Nukkumalla Suomi nousuun

Helsinki Challenge -kilpailu otti keskiviikkona ja torstaina pitkän harppauksen eteenpäin, kun 20 tiimiä pääsi myymään ideaansa tuhatpäiselle yleisölle. Tunnelma oli tiheä ja innostunut, melkeinpä riehakas. Yliopiston kunnia-arvoisa juhlasali ei ole aikaisemmin kokenut mitään vastaavaa. Varta vasten rakennetulle lavalle päässeet tutkijat osoittivat, että he osaavat muutakin kuin tutkia.

Yksi jännittävimmistä hankkeista on Sleep Factory. Nukkuminen on monelle nuorelle ongelma. Kun unta on vähän ja se on huonolaatuista, nuori on aamulla väsynyt. Silloin on kaksi huonoa vaihtoehtoa: jäädä kotiin tai mennä kouluun torkkumaan. Tällä on tuhoisa vaikutus nuoren fyysiseen ja henkiseen kehitykseen. Väsymyksen vuoksi moni asiaa jää oppimatta – ja mikä vielä pahempaa: positiiviset oppimiskokemukset jäävät saamatta.

Sleep factory tarjoaa välineitä, joilla ongelmiin voidaan puuttua. Helppokäyttöisen käyttöliittymän avulla tarjotaan tekniikoita, jotka auttavat saamaan unirytmistä kiinni. Myös vertaistukeen valjastetaan kaikki nykytekniikka. Nuori voi lähettää selfiekuvansa kavereille hyvin nukutun yön jälkeen. Voisi hän tehdä sen tietysti nytkin, mutta ohjelmoitu prosessi tekee asiasta kertomisen arvoisen.

Pitch night -yleisö oli Unitehtaasta haltioissaan. Ainoa mikä ideassa vähän harmitti, oli kohdeyleisön rajaus. Moni lukion käynytkin haluaisi aamulla vaihtaa pari sanaa virtuaalisen unimentorinsa kanssa. Jos hahmo on sympaattinen, sen kanssa voisi jutella muistakin ongelmista.

Sleep factory sopii hyvin Challenge -mannekiiniksi, koska siinä yhdistyvät kilpailun keskeiset piirteet. Kyseessä on iso yhteiskunnallinen ongelma, jota lähdetään ratkaisemaan tieteellisen tutkimuksen tuottaman tiedon avulla. Tavoitteena ei ole spin off -yrityksen perustaminen, mutta sitä vaihtoehtoa ei suljeta pois. Tämä niin kuin muutkin hankkeet ovat vielä kiihdyttämövaiheessa, minkä johdosta moni asia on vielä auki. Ei ole esimerkiksi päätetty, millaiselle alustalle Unitehdas rakennetaan, kuka sen ”omistaa” ja kuka sitä ylläpitää. Partnereita ja rahoittajia pääsee vielä mukaan.

Challenge-hankkeiden päätavoite ei siis ole polkaista käyntiin yritystoimintaa vaan parantaa maailmaa. Toki spinoffejakin varmasti syntyy, mutta pääpaino on toisaalla. Sen vuoksi on vaikea laskea hankkeiden taloudellista vaikutusta eikä se ole välttämättä tarpeenkaan. Mutta lukujen avulla voidaan hahmottaa vaikuttavuuden kertaluokkaa.

Otetaan kohderyhmäksi nuo lukiolaiset. Olettakaamme, ja osin tiedämmekin, että Suomen sadasta tuhannesta lukiolaisesta 15 prosentilla on vakavia ongelmia unirytminsä kanssa. On realistista ajatella, että heistä kolmannes saadaan käyttämään Unitehtaan palveluita. Käyttäjistä ehkä neljä viidestä saa apua uniongelmiinsa niin, että he pystyvät keskittymään paremmin koulunkäyntiin.

Laskutoimitusta varten meidän on sitten arvioitava, miten tämä vaikuttaa näiden nuorten loppuelämään. Olettakaamme, että he oppivat 30 % enemmän kuin olisivat oppineet ilman Unitehdasta. Sen ansioista heillä on hyvä pohja yliopisto-opinnoille ja heistä tulee asiantuntijoita, joille voidaan antaa vaativia työtehtäviä. Tämä näkyy heidän palkassaan. Yhteiskunta puolestaan hyötyy heidän osaamisestaan ja heidän maksamistaan veroista. Yhdessä kuukaudessa valtion saama hyöty voisi olla varovaisesti arvioiden 1000 euroa per nuori.

Todellisuudessa hyöty lienee paljon suurempi, mutta käytetään näitä lukuja. Näin laskettuna valtion saama hyöty on vuodessa 16 miljoonaa. Jos ja kun nuoret ovat työelämässä 40 vuotta, hyöty on kokonaisuudessaan 640 miljoonaa euroa. Sama toistuu uusien vuosikurssien kanssa.

Voisi tietysti myös laskea, mikä merkitys on sillä, että Unitehdas auttaa pelastamaan vuosittain 100 nuorta syrjäytymiseltä. Kaiken laskeminen rahassa on vastenmielistä, mutta lukujen avulla saa käsityksen vaikuttavuuden mittasuhteista. Se myös auttaa ymmärtämään, että tässä on kysymys jostakin paljon suuremmasta kuin spin off -yrityksen perustamisesta – joita toki myös tarvitaan.

1 thought on “Nukkumalla Suomi nousuun

  1. Päivitysilmoitus: Psykologian opiskelijat unitehtaalla | Sibelius-lukion blogi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *