Toimiiko dialogi?

Olin Tomi Huttusen kanssa Petroskoin Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa puhumassa maittemme välisen dialogin tarpeellisuudesta. Kun tiedekunnassa suunnittelemme opinto- ja rakenneuudistusta, käymme päivittäin dialogia erilaisissa ryhmissä saadaksemme aikaan mahdollisimman toimivat ratkaisut. Mutta mitä dialogi oikeastaan on?

Lue loppuun

Miksi humanistit pärjäävät niin hyvin?

QS-yliopistorankingin alakohtaisten tietojen julkaiseminen myöhästyi tänä vuonna muutaman viikon, mutta siitä on jo ehditty uutisoimaan sekä Helsingin yliopistossa että valtakunnallisesti ja tänään vielä Hesarissakin. Joku voi ihmetellä tai olla ihmettelemättä, miksi Helsingin yliopisto on tässä rankingissa korkeammalla kuin joissakin muissa. Itse pohdin tässä syitä siihen, miksi humanistinen ala menestyy erityisen hyvin, vaikka näin ei oikeastaan pitäisi olla.

Lue loppuun

Sinä vai te – ei mitään logiikkaa

Vanhoina hyvinä aikoina kaikki oli elämässä selvää, sekin keiden kanssa sinuteltiin ja keiden kanssa teititeltiin. Tehtiin oikein sinunkauppoja, kun sellaisen tarve tuli. Nykyään erityisesti palvelutilanteissa tilanne on sekava, kun jotkut teitittelevät ja jotkut sinuttelevat. Kun vastapuolella voi olla toisenlainen käsitys tuttavallisuuden osoittamisesta, harmistus on välillä väistämätöntä. Erikoisinta tässä koko touhussa on suuri epäjohdonmukaisuus.

Lue loppuun

Kumpaa suojella: valkoselkätikkaa vai inarinsaamea?

Nautin kotijärvemme kuikan kailotuksesta ja tarkkailen lintulautamme monia nokkijoita, vaikken muuten ole varsinainen bongaaja. Koska linnut jonkin verran kiinnostavat minua, satuin kerran silmäilemään, mitä Wikipedia kertoo valkoselkätikan tämän hetken tilanteessa. Olin ällikällä lyöty, kun luin, että lintu on luokiteltu elinvoimaiseksi. Suomessa käydystä keskustelusta minulle oli jäänyt sellainen kuva, että laji on erittäin uhanalainen.

Lue loppuun

Homo ei ole sapiens

Tieteidenvälisyydestä puhutaan paljon. Kaikki tietävät, kuinka vaikeaa on luoda siltoja eri alojen tutkijoiden välille. Tällä kertaa yhteys syntyi sattumalta, kun lihavuutta ja syömistottumuksia tutkiva veljeni kertoi pingispelien lomassa alansa tutkimusten nykysuuntauksista. Hätkähdin, kun tajusin, että liikumme samoilla vesillä. Kummankin tutkimuksissa on paljastunut, että homo sapiensiksi itsensä nimennyt eläinlaji ei olekaan ajatteleva ja harkitseva olio, vaan automaatti, jonka toiminta on suurimmaksi osaksi tiedostamatonta.

Lue loppuun

Hänestä tuli kuuluisa tutkija

Kun Markku Kulmala on kertonut tutkijanurastaan, hän on todennut vaatimattomaan tapaansa, että sattumallakin on ollut oma merkityksensä. Tšernobylin ydinonnettomuus osui ”sopivaan” aikaan ja Hyytiälän aseman laitteistotarpeet saatiin onnistuneesti myytyä silloiselle valtiovarainministerille Iiro Viinaselle. Sattuman kauppaa Kulmalan menestys ei kuitenkaan ollut. Hän on poikkeuksellisen lahjakas tutkija, joka oivalsi varhain tieteidenvälisen yhteistyön merkityksen. Lisäksi hän on erinomainen verkottumaan ja hankkimaan rahoitusta.

Lue loppuun

Digihumanisti aukoo uusia uria

Koska yliopistossa ei ole enää virkoja, ei ole myöskään virkaanastujaisluentoja. Sen sijasta uudet professorit pitävät juhlaluennon. Viime viikon keskiviikkona oli yliopistolla todellinen juhlapäivä, kun 18 uutta professoria esiintyi. Yksi heistä oli Timo Honkela, jonka alakin on uusi: digitaalisten aineistojen tutkimus. Lue loppuun