Keitä me suomalaiset olemme?

Geneettisesti me suomalaiset eroamme melko paljon muista eurooppalaisista. Se näkyy hyvin tältä geenikartalta .Viime vuosina on myös osoitettu, että suomessa asuu oikeastaan kaksi kansaa. Eikä tällöin tarkoiteta kesäsuomalaisia ja talvisuomalaisia, kuten BBC aikoinaan väitti, vaan sitä, että itä- ja länsisuomalaisten välillä geeneissä on suurempi ero kuin monien eurooppalaisten kansojen välillä. Geenit selittävät kuitenkin varsin vähän siitä, millaisia me olemme. Käyttäytymiseemme ja arvoihimme vaikuttavat enemmän kulttuuri ja uskonto. Kun siihen lisätään kieli, saadaan kokoon suomalaisuuden kivijalka. Tässä jutussa en kuitenkaan pohdi suomalaisuutta itsessään, vaan sitä millainen varsin epäselvä mielikuva syntyy siitä tavasta, millä suomalaisista puhutaan.

Kielenkäyttö on tosiaan hyvin väljää tässä kuten monessa muussakin asiassa. Silloinkin kun tulkinta näyttää selvältä, siinä on usein pientä klappia. Kun kerrotaan, että suomalaiset juovat eniten kahvia maapallolla, viesti on sinänsä varsin selkeä, mutta mihin tarkkaan ottaen väite perustuu. Todennäköisesti kyse on siitä, että Suomessa kahvia ostetaan asukusta kohden enemmän kuin missään muussa maassa. Mukana eivät siis ole ulkomailla asuvat suomalaiset, mutta kylläkin Suomessa pysyvästi asuvat ja täältä kahvinsa ostavat ulkomaalaiset.

Suomea voivat edustaa urheilussa tietysti vain suomalaiset. Mutta keitä suomalaisia esiintyy kentillä Suomen lippu rinnassa? Olympialaisissa on omat sääntönsä sille kuka voi edustaa maata, jalkapallossa hieman toisenlaiset. Santa Monicassa syntynyt ja Kaliforniassa koko elämänsä asunut skeittaaja Lizzie Armanto on riittävän suomalainen ollakseen Suomen suurimpia mitalitoivoja seuraavissa olympialaisissa.

Urheilijoita on muutenkin tapana omia koko kansan omaisuudeksi. Eräs Suomessa asuva ulkomaalainen hieman naureskeli. kun joitakin vuosia sitten yleistyi sanonta ”Suomalaiset ovat maailman nopein kansa”. Ilmauksen takana oli innostus siitä, että samaan aikaan maailman huipulla oli kaksi formula-ajajaa ja muutama rallikuski. Tuon ulkomaalaisen mielestä suomalaiset ovat monessa asiassa pikemminkin maailman hitain kansa.

Viime aikoina on valiteltu, kun ”suomalaiset eivät osaa hypätä mäkeä”. Yli 99 % suomalaisista ei ole koskaan osannut hypätä mäkeä. Kyse on siis puolesta tusinasta suomalaisia urheilijoita, jotka aikaisemmin pärjäsivät hyvin muiden maiden hyppääjiä vastaan kilpaillessaan. Jos otsikko kertoo, että ”suomalaiset valmistavat jo korona-suojaimia”, asialla on muutama tehdas. Merkitys on siis ’Suomessa valmistetaan’.

Maailman trendit saapuvat Suomeen usein muuta maailman myöhemmin. Mutta kun ne tulevat, niistä pitää kertoa koko Suomen juttuna. ”Parranhoito on rantautunut tänne Suomeen pikkuhiljaa ja on hienoa, että suomalaiset ovat alkaneet hoitaa partaansa.” Parta ei ole kovin monella prosentilla suomalaisista miehistä. Heidän joukossaan oli varmaan muutama partaa hoitava jo ennen tätä trendiä, eikä nykyäänkään kaikki tee parralleen muuta kuin mitä välillä leikkaavat, mitä tuskin voidaan kutsua parran hoidoksi. ”Suomalaiset” kutistuvat taas varsin pieneksi joukoksi.

Tuotteiden markkinoinnissa on edullista puhua suomalaisista, jotta lukijalle syntyisi mielikuva siitä, että ei ole kunnon suomalainen, ellei kuulu tähän ryhmään. Kun Savon Sanomat haastatteli vaatetusalan asiantuntijaa, jutun otsikko oli paljon puhuva ”Suomalaisten kehitys näkyy kengissä”. Tarjolla on siis uusi kehityksen mittari. Tekstissä todetaan sitten tarkemmin, että ”suomalaiset ovat alkaneet käyttää värikkäitä kenkiä”. Taas herää kysymys, kuinka suuri muutoksen tulee olla, jotta voisi puhua yleistäen ”suomalaisista”.

