Toiseksi maanantaina 23.5.2022 on erityislaatuinen Helsingissä syntyneen juutalaisen Moses Pergamentin musiikkia esittävä konsertti Ritarihuoneella. Tarkempaa tietoa konsertista ja säveltäjästä alla:
Moses Pergament on unohdettu erikoisuus Suomen musiikkihistoriassa. Huolimatta Helsingissä vuonna 1914 olleesta julkisesti ylistetystä sävellyskonserttidebyytistään, hänen värikäs ja kosmopoliittinen musiikkinsa on jäänyt suurimmaksi osaksi esittämättä hänen kotimaassaan. Tätä selittää muun muassa se, että Pergamentin oli elinaikanaan taisteltava aktiivisesti vahvaa antisemitismin voimaa vastaan; Pergamentin asetuttua Ruotsiin vuonna 1915 kesti vielä useita vuosikymmeniä, ennen kuin hänet hyväksyttiin Ruotsalaiseen säveltäjäyhdistykseen.
Haluamme nyt tuoda tämän pitkään laiminlyödyn säveltäjän musiikkia esille ainutlaatuisessa muotokuvakonsertissa – todennäköisesti ensimmäisinä Suomessa yli sata vuotta sitten tapahtuneen debyyttikonsertin jälkeen. Säveltäjän, joka on kokenut monia tyylimuutoksia – myöhäisromanttisista varhaisista teoksista ja ranskalaisvaikutteisesta viulusonaatista, merkittävä sodanaikainen teos ”Den judiska sången” kautta myöhäisiin, atonaalisiin teoksiin.
Konserttia edeltää klo 18.00 paneelikeskustelu musiikkikirjailija Carl-Gunnar Åhlénin ja historioitsija Henrik Rosengrenin kanssa, jotka molemmat ovat kirjoittaneet kirjoja Moses Pergamentista. Esittelypuhe: Eero Tarasti.
Konsertti järjestetään Svenska Kulturfondenin, Pacius Minnesfondin ja Emilie och Rudolf Gesellius minnesfondin avokätisellä tuella.
Liput: 25 / 20 / 15 €
”Halusin olla juutalaisten Wagner. Palvoin Wagneria – Sibeliuksen ohella, kenet henkilökohtaisesti tunsin – ja luin kaiken Wagnerin kirjoittaman ja Wagnerista kirjoitetun. Aivan kuten hän sai inspiraationsa germaanisesta mytologiasta, halusin ammentaa omani Raamatusta ”- Moses Pergament
Ohjelma:
– A klap hot gegeben der wint (teksti: Abraham Reisin), 1909 (tarkistettu 1969)
– Kung Liv och Drottning Död (teksti: Oscar Levertin), 1915
– Kväll i skogen (teksti: Oscar Levertin), 1916 – Omistettu hovikapellimestari Armas Järnefeltille
– Der Junge Hexe Lied (teksti: Julius Bierbaum), 1919
Tuuli Lindeberg, sopraano
Martin Malmgren, piano
Duosta viululle ja sellolle (1917)
1. Preludi, omistettu Toivo Kuulan muistolle
2. Elegia, ”Edesmenneen äitini muistolle”
Anna-Maria Huohvanainen, viulu
Laura Martin, sello
Sonaatti viululle ja pianolle (1918-1920)
1. Allegro moderato
2. Molto adagio e misterioso
3. Scherzo – Molto allegro
4. Allegro moderato
Sebastian Silén, viulu
Martin Malmgren, piano
– Väliaika –
– Vårnatt i Ajalon, teoksesta Den judiska sången (teksti: Ragnar Johsephson), 1943-44
– L’infidéle (teksti: Maurice Maeternlinck), 1951
– Sono stanca (teksti: Harriet Löwenhjelm, käännös Giacomo Oreglio), 1971
– Vaggsång (teksti: Gabriela Mistral, käännös Hjalmar Gullberg), 1971
Tuuli Lindeberg, sopraano
Martin Malmgren, piano
Sonaatti huilulle ja pianolle (1966/1968)
1. Quasi adagio – Allegro moderato
2. Elegi – Adagio
3. Allegro
Iryna Gorkun-Silén, huilu
Martin Malmgren, piano
Jousikvartetto nro 4 (1975)
1. Allegro moderato
2. Adagio
3. Allegro moderato
Andrew Wen Hao Ng, viulu
Gloria Ilves, viulu
Vadim Grumeza, alttoviulu
Barbara Mussafia-Bugnot, sello
Fantasia differente sellolle ja jousille (1970)
James Kahane, kapellimestari
Tomas Nuñez-Garcés, sello
Helsingin kamariorkesterin muusikot:
Sebastian Silén, viulu
Andrew Wen Hao Ng, viulu
Anna-Maria Huohvanainen, viulu
Gloria Ilves, viulu
Vadim Grumeza, alttoviulu
Aida Hadzajlic, alttoviulu
Laura Martin, sello
Barbara Mussafia-Bugnot, sello
Josh Baker, kontrabasso
* * *
Moses Pergament syntyi Helsingissä vuonna 1893 juutalaiseen perheeseen ja aloitti viulunsoiton nuorena. Opiskeltuaan Pietarissa Leopold Auerin assistentin johdolla hän päätti käsivamman vuoksi keskittyä säveltämiseen, jatkaen silti viulunsoittoa ja toimien Helsingin kaupunginorkesterissa useiden vuosien ajan. Juutalaisena hän ei voinut saada Suomen kansalaisuutta, ja päättikin vuonna 1915 muuttaa Ruotsiin. Hän sai pian työpaikan suurimpien ruotsalaisten sanomalehtien kriitikkona, ja vaikkei hän koskaan tuntenut olevansa täysin kotonaan, hänen kirjoituksensa musiikista ovat Ruotsin musiikkikritiikin historian merkittävimpiä. Kirjamuodossa häneltä julkaistiin kirjapari ”På vandring med Fru Musica” ja ”Ny vandring med Fru Musica”, kirja ruotsalaisista säveltäjistä sekä Jenny Lindin elämäkerta.
Ruotsissa hän jäi monella tapaa ulkopuoliseksi musiikkipiireistä. Pergamentin äidinkieli oli ruotsi, ja vuonna 1919 hänestä tuli myös Ruotsin kansalainen, mutta pian hän oppii vakiintuneemmilta säveltäjiltä, ettei häntä koskaan voitaisi luokitella ”ruotsalaiseksi säveltäjäksi”. Se, että hän oli juutalainen, tuskin helpotti asiaa.
Pergamentin juutalaisesta taustasta tuli yhä tärkeämpi hänelle taiteilijana. Kun Saksan juutalaiset pakenivat natseja 1930- ja 1940-luvuilla, Pergament perusti Tukholmaan juutalaisen kuoron ja orkesterin, sovittaen näille juutalaista musiikkia. Toisen maailmansodan syttyessä hän yritti jälleen löytää musiikista jotain yhdistävää ja humanistista; Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen hän järjesti ”Finlandshjälpen”-konsertin Tukholman konserttitalossa. Kun uutiset holokaustin kauhuista saavuttivat hänet, Pergament kirjoitti suurteoksensa – ”Den judiska sången” suurelle orkesterille, kahdelle laulusolistille ja kuorolle. Kuulemme muotokuvakonsertissa osan tästä kuorosinfoniasta pianolle ja laululle sovitettuna.
Tämä konsertti sisältää poikkileikkauksen Moses Pergamentin luovasta urasta aina varhaisista teoksista – jotka hän kirjoitti asuessaan vielä Helsingissä – viimeisiin vuoden 1977 teoksiin. Kuulemme lauluja jiddishin, saksan, ruotsin, ranskan ja italian kielillä, kamarimusiikkia eri kokoonpanoille sekä harvinaislaatuisen Fantasie differenten sellolle ja jousinonetille. Suurin osa musiikista soitetaan todennäköisesti ensimmäistä kertaa Suomessa.
Helsingin yliopisto
