Jatkan tässä teemaa, jota käsittelin tekstissäni Venäläisten totuus ja totuus venäläisistä ja joka oli esillä Markus Leikolan vieraillessa podcastissani. Yritän selventää, mikä merkitys isoveliasenteella on venäläisten ja ukrainalaisten välisiin suhteisiin ja miten Venäjän hyökkäykseen on vaikuttanut venäläisille ominainen suurvalta-ajattelu.
Venäläisten totuus ja totuus venäläisistä
Minua pyydettiin kirjoittamaan Skeptikko-lehteen kirjoitus venäläisestä totuudesta. Koska se on maksumuurin takana, julkaisen lehden luvalla jutun tässä lievästi editoituna.
Todennäköisyyksiä *)
Ihmisaivoissa, kuten varmaan muiden eläinten aivoissa, toimii huippunopea todennäköisyyslaskuri. Sen avulla teemme salamannopeita päätelmiä siitä, miten pitää toimia missäkin tilanteessa. Aivomme päättelevät alle sekunnissa, millainen kohtaamamme ihminen on, onko hän ystävä vai pitääkö häntä pelätä. Aivomme tekevät myös pika-arvion siitä, onko sinne tunkeutunut tiedonjyvä totta tai ei.
Korona pisti yhteiskunnat stressitestiin *)
Yhteiskunnat pistävät pankkeja stressitestiin, jotta saataisiin selville, miten ne selviävät rahoitusjärjestelmän ja talouden häiriötilanteista. Yhteiskunnat joutuivat itse stressitestiin, kun korona aiheutti vakavan häiriötilan. Yhden miehen stressitestilautakuntana annan välilausunnon siitä, miten maailma ja erityisesti Suomi ovat selviytyneet koronan aiheuttamasta kriisistä.
Tieteen rahoitusleikkaukset
Pidin alla olevan alustuksen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen järjestemässä pyöreän pöydän keskustelussa 23.6. Lue loppuun
Ääriliikkeitä ja heräämisen aika *)
Kun sain käteeni Matti Virtasen kirjan, rupesin pohtimaan, mitä ”identiteettipolitiikka” tarkoittaa. Kuvittelen tietäväni suunnilleen, mitä tarkoitetaan identiteetillä ja kouluajoilta muistan, että politiikka voidaan määritellä yhteisten asioiden hoitamiseksi. Mutta kun nämä kaksi asiaa pistetään yhteen, päässäni syntyy vain kysymysmerkkejä.
Kuinka kommunikoida outoihin asioihin uskovan kanssa?
Sain Risto K. Järviseltä sähköpostiviestin, jossa hän kirjoitti: ”Kirjan Väärinymmärryksiä innoittamana rohkenen pyytää, että kirjoittaisit lehteen artikkelin siitä, kuinka skeptikko voi kommunikoida järkevästi sellaisen henkilön kanssa, jolla on täysin erilainen maailmankatsomus – joka on esimerkiksi new age -uskovainen / salaliittoihin uskova / rokotekriittinen. Vai onko tällainen kommunikointi mahdollista mitenkään?” Koska mahdottomalta tuntuvat tehtävät ovat aina kiehtoneet minua, suostuin siltä istumalta pohtimatta sen kummemmin, pystynkö vastaamaan noihin kysymyksiin. Tällainen juttu sitten julkaistiin Skeptikko-lehden numerossa 2021-1.
Maailman osaavin kansa
Kun valmistelimme Suomalaisen tiedeakatemian COVID-ryhmässä kannanottoa Taipuu vaan ei taivu, puhuimme jatkuvasti koulutuksen ja osaamisen keskeisestä roolista. Se on paras rokote salaliittoteorioita, valeuutisia ja holtitonta käyttäytymistä vastaan. Ilman korkeatasoista koulutusta meidän kaikkien käy huonosti, eikä vaan kriisiaikana vaan muutenkin. Käymämme keskustelu toi mieleeni vajaa kymmenen vuotta sitten julkaistun tavoiteohjelman ”Maailman osaavin kansa 2020”. En käy tässä arvioimaan, missä määrin tavoitteet ovat toteutuneet. Sen sijaan listaan omia näkemyksiäni siitä, millainen voisi olla maailman osaavin kansa. Ajatukseni pohjautuvat alustukseen, jonka pidin silloisen opetusministerin Jukka Gustafssonin pyynnöstä eräässä tavoiteohjemaa valmistelevassa seminaarissa.
Konsultaatiota kirurginveitsi kädessä
Sain hiljattain laskun terveyspalveluita tarjoavalta yritykseltä. Siinä pyydettiin maksamaan omavastuu KUNTAKONSULTAATIOSTA. En tajunnut, mistä oli kysymys. Googlen harvat esimerkit liittyivät kunnille annettavaa konsultaatioon. Tämä merkitys ei sopinut laskun aiheeksi, Yrityksen kotisivuilla sana ei esiinny kertaakaan. Sanan merkityksen selvittäminen paljasti hämmästyttäviä asioita. Se käy hyvästä esimerkistä siitä, miksi emme aina ymmärrä toisiamme.
Valtakunnan tason kriisiviestintä 2
Edelliseen blogin aihe ei ole jättänyt minua rauhaan. Lisäpontta sen pohtimiseen on antanut Suomalaisen Tiedeakateiman COVID-19-työryhmä, jossa mietimme keinoja, jotka auttaisivat Suomen selviämään tulevista kriiseistä mahdollisimman hyvin. Viestinnällä on siinä keskeinen rooli. Siksi käännyin Tiede- ja tutkimusviestijät -FB-ryhmän jäsenten puoleen ja kysyin heidän kommenttejaan ja ideoitaan. Vastauksia tuli yli 50. Julkaisen yhden niistä kirjoiittajan luvalla, koska siinä peilataan monipuolisesti koko ongelman ydintä. Kirjoittaja on tiedetoimittaja Jarmo Korteniemi, joka on pohjakoulutukseltaan tähtitieteilijä. Hän on myös Tiedetoimittajain liiton hallituksen jäsen.