Rantapallo houkuttelee matkustajia kertomalla: ”Terveysmatkailun suosio on jatkuvassa nousussa, sillä suomalaiset ovat alkaneet havahtua siihen, että monissa maissa on saatavilla aivan yhtä tasokasta hoitoa kuin Suomessa, mutta huomattavasti halvempaan hintaan.” Moniko suomalainen on tämän havainnut? Prosentti suomalaisista olisi jo paljon. Samaa kertaluokkaa lienevät näiden suomalaisten määrä: ”Miellyttävistä käyttökokemuksista innostuneina suomalaiset ovat alkaneet hankkia infrapunasaunoja myös omiin koteihinsa.”

”Terveellinen ruoka, sairauksien ehkäisy omalla toiminnalla, myönteinen asenne ja painonhallinta ovat asioita, joihin suomalaiset ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota.” Hyvä näin, mutta onko tämä ihan oikeasti totta. Ainakin painonhallinnan osalta tulokset ovat huonot: ylipainoisten määrä sen kun kasvaa. Miten pitäisi lukea tämä väite: ”Suomalaiset ovat alkaneet perehtyä elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin entistä ahkerammin, mutta päiväysmerkintöjen ero on kuluttajille edelleen epäselvä.” Menisikö oikea tulkinta näin: ”Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä luetaan nykyään noin 10 % aikaisempaa enemmän. Kehityksestä huolimatta päiväysmerkintöjen ero on edelleen epäselvä noin puolelle kuluttajista.”

Jos nettiin on uskominen, suomalaiset eivät osaa enää juuri mitään, eivät saunoa, sytyttää takkaa, remontoida, korjata vaatteita, kohdata hevosta, pukeutua tyylikkäästi, erottaa oikeaa väärästä, arvostaa työntekoa, käyttää sijamuotoja eikä tehdä viihdesarjaa. Viimeinen tuskastunut väite pitäisi kaiketi lukea näin: ennen Suomessa oli hyviä viihdesarjojen kirjoittajia puolisen tusinaa, mutta tällä hetkellä ei juuri yhtään. Yksi nettikirjoittelija sanoi vaipuvansa joskus suorastaan vihaiseen epätoivoon, ”kun suomalaiset eivät enää osaa omaa äidinkieltään”. Hän ei ilmeisesti laske itseään suomalaiseksi.

Useimmiten edellä kuvatut yleistykset tulkitaan oikein eli lukija ymmärtää, että ei tarkoiteta kaikkia suomalaisia, vaan osaa meistä, joskus hyvin pientäkin. Aina näin kuitenkaan ole, jolloin väärinymmärtämistä ei voi välttää. Otsikot ja mainoslauseet voivat johtaa tarkoituksellisesti harhaan, mutta usein kirjoittaja ei yksinkertaisesti tajua, että lukija voi ymmärtää tekstin eri tavalla kuin oli tarkoitus. Tätä(kin) asiaa käsitellään kirjassa Väärinymmärryksiä.

 

2 thoughts on “Keitä me suomalaiset olemme?

  1. Hei,
    Kirjotuksesi on todella hyvä, käsittelet asiat selkeästi niin, että opastaa suhteellistamaan asioita. Viestintään hyvä neuvo.
    Terveisin
    Loimaalla samaa koulua käynyt

  2. Suomalaiset ovat todellakin geneettisesti jakautunut kansa, mutta yhä enemmän yhdenmukaistunut sen jälkeen kun se irtaantui naapureistaan ja eristäytyi omaksi suljetuksi kieli- ja kulttuurialueeksi. Ruotsi ja Venäjä toivat verenvaihtoa ja muita vaikutteita tähän kansaan joka omillaan oli alkukantaista ja primitiivistä, lähes villiä.
    Kaikki se mikä on rakentanut Suomesta, ensin maatalousmaan ja sen jälkeen länsimaisen teollisuusmaan, on tuotu lännestä.
    Mutta jostain syystä suomalaiset eivät anna tunnustusta muille kansoille mistään. Täällä nuollaan leijonavaakunaa ja siniristilippua, kiimassa masturboidaan oman kansallisen peilikuvan edessä. Nationalismia tungetaan jopa kaupalliseen toimintaan: Avainlippu sitä ja Joutsenmerkki tätä. TV-mainoksissa jauhetaan suomalaisesta turvallisuudesta ja luotettavuudesta. Suomen kansallinen tarina typistyy Talvisotaan ja sen ihmeeseen jota halutaan vetää kaikkeen mukaan. Erityisesti urheiluun.
    Suomalaisilla on muusta maailmasta huono käsitys. Meille syötetään innolla ajatusta että ulkomaat ja ulkomaalaiset ovat vähintäänkin epäilyttäviä jos eivät suorastaan pahoja. Rajanaapureihin suhtautuminen on Suomessa täysin nurinkurista. Ruotsi ja ruotsalaiset koetaan jonkunlaisina vihollisina, vaikka Ruotsista on tuotu (tai ainakin yritetty tuoda) sivistystä Suomeen. Ruotsi otti vastaan suomalaisia pakolaisia sodan aikana, ja sieltä tuli tuhatmäärin vapaaehtoisia taistelemaan suomalaisten rinnalla (asia josta ei haluta mainita Suomessa sanallakaan) Kun Suomessa meni helvetin huonosti monilla toimeentulon kannalta, sai Ruotsista hyviä ja hyvin palkattuja töitä.
    Venäjää kohtaan jotkut potevat niinsattoua Ryssävihaa, mutta kaikenkaikkiaan itänaapuria kohtaan ollaan sallivampia, etenkin itä- ja kaakkois-Suomessa josta käydään Venäjällä tankkaamassa ja ostamassa tupakkaa halvalla. Moni itä/kaakon mies on hakenut vaimonsa Viipurista tai Pietarista, tai muuten vain tapaavat juosta naisissa siellä. Venäläisten ja suomalaisten miesten samankaltaiset mieltymykset yhdistävät myös, kuten kova viinanjuonti, sottainen elämäntyyli ja naisten pahoinpitely. Ei sillä väliä että Suomen itsenäisyyden aamuna Leninin Venäjän sotajoukot tukivat punaterroria ja laitonta hyökkäystä maamme hallitusta kohtaan. Eikä sillä että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, otti haltuunsa alueitamme ja muuta mukavaa.
    Pinnallinen amerikan ihannointi on iso ilmiö Suomessa. Suomalaista viihdekulttuuria amerikkalaistetaan ja muutenkin ”jenkkimania” on sekoittanut monien suomalaisten päitä.
    Skandinavia, Baltia ja muu Eurooppa ei täällä juurikaan kiinnosta, oman maamme toista virallista kieltä tai muita eurooppalaisia kieliä ei haluta oppia ja kaikki ulkosuhteet halutaan hoitaa ”ralli-englannilla” jota yritetään vääntää amerikkalaisella korostuksella joka on kertakaikkiaan noloa ja erityisen kiusallista ulkomaalaisten kuulla.
    Suomi tarvitsee kipeästi maahanmuuttajia. Kansamme vanhenee vauhdilla ja geenipankkimme ehtyy mikä näkyy degeneratiivisina oireina. Siitä huolimatta Persujen ”Rajat kiinni” populismi saa eniten kansan kannatusta. Suomalaiset haluaisivat valikoida tänne vain mieleisiään maahanmuuttajia. Miten kertakaikkiaan ylimielistä ja perustuu ajatukseen että tänne oltaisiin haluamassa kaikkialta maailmasta. Todellisuudessa tänne tulevat ne jotka eivät muualla pääse.
    Suomessa pidetään yllä jotain kummallista Nato-optiota, mikä ilmeisesti tarkoittaa maamme päättäjien mielissä sitä että sinne Natoon mennään sitten kun alkaa rajalta ryske kuulua. Taas yksi suomalaisen ylimielisyyden ilmentymä. Ikäänkuin Suomi voisi halutessaan liittyä Natoon kun siltä tuntuu. Todellisuudessa Nato-jäsenyys vaatii Naton jäsenmaiden yksimielisyyden ja Suomen Nato-yhteensopivuuden johon ei riitä muutama Hornetti. Ensiksi Suomen reservin tulisi olla taistelukuntoinen, mitä se ei todellakaan ole. reserviläiset ovat ylipainoisia, alkoholisoituneita ja monisairaita. Palveluksen keskeyttää melkein puolet alokkaista syystä että joko fysiikka tai pää ei kestä, tai molemmat. Nato-jäsenyys vaatisi palkka-armeijaa ja puollustusmenojan tuntuvia korotuksia. Myös Naton jäsenmaksu on korkea ja yhä korottuu. Kusipäisessä ylimielisyydessään suomalaiset Natoilijat horisevat yksinomaan siitä kuinka ne jenkit ja britit kyllä taatusti kaahavat apuun jos Putin päätää hyökätä tänne, mutta unohtavat tyystin sen että Suomenkin olisi oltava valmis lähettämään sotilaitaan tuleen johonkin Nato-johtoiseen operaatioon. Ja kyllä ne nyt vaan siellä Brysselisssä, Washington D.C.ssä ja Lontoossa harkitsevat tarkkaan kannattaako kaikki vaarantaa Suomen takia.
    Voi elämän kevät tätä muoviämpärikansaa.

Vastaa käyttäjälle Eira Porras Os Kraama Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *