2. Kurssikerta: päällekkäiset koropleettikartat

Toisella kurssikerralla harjoittelimme teemakarttojen tekemistä MapInfo-työkalulla sekä kahden päällekkäisen teeman käyttöä. Tällaisten useampia päällekkäisiä teemoja sisältävien karttojen avulla voidaan helposti havainnollistaa toisiinsa liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä korrelaatiota. Päällekkäisten koropleettikarttojen käyttöön liittyen oli lisäksi myös kotona luettava artikkeli, josta tuli erikseen kirjoittaa reaktiopaperi. Toisen kurssikerran aikana moni aikaisempi erhe ja mutka sai selityksen: olinkin onnistunut tekemään päällekkäisiä koropleettikarttoja vahingossa jo ensimmäisellä kurssikerralla. Harjoittelimme niin pylväs- ja ympyrädiagrammikarttojen kuin myös graduated teemakartan sekä piste-, individual- ja grid-karttojen tekemistä. Grid-karttaa pääsimme hyödyntämään vielä 3D-karttaa tehdessä. Tämän jälkeen tutustuimme Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto- ja indikaattoripankkiin SOTKAnetin toimintaan.

Halusin kokeilla kurssikertaan liittyneen artikkelin innoittamana päällekkäisten koropleettikarttojen tekemistä, jotta kurssitehtävänä olleen artikkelin käsittelemiä päällekkäisten koropleettikarttojen ongelmia ja mahdollisuuksia saattaisi tarkastella omakohtaisesti. Tutkittavien ilmiöiden valinta oli varsin hankalaa, sillä SOTKAnetissä on valtava määrä erilaista tietoa. Valitsin SOTKAnetistä toisen koropleettikartan aineistoksi harkinnanvaraista psykoterapiaa saaneiden 25-64 -vuotiaiden määrän / tuhatta vastaavan ikäistä, sillä halusin nähdä miten kyseinen aineisto korreloisi kaupungistumisen ja kaupunkimaisen asumisen kanssa. Kaupungistumista kuvaamaan valitsin kunnat2011 -aineistosta palvelualojen osuuden kaikista työpaikoista. Palvelualojen osuus työpaikoista on varsin suuri kaupungeissa ja toisaalta palvelualojen osuus kertoo palvelujen, kuten myöskin mahdollisten mielenterveyspalveluiden, keskittymisestä ja monipuolisuudesta.

päällekkäiset_koropleettikartat

Kuva 1. Harkinnanvaraista psykoterapiaa saaneet 25-64 -vuotiaat / tuhatta vastaavan ikäistä ja palvelualojen osuus prosentteina kaikista työpaikoista

Tekemissäni päällekkäisissä koropleettikartoissa palvelualojen osuus on esitetty keltaisina, oransseina ja punaisina luokkina, kun taas psykoterapiaa saaneiden 25-64 -vuotiaiden määrä esitetään läpinäkyvänä viivateemaisena rasterikarttana. Vinoviivaista rasterikarttaa paremmin olisi kuitenkin voinut sopia pisteteema, sillä vinoviivat saavat kartan värit näyttämään huomattavasti tummemmilta, vaikka valitsinkin mahdollisimman ohuita (mutta edelleen selkeästi eripaksuisia) vinoviivoja. Tämä voi heikentää kartan tulkittavuutta. Valitsin ohjeiden mukaisesti kumpaankin teemakarttaan kolme luokkaa, sillä kartta oli sitä hankalammin tulkittavissa, mitä enemmän luokkia päällekkäisiin karttoihin lisäsi.

Valmiista päällekkäisistä teemakartoista pystyy varsin hyvin huomaamaan, että eniten harkinnanvaraista psykoterapiaa saaneita 25-64 -vuotiaita / tuhatta vastaavan ikäistä ovat alueilla, joilla myös palvelualojen osuus työpaikoista on suuri. Ainoastaan Lapissa sekä Mikkelin kohdalla tämä yhteys purkaantuu. Tämän lisäksi kartasta voi huomata kuinka Itä- ja Länsi-Suomi eroavat toisistaan: itään päin siirryttäessä harkinnanvaraista psykoterapiaa saaneiden suhteellinen osuus on yleisesti suurempi myös alueilla, joiden palvelualojen osuus kaikista työpaikoista ei kuulu ylimpään luokkaan.

Sitä, miksi eniten harkinnanvaraista psykoterapiaa saaneita tuhatta ihmistä kohden on yleisesti alueilla, joilla palvelualojen osuus kaikista työpaikoista on suuri, voi selittää paitsi kaupungistumiseen liittyvät ilmiöt myös palveluiden tarjonta. Harkinnanvaraiseen psykoterapiaan hakeutumiseen ja pääsemiseen voi vaikuttaa niin psykoterapeuttien määrä, kuin terapiaan ohjaavan hoitohenkilökunnan määrä. Sen sijaan, että verrattaisiin harkinnanvaraista psykoterapiaa saaneiden suhteellista osuutta ja palvelualojen osuutta kaikista työpaikoista, saattaisivat jotkin toiset muuttujat sopia paremmin syiden ja seurauksien hahmottamiseen.

Artikkeli 1. Anna Leonowicz: kahden muuttujan päällekkäiset koropleettikartat ja niiden hyödyllisyys

Toista kurssikertaa varten oli luettavana myös päällekkäisiä kloropeettikarttoja käsittelevä artikkeli, ”Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” (Leonowicz. Anna. GEOGRAFIJA. 2006. T. 42. Nr. 1.), joka havainnollisti hyvin päällekkäisten karttojen mahdollisuuksia kuten myös niiden Akilleen kantapäitä. Artikkelin mukaan päällekkäiset koropleettikartat ovat tehokkaampia esittämään alueellisia yhteyksiä ilmiöiden välillä kuin niiden alueellista jakautumista kartalla.

Artikkeli havainnollisti hyvin, miten tärkeää päällekkäisiä koropleettikarttoja tehdessä on pitää eri luokkien lukumäärät varsin vaatimattomina, sillä karttojen luettavuus kärsii luokkien lisääntyessä. Artikkeli myöskin osoitti hyvin, kuinka tärkeää on suunnitella päällekkäiset kartat huolella, jotta niistä saadaan mahdollisimman helposti luettavat ja informatiiviset. Artikkelin karttoja selvensi huomattavasti niiden legenda, mikä kieli puolestaan legendan merkityksestä karttoja suunniteltaessa. Artikkelin päällekkäisten koropleettikarttojen legenda oli poikkeuksellisesti kaksiulotteinen koordinaatisto, mikä teki legendan lukemisesta epäselvempää.

Toisaalta artikkelin esimerkkikartta, jossa oli kaksi väriä päällekkäin, oli omasta mielestäni huomattavasti hankalampi luettavuudeltaan kuin erikseen kahta muuttujaa kuvaavat kartat, joita saattoi vertailla vieritysten. Auta armias, jos lukija sattuukin olemaan vaikkapa värisokea. Tämän vuoksi päädyin itsekin käyttämään toisena päällekkäisenä koropleettikarttana läpinäkyvää rasterikarttaa, joka omasta mielestäni paransi luettavuutta, sekä mahdollisti ilmiöiden tarkastelun toisistaan riippumatta. Päällekkäiset koropleettikartat lienevätkin hyödyllisiä lähinnä kuvaamaan korrelaatiota, sekä mahdollista kausaliteettia, ilmiöiden välillä. Toki niiden avulla voi varmasti testata omia ennakko-oletuksia ja teorian mahdollista toteutumista sekä rajata tarkastelutasoa.

This entry was posted in Sekalaista. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *