Kieli ei ole vain kommunikaatioväline

Menin Ouluun Norwegianin koneella. Siinä kuulutukset olivat suomeksi ja englanniksi. Takaisin tulin Finnairilla. Kuulutukset olivat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lentoyhtiöiden kielipolitiikka heijastaa pelkistetyssä muodossa kahta eri suhtautumista kieleen. Norwegianille kielten valinta perustuu kommunikaatiotarpeisiin, Finnair lisää ruotsin kielen kuulutuksiin puhtaasti symbolisista syistä.

Kun kieltä käytetään ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, lähdetään ihmisten tarpeesta sanoa jotakin toisilleen ilman että mietittäisiin kielten symboliarvoa. Irlantilaisella rakennustyömaalla työskentelevät latvialainen ja ukrainalainen rakennustyöläinen käyttävät keskinäisessä viestinnässä mielellään venäjää ilman että siihen liittyisi mitään poliittista. Oikeastaan venäjän kieli on heitä lähentävä positiivinen tekijä vieraissa olosuhteissa, joissa he muuten ovat puolikielisiä.

Samaan tapaan monet helsinkiläiset ravintolat vähät välittävät suomalaisista kaksikielisyysperiaatteista ja tarjoavat ruokalistat suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. He ovat laskeneet, että jokainen ruotsintaitoinen osaa joko suomea tai englantia, minkä vuoksi ruotsinkielisen ruokalistan avulla he eivät tavoittaisi yhtään uutta asiakasta. Sen sijaan venäjän lisääminen kielten joukkoon saattaa tuoda muutaman asiakkaan lisää.

Sama periaate on Norwegianilla. Ruotsiksi kuuluttaminen ei tavoittaisi yhtään uutta viestin ymmärtäjää. Oikeastaan venäjäksi tai kiinaksi kuuluttaminen olisi näin ajateltuna mielekkäämpää. Miksi sitten Finnair lisää mukaan ruotsinkieliset kuulutukset, jos kerran niillä ei ole mitään kommunikatiivista funktiota? Syy on periaatteellinen.

Samasta syystä Helsingin yliopisto pitää sinnikkäästi yllä ruotsinkielisiä nettisivustoja, joita ei juuri kukaan lue tai nekin harvat jotka niitä lukevat, tulisivat hyvin toimeen suomen- ja englanninkielisillä sivustoilla. Jos yliopisto haluaisi tavoittaa lisäkielen avulla uusia lukijoita, informaatiota jaettaisiin kiinaksi, venäjäksi, saksaksi, ranskaksi ja/tai espanjaksi. Ruotsinkielisillä sivustoilla on puhdas symboliarvo, ne viestittävät yliopiston kolmikielisyydestä. Kun humanistinen tiedekunta julkaisi juhlavuoden kunniaksi 375-humanistia sivuston, perusteksti oli yhdeksällä kielellä. Kävijätilastoista saatoimme nähdä, että saksan-, viron-, kiinan-, venäjän- jne. kieliset versiot tavoittivat paljon lukijoita.

Miten kieleen sitten pitäisi suhtautua: onko se puhtaasti kommunikaatioväline vai onko se enemminkin symboli, jonka kuulemien, näkeminen ja käyttäminen on itseisarvo? Kielellä on nämä molemmat funktiot, minkä vuoksi ei ole perusteltua unohtaa kumpaakaan niistä. On kuitenkin hyvä ymmärtää, mihin kieltä milloinkin käytetään. Ja aina on hyvä välillä pohtia, kuinka paljon kielen symboliarvosta ollaan valmiit kussakin tilanteessa maksamaan.

3 thoughts on “Kieli ei ole vain kommunikaatioväline

  1. Yhdyn mielelläni siihen, että kieli ei ole vain kommunikaatioväline. Edellä oleva kirjoitus on lisäksi herättänyt mielessäni seuraavia ajatuksia:

    Vähäisellä tarjonnalla pärjätään, jos tarkoituksena on ainoastaan varmistaa kommunikaation perille meno minimitasolla. Julkisen viestinnän tarjonta ruotsin kielellä on todellakin vähentynyt Suomessa, mutta minä kyllä turvaudun siihen kun sitä tarjotaan, vaikka osaan muitakin kieliä. Äidinkieleni on ruotsi, ja minulle on tärkeätä, että omassa maassa voi elää omalla kielellä ja käyttää omaa kieltä. Ensisijaisesti katson myös yliopiston ja muiden instituutioiden ruotsinkielisiä nettisivuja, kun niitä on tarjolla. Toivon siis että monikielisyyden itseisarvoa pidetään kunniassa ja että ruotsin kieli edelleen saa kukoistaa tässä maassa muiden kielten ohella. Jos ryhdytään tekemään kustannuslaskelmia kielivaihtoehtojen tarjonnassa vähennetään helposti meidän vähemmistöön kuuluvien kansalaisten viihtyisyyttä kotimaassa. Monipuolisen kielitaidon ylläpitäminen on sitä paitsi ihmiselle hyödyllistä; sitä tukee kielen symbolinen ja julkinen asema yhteiskunnassa.

  2. Näin muutama päivä ennen Euroviisujen alkua voimme myös pohtia, miksi annetut pisteet kuulutetaan englanniksi ja erikseen ranskaksi.
    Minusta on luonnollista, että Finnair suomalaisena lentoyhtiönä kuuluttaa sekä suomeksi että ruotsiksi kun taas Norwegian norjalaisena halpalentoyhtiönä ei. Toisaalta Norwegian maalauttaa jokaisen lentokoneen peräsimeen jonkun pohjoismaalaisen merkkihenkilön: ensimmäinen suomalainen oli J.L. Runeberg, joka oli suomenruotsalainen. Kielellinen symboliarvo ei siis nähdäkseni ole rajattu vain ja ainoastaan ääneen. Norwegian viestittää olevansa sekä Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Suomen kulttuureihin kytköksissä oleva lentoyhtiö, ja näin symboliikka menee jo kielellisten sfäärien ylitse.

    • Hieno idea tuo Norwegianin pohjoismaisten sankareiden esittely. Tosin näyttää siltä, että sankareita on lähinnä Norjassa. Heitä esitellään yli 50. Ruotsalaisia on yli kymmenen, suomalaisia kaksi (Runebergin lisäksi Minna Canth).

Vastaa käyttäjälle Alina Jaakonaho Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *