Akatemian uusi hallitus piti tänään ensimmäisen kokouksensa. Työsarkaa riittää. Syksy tuo tullessaan suuria muutoksia Suomen Akatemian toimintaan. Perustehtävä on kuitenkin sama kuin ennenkin: kansainvälisesti korkeatasoisen perustutkimuksen rahoittaminen.

Akatemian hallituksessa ovat aina olleet jäseninä toimikuntien puheenjohtajat. Jatkossa heillä on hallituksen kokouksissa vain läsnäolo- ja puheoikeus. Hallitus koostuu suomalaisista tutkimuspolitiikkaa ja tiedemaailmaa hyvin tuntevista ihmisistä, jotka tulevat Akatemian ulkopuolelta. Pääjohtaja vastaa esittelystä. Hallituksen uudenlainen koostumus merkitsee sen strategisen roolin korostumista. Akatemian toimintaan liittyvät rutiinikysymykset jäävät vähemmälle, sen rooli suomalaisen tiedepolitiikan veturina korostuu entisestään.

Viime torstaina nimitettiin uusi strategisen tutkimuksen neuvosto, tuttavallisemmin STN. Sen perustaminen liittyy suureen valtion tutkimuslaitosten uudistukseen, jota on kaavailtu vuosikymmenet. Akatemia jakaa jatkossa vuosittain 55 miljoonaa tutkimuksiin, jotka auttavat päätöksentekijöitä strategisten valintojen tekemisessä. Näin tuetaan tiedolla johtamista ja tuotetaan ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uudistumiseen ja ideoita elinkeino- ja työelämän kehittämiseen.

STN:n käyttöön tulevat määrärahat on kerätty pääosin tutkimuslaitosten budjeteista. Siirtämällä varat keskitettyyn pooliin pyritään nostamaan tutkimuksen tasoa ja lisäämään yhteistyötä eri toimijoiden välillä, ”ongelmat kun eivät noudata tieteenala-  eivätkä ministeriörajoja”, kuten pääjohtaja Heikki Mannila on todennut. Teema-alueiden valinta on vielä kesken. Uutena asiana se on kirvoittanut monenlaisia ennakko-odotuksia ja myös pelkoja.

Voisi kuvitella, että jotkut Akatemian suuriksi haasteiksi ristimistä teemoista ovat tavalla tai toisella mukana. Ne ovat pohjoinen ilmasto ja ympäristö, kestävä energia, terve arki kaikille, oppiminen ja osaaminen mediayhteiskunnassa, väestön ja yksilön ikääntyminen sekä kulttuurien vuoropuhelu. Viimeksi mainitun teeman merkitys on saanut dramaattisia piirteitä viime kuukausina, kun vuoropuhelun epäonnistuminen on johtanut Euroopassa tuhansiin ihmisuhreihin ja miljardien eurojen taloudellisiin menetyksiin.

Kun tutkimuksen teema-alueet on valittu ja hakemukset tulleet Akatemiaan, strategisen tutkimuksen neuvostolla on edessä uudenlainen arviointiprosessi. Aikaisemmin tutkimuksen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä ei ole ollut hankkeelle haittaa, päinvastoin. Mutta nyt se on rahoituksen saamisen edellytys. Samaan aikaan halutaan varmistaa, että tutkimuksen tieteellinen taso vastaa kansainvälisiä standardeja. Hankkeiden rahoittaminen on annettu Akatemian tehtäväksi juuri siksi, että näin voidaan taata luotettava tieteellisen laadun arviointi.

Tutkimusinfrastruktuurit ovat keskeinen tiede- ja koulutuspolitiikan väline. Siihen on saatu viime vuosina erillistä rahoitusta. Myös erilaisia selvityksiä ja tiekarttoja on tehty. Nyt näiden kysymysten valmistelua ja päätöksentekoa varten on perustettu uusi elin Akatemian yhteyteen. Se on ristitty komiteaksi. Näin kumpikin uusi päättävä elin on saanut nimeensä oman loppuosan: tieteellisten toimikuntien rinnalle on perustettu strategisen tutkimuksen neuvosto ja tutkimusinfrastruktuurikomitea. Kaikkea johtaa hallitus.

Akatemialle on annettu myös poikkeuksellinen tehtävä, kun se jakaa yliopistojen budjeteista leikatut 50 miljoonaa takaisin yliopistoille niiden profiloitumista edistäviin hankkeisiin. Taustalla on valtiovallan tyytymättömyys yliopistojen hitauteen yhteistyön kehittämisessä ja poisvalintojen tekemisessä. Hallinnon puolella on tapahtunut fuusioita ja yhdistämisiä, mutta opetus ja tutkimus toteutetaan edelleen pääosin hyvin pienissä yksiköissä. Tämä on kallista ja luo huonot puitteet tuottaa kansainvälisesti merkittävää tutkimusta ja korkeatasoista koulutusta. Tutkimuksen ja koulutuksen pirstaleisuus on suurimpia syitä siihen, että Suomi ei tahdo pysyä tutkimusindikaattoreiden valossa verrokkimaiden kehityksen vauhdissa.

Kaikki Akatemiassa ei toki ole muuttunut. Edelleen tutkijoiden haettavaksi julistetaan hankerahaa ja tutkijapaikkoja. Niiden osalta hakemusten arvioinnin kriteerit ovat samat kuin ennenkin. Tieteellisesti kunnianhimoiset ja innovatiiviset hankkeet pääsevät rahoituksen piiriin. Arvioinnissa keskeinen rooli on entiseen tapaan akateemisella vertaisarvioinnilla, jonka suorittavat pääosin ulkomaisista asiantuntijoista muodostuvat paneelit. Lopullisen päätöksen tekevät aikaisemman käytännön mukaisesti neljä tieteellistä toimikuntaa.