what would you want to change at the exhibition of Vehkalahti regional museum? What can’t change to your opinion?

We had our first contact with the museum when we visited there 24. January. We had these kinds of feelings:

  • there’s lots of stuff in the exhibition,
  • on the other hand, this is good starting point: the museum has lots of potential,
  • the building itself is great and objects are interesting,
  • one can see, why the museum is so important for its community.

Have you visited Vehkalahti regional museum or are you perhaps from Hamina? What kind of feelings the museum generates in you? Comment on the blog or come tell us on the spot 15. February!

 

Birch bark objects in Vehkalahti. Photo: Miira Lankinen

Yleisötilaisuus Vehkalahdessa 15.2.

Jenny Sainio

Onko sinulla ideoita, ajatuksia ja toiveita liittyen Vehkalahden kotiseutumuseon uudistukseen? Tunnetko mielenkiintoisia tarinoita liittyen museon esineisiin? Olet lämpimästi tervetullut kertomaan ajatuksistasi meille museologian opiskelijoille lauantaina 15.2. pidettävässä yleisötilaisuudessa Vehkalahden kotiseutumuseolla.

Tilaisuudessa on sukututkija Kalevi Heikkisen luento knaappisuvuista klo 14.30, kahvitilaisuus luennon jälkeen, klo 15.30 mahdollisuus tutustua museon näyttelyyn oppaan johdolla. Uudistusehdotusten kerääminen alkaa klo 16.00. Tapahtumaan on vapaa pääsy!

 

A public event in Vehkalahti 15.2.

Do you have ideas, thoughts and wishes about the reform of the Vehkalahti Local Museum? Do you know interesting stories behind the museum objects? You are welcome to tell your thoughts to us, museology students, in a public event in Vehkalahti Local Museum at Saturday 15.2.

First there will be a lecture about Knaappi families of Vehkalahti by Kalevi Heikkinen at 14.30 in the event. Before that there will be coffee service, and a possibility to guiding tour in the museum at 15.30. The collecting of reform proposals starts at 16.00. The admission to the event is free!