Sotšin avajaiset kremnologin silmin

Neuvostoaikana kremnologit tekivät pienenpienistä tiedonmurusista suurensuuria päätelmiä. Yksi havainnointikohde oli paraateja vastaatottavien pönöttävien johtajien seisomajärjestys. Vaikka Venäjä on tiedonsaannin kannalta aivan erilainen maa kuin Neuvostoliitto, niin edelleenkin joudutaan tekemään arvailuja pienten yksityiskohtien perusteella. Olympialaisten avajaiset herättivät minussa uinuvan kremnologin, tarpeen pohtia, miksi nähtiin se mikä nähtiin.

Eniten mediaa ovat kiinnostaneet soihduntuojat ja lipunkantajat. Tretjak ja Rodnina olivat luontevia valintoja talviurheilun ikoneina. Mutta miksi Maria Šarapova, Siperiasta lähtenyt tennistähti, joka on asunut Yhdysvalloissa jo 20 vuotta? Ehkä siksi, että hän haluaa edelleen edustaa Venäjää, toisin kuin Šarapovan aikoinaan Yhdysvaltoihin houkutellut tšekki Martina Navratilova, joka edusti uutta kotimaataan. Kesälajien tähtiä oli toki muitakin: Jelena Isinbajeva, Aleksandr Karelin ja Alina Kabajeva. Viimeksi mainittua kaikki suomalaiset eivät ehkä tunne, mutta kaikki venäläiset aivan varmasti. Venäläinen media kuvaa hänet Putinin läheiseksi ystäväksi.

”Kuka toi Putinin vieressä oleva nainen on”, ihmeteltiin monessa suomalaisessa kodissa. Venäläinen nettimedia selvitti asian parissa minuutissa. Suomalaisissa lehdissäkin on venäjäntaitoisia, joten tieto kantautui nopeasti tännekin. Mutta miksi vieressä oli juuri Irina Skvortsova, kelkkailija joka loukkaantui vakavasti vuonna 2009 Saksassa käydyssä kilpailussa, kun järjestäjät päästivät toisen kelkan laskemaan hänen päälleen? Seurasi 50 leikkausta ja urheilu-ura tyssäsi siihen. Ehkä hän sai kunniapaikan siksi, että Venäjällä hän on sitkeyden ja peräänantamattomuuden symboli, nykyään myös TV-juontaja.

Kaikkea edellä kuvattua on jo käsitelty mediassa, mutta en ole nähnyt missään kommentoitavan avajaisten alussa ollutta kyrillisten aakkosten esittelyä. Mitä venäläiset halusivat viestiä sanoilla, joiden avulla kirjaimet esiteltiin?

Ensimmäinen viesti oli: olemme kulttuurin suurvalta. Siksi mukana olivat Dostojevski, Tolstoi, Tšehov ja tietysti venäläisten omasta mielestä kirjailijoista suurin Puškin, joka oli ujutettu mukaan sanan alussa esiintymättömän kovan merkin (ъ) kohdalla. Koska Tšaikovski alkaa samalla kirjaimella kuin Tšehov, hänet oli pitänyt sijoittaa ”jiin” (й) kohdalle, mikä on nimen kyrillisen muodon viimeinen kirjain.

Kaikki edellä mainitut nimet ovat itsestään selviä, mutta muut kulttuuripuolen edustajat eivät. Miksi mukaan pääsi Nabokov, joka sanoi itsestään ”olen amerikkalainen kirjailija, joka on syntynyt Venäjällä, saanut koulutuksen Englannissa, jossa opiskelin ranskalaista kirjallisuutta kunnes asuin 15 vuotta Berliinissä”? Viime vuosisadan alun kuvataiteen suurnimet Kandinski, Malevitš ja Chagall (Šagal) olivat mukana ehkä siksi, että he ovat tunnettuja lännessä mutta kaikki eivät tiedä heidän venäläisyyttään. Elokuvaohjaaja Eisensteinin pääsyä kirjainmannekiiniksi edisti varmasti hänen nimensä harvinainen alkukirjain э.

Tieteen ja avaruusteknologian saavutuksia piti tietysti myös esitellä: sputnik, Gagarin, lunohod (kuukulkuneuvo), avaruusasema (orbitalnaja stantsija), alkuaineiden jaksollinen järjestelmä (perioditšeskaja tablitsa, jonka Mendelejev julkaisi 1869), Tsiolkovski (itseoppinut keksijä, avaruuslentojen suunnittelija), Žukovski (aerodynamiikan kehittäjä, joka todisti, että suhteellisuusteoria ei pidä paikkaansa). Sikorski, venäläissyntyinen Yhdysvalloissa toiminut lentokoneinsinööri, oli saatu mukaan sanan helikopteri (vertoljot) kautta. Ihmeellinen valinta oli viljankorjuukone (zernouborotšnaja mašina).

Ainoa valtionpäämies oli nainen: Katariina Suuri. Sen lisäksi Pietari Suuri esiintyi taustakuvassa imperiumin (imperija) kohdalla. Itse sana imperium kalskahtaa suomalaisen korvaan mahtiopontiselta ja vähän pelottavaltakin (vrt. adjektiivi imperialistinen), venäjässä se on neutraalimpi. Minä olisin pistänyt i:n kohdalle Igor Stravinskin. Baikal oli luonnollisesti mukana ja vei paikan baletilta, josta oli tehty venäläinen baletti (russki balet). Venäläisyyttä korosti myös sanan me (my) taustakuva, joka ei kuvannut olympiaperhettä vaan ihmisiä Punaisella torilla.

Hauska idea oli ottaa mukaan neuvostoajan animaatioelokuva Siilinpoika sumussa (Jožik v tumane), joka valittiin maailman parhaimmaksi lajissaan vuonna 2013. Se oli voittanut samalla kirjaimella ё (jo) alkavan sanan jolka, joka tarkoittaa sekä joulukuusta että joulujuhlaa. Toinen humoristinen valinta oli venäläinen korvaläpällinen turkislakki ušanka. Voidaan kysyä, miksi mukana ei ollut samovaaria eikä matrjoskaa. Edellinen joutui antamaan tilaa sputnikille, jälkimmäinen Malevitšille.

Kavalkaadin kruunasi avajaisten teemasana rakkaus (ljubov), joka oli samalla myös kirjaimet esitelleen tytön roolinimi. Tyttösestä tosin käytettäisiin muotoa Ljuba.

Kremnologia oli ja on samanlaista arvaustiedettä kuin pörssien ennustaminen. Se lähtee siitä olettamuksesta, että kaikki Venäjällä on tarkoin harkittua. Voi hyvin olla, että kyrillisten kirjainten esittelyn oli suunnitellut pelkän intuitionsa pohjalta jonkun pomon tuttavan tuttu, joka oli saanut siitä sitten ansaitsemansa palkkion. Eikä syyttä: tulos oli hurmaava ja sympaattinen.

3 thoughts on “Sotšin avajaiset kremnologin silmin

  1. Olen saanut palautetta kremnologi-sanasta, jota käyttää myös Jussi Lähde Politiikka–Suomi-sanakirjassaan. Joidenkin mielestä pitäisi sanoa kremlologi, kun kerran tutkimuskohteena on Kreml. Se on tietysti etymologisesti oikeampi muoto, mutta ongelmana on se, että sanaa ei suomalainen pysty sanomaan ilman erityistä keskittymistä. Kieli mukauttaa vieraat sanat puhujien suuhun sopiviksi. Siksi sanomme Tukholma emmekä Stockholma ja samovaari emmekä samovar.

  2. Onko leikkuupuimurikin liian vaikea sana? Helsinkiläisille hipstereille saattaa mennä täydestä ’viljankorjuukone’, mutta muuta Suomea se huvittaa.

    Ja kremlologi se aina oli. Ei sitä yksi Lähteen Jussi pysty muuttamaan, vaikka koko sana saa minun puolestani jäädä pois käytöstä. Kyllähän Venäjästä saa nykyään tietoa ihan normaalistikin. Vaikka joskus kyllä tuntuu, että maamme ’Venäjä-tutkijat’ tosiaan lukevat taivaalta ennustuksiaan – tyyliin A. Luukkanen…

    Upeat avajaiset! Kaikkien aikojen sivistyneimmät!

    • Kiitos kommentista. Olen itsekin maalta, joten tunnen hyvin viljankorjuun menetelmät. Venäjän kielessä leikkuupuimurista on perinteisesti käytetty sanaa kombain, mikä on oikeastaan monitoimikone. Venäjänkielisessä wikipediassa leikkuunpuimuri esitellään sanan zernouborotšnyi kombain kohdalla. Venäläisillä ei ole ollut mitään erityistä roolia leikkuunpuimurin keksimisessä, joten oletan, että avajaisten kavalkaadissa kyseessä oli jokin muu viljankorjuukone.

Vastaa käyttäjälle Arto Mustajoki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